Väitös tänään: Kemian tutkimuksella voidaan vähentää myrkkyjä elämästämme

 Tänään on jälleen väitöspäivä. Minulle kolmas (?) kerta, kun olen kuuntelemassa väitöstä fysiikan laitoksen tiloissa. Ehkäpä jopa ensimmäinen kemian väitös. Tänään väitöskirjaansa Jyväskylän yliopistolla puolustaa Annika Lehmann, ystäväni täysin toisesta aihepiiristä, eli Shorinji Kempon kautta. 

Kustoksena toimii hänen ohjaajansa professori Heikki Tuononen ja opponenttina Hampshiren yliopiston professori Christine Caputo. 

Annika on tutkinut matalan valenssin pääryhmän yhdisteiden molekyylejä, jotka ovat erittäin reaktiivisia. Hän on tutkinut ligandeja, jotka ominaisuuksiensa avulla kykenevät stabilisoimaan muutoin erittäin reaktiivisia yhdisteitä. Nämä ovat olleet niin hankaloita matemaattisia laskuja, että vasta viime aikoina tietokonetehon ja tekoälyn kehityttyä, on voitu alkaa saamaan aikaan läpimurtoja tutkimuksessa. 

Aiheena tämä väitös on niin kaukana tavallisen ihmisen ymmärryksestä, että tätä blogipostia on hankala kirjoittaa. Täytyy pinnistellä, että ymmärtää yhtään mitään. Minulle käteen jää se, että tarkoituksena olisi tuottaa ympäristölle vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja ja ehdottaa suuryrityksille, että voisivat hyödyntää niitä tämänhetkisten kemikaalien sijaan. 

Prof. Caputo avauspuheessaan ylistää jo Annikan työn merkittävyyttä. Hän huomauttaa, että tämä tutkimus on alkanut jo sata vuotta sitten ja pienetkin edistysaskeleet kemiassa vievät alaa eteenpäin. Keskustelua on mukava kuunnella, koska myös Annika on selkeästi omassa alassaan todella syvällä ja osaa hienosti vastata kysymyksiin. 

Mahtava saavutus! Onneksi olkoon! Väitöskirjaan pääset täältä.

 

/

Today is another dissertation defense day. For me, it's the third (?) time attending a defense at the Department of Physics. It might even be my first time at a chemistry defense. Today, Annika Lehmann, my friend from a completely different field—through Shorinji Kempo—is defending her dissertation at the University of Jyväskylä.

Her supervisor, Professor Heikki Tuononen, will act as the custos, and Professor Christine Caputo from the University of Hampshire will serve as the opponent.

Annika has studied low-valence main group compounds that are highly reactive. She has researched ligands that, due to their properties, can stabilize otherwise highly reactive compounds. These calculations have been so complex that only with the recent advancements in computing power and artificial intelligence have breakthroughs in this research become possible.

This dissertation topic is so far from the understanding of the average person that writing this blog post is challenging. It takes effort just to grasp a bit of it. What I take away from it is that the goal is to produce less toxic chemicals for the environment and suggest that large companies could use these instead of the current chemicals.

In her opening speech, Professor Caputo praises the significance of Annika's work. She notes that this line of research began a hundred years ago, and even small advances in chemistry push the field forward. The discussion is enjoyable to listen to, as Annika is clearly deeply knowledgeable in her field and skillfully answers the questions.

What an amazing achievement! Congratulations! See the thesis Here.