Kiinanpunaisessa

Multa kesti siis puoltoista kuukautta löytää Xi'anin Zara. Olis varmaan saanut jäädä löytämättä...

 Zaran ale on nimittäin petollinen ja petollisen länsimaalaishintainen. Sieltä mukaan tarttui siis tämä minusta aivan kympin bleiseri.

 Tykkään punaisesta ja tämän voi laittaa melkein kaikkien mun vaatteiden kaveriks.

 Parasta oli siis jakun pituus ja kivat yksityiskohdat, kuten noi naiselliset olkapäät. Uskon, että tästä tulee mun tämän kevään hittivaate. Ja varmasti myös pidemmäksi aikaa käyttöä löytyy: Bleiserit ovat niin käteviä ja monikäyttöisiä - käy arkeen ja juhlaan ja töihin ja kaupungille.

 Tähän on nyt yhdistetty tietenkin ihan beisikkiä mun pukeutumista, eli Vilan harmaat farkut ja Uniqlon harmaa merinovillapusero. Sekin noissa merinopuseroissa on hieno asia, että ne on niin ohkasia, ettei oo mitenkään vaikeeta käyttää jakun alla.

 Laukku on Pekingin feikkimarkkinoilta niin kuin varmaan näkyy - mut ihastuin sen värimaailmaan jo silloin. Nyt sille on todella käyttöä. Olen kyllä käyttänyt sitä melkein non-stop kolme kuukautta (ja sen on näköinenkin). Jotain mun muodin seuraamisesta kertoo, että mulla meni kolme kuukautta että tajusin sen olevan todnäk Tory Burch kopio... No joo, toi logo on kiva, että ei kun säästämään aitoa varten sitten. Jalassa tietysti luotto kengät elikkäs mun pörröuggikset myös Pekingin alamaailman markkinoilta. Nää on mun koossa (40) muuten niin vaikeet löytää, että ostaisin heti kolme paria jos tulis vastaan. Vihreitä ja ruskeita löytyy joo, mut nää mustat on niiiiin paljon coolimmat, vai mitä? Oon aivan myyty ollut näille kengille jo pitkään ja ne on olleet aivan ehdottomat kylmillä keleillä. Kuten näissä päivänasukertomuksissa kuuluu sanoa: oon asunut näissä.

Äidin asu:

Bleiseri - Zara

Housut - Vila

Pusero - Uniqlo

Kengät, laukku - Pekingin Dazhalan Jie markkinat

 Tiedätte varmaan että äidin ja lapsen pukeutuminen alkaa jossain vaiheessa mätsätä... Noh niin ainakin meillä, ainakin välillä.

 Poikani on myös kova poseeraamaan ja kun olen nyt näitä päivänasukuvia ottanut niin hän juoksee innoissaan kuvaan, kun kameran ajastin käynnistyy. Äidin ja pojan aamuinen yhteinen leikki:)

 Aishan asu

Housut ja paitapusero: GAP Colchester

Villatakki: Muslimikorttelista (Xi'an)

Sukat: MLL kirppikseltä:)

I bought a nice red jacket from Zara sales here. I should not have found Zara, clearly. Also my son's outfits start to look like mine, I see...

Luoyang

 Tällä viikolla olemme minilomalla Luoyangissa. Tämä on siis 'pikkuinen' kaupunki parin tunnin luotijunailun päässä Xi'anista. Matkan todellinen kohde on kuitenkin pitkä-pitkäaikainen haaveeni, eli päästä käymään Shaolinin temppelissä, joka sijaitsee lähistöllä. Mieheni tutki vaihtoehtoja ja lähellä olisi ollut myös Zhengzhou, mutta Luoyang on meille hieman lähempänä ja lisäksi siellä on muutakin kiinnostavaa nähtävää, kuten Crouching tigre, hidden dragon elokuvissakin vilahtelevia Grottoes-buddhalaisia kaivauksia vuoden seinämissä.

 Nämä kuvat on lainattu, mutta juttua Luoyangista piisaa ensi viikolla, kunhan kotiudumme. Tämä lienee viimeinen reissu tällä matkalla ennen kotiinpaluutamme - vaikka vähän minua jääkin kaivelemaan se, ettei päästä Urumqihin... Sinne kun lento kestää sen viisi tuntia suuntaansa niin päätettiin, että se on lapselle liikaa siitä ilosta, että vanhemmat pääsisivät vierailemaan silkkitiellä... Noh silkkitiellähän sitä ollaan Xi'anissakin, vaikkakin sen päässä.

Lisäksi Kiinassa menee helmikuu Kiinalaisen uudenvuoden vietossa ja silloin ei parane kyllä liikkua minnekään, sillä kaikki ovat lomalla yhtäa aikaa ja kaikki paikat tupaten täysiä. Me aiomme siis oleilla ihan kotosalla ja nautiskella kotikaupunkimme kevät festivaaleista (Spring Festival on kiinalaisten nimi uudelle vuodelleen). Tervetuloa Käärmeen vuosi!

We are in Luoyang this week, more posts coming about that next week:)

Kiinan vaatekaapissa

Muoti ei ole koskaan ollut mulle Se juttu. Usein pukeutuminen on ollut itseään toistavaa ja tylsää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana olen löytänyt siihen selkeästi uuden kiinnostuksen. Toki luottovaatteni ovat edelleen farkut ja toppi, mutta nykyisin sentään mulla on useammat farkut ja mietin vähän, että mitä niiden kanssa pukisi.

 

Niinpä ajattelin esitellä hieman Kiinan pukeutumistani. Kiinassahan voi laittaa kadulla päälle ihan mitä vaan pyjamasta kimonoon tai pukuun. Se on todella vapauttavaa. Esim. Suomessa en olisi ikinä tullut hankkineeksi turkishattua ja vielä pitänyt sitä julkisilla paikoillakin.

  

Vaatekaappiin on tullut ostettua täydennystä halpojen hintojen ansiosta. Lisäksi tietysti täällä on paljon sellaista, mitä ei Suomesta saa, kuten mittatilausvaatteita.  Ehkä kuitenkin eniten on mukava ostaa länsimaalaistyylisiä vaatteita, jotka ovat täällä kyllä usein myös samoissa hinnoissa kuin kotona. Joitakin juttuja saa edullisesti, kuten uniqlon merinovillaiset puserot, joita tykkään käyttää hirveästi peruspukeutumisessani - kymppi ei minusta ole liian kova hinta.

 Alaisia täällä on minulle aika hankala löytää, koska kiinalaisilla on olemattomat pyllyt ja koot farkuissa loppuvat yleensä 27' vyötäröön. Sen takia olen tuonut kaikki alaosani: 2 farkut, 2hametta, yhdet monitoimihousut: mustat sateen kestävät tuulihousut. Näiden lisäksi mukana oli alussa 3 mekkoa, joista kuitenkin yhden olen lähettänyt kotiin koska se oli liian kesäinen. Sitten on tietysti sukkahousuja, joihin äitini toi täydennystä. Mustia, harmaita ja valkoisia, joita käytän joka päivä näin talvisaikaan. Yhdet pinkit legginsfarkut on tulluthommattua täältä alesta.

 Tänään olisi ollut niin kesäinen keli, että baltsutkin olis menneet jaloissa, mutta lähetin ainoat mukana olleet kotiin chengdun jälkeen koska joulukuussa oli ihan uggikelit koko kuun. Hyrrrr. Täällä aavikon vieressä sää vaihtelee tosi polttavasta auringosta tosi kylmään saman päivän aikana, joten saa olla kerrospukeutunut ja varautunut aurinkolasein ja villahuivein. Kengistä ylivoimaisesti eniten olen käyttänyt karvauggejani, jotka ostin ekalla viikolla Pekingistä. Voi kun olisin ostanut samoja toisenkin parin, koska Kiinassa ne menevät auttamattomasti pilalle hiekassa ja saasteessa. Kävin etsimässä niitä uudelleen, mutta minun koon (40) löytäminen täällä on pieni arpajaisvoitto, sillä kokoluokitus päättyy kolmeysiin!

 Olen nyt viimeisen viikon ajan innostunut ottamaan päivänasukuvia, joten niitä ilmenee varmaan täällä blogissa nyt sitten enemmän - vaikka ajastimella niistä tuleekin rakeisia, kun pitää säätää värit uudelleen ja valoitukset. En ole toistaiseksi uskaltautunut ihan hirveästi ulkona kuvaamaan itseäni, siellä toki värit olisivat paremmat. Auttaisi myös jos olisi jalusta mukana... Noh, ehkä sellainen täytyy laittaa hankintalistalle.

 Poika on myös innostunut asukuvauksesta ja pääsi nopeasti jyvälle äidin leikistä.

Housut: Vila

Pusero: Uniqlon basic

Feikkikarvaliivi: Fushion

Kengät: K-Kenkä, tosi vanhat:)

Vyö: Isäni vanha

Pojan vaatteet: Lindex Kids

In the last two weeks I've been keen on documenting my outfits, so there will be some China fashion coming up to the blog. It's a mix of what I bought here and what I brought from Finland. Jeans and shirts are still the most reliable combo as you can see.

Sino-Eurooppalainen tutkimusfoorumi, Renmin yliopisto, Peking

 Pari viikkoa sitten osallistuin Pekingissä Renmin yliopiston järjestämään Kiina-Eurooppa -yhteistyöfoorumiin ja talvikouluun. Foorumin järjesti myös minut Kiinaan lennättänyt eBerea-verkosto. Tällä kertaa isäntäyliopistona oli Pekingin partneri. Paikalla oli lähemmäs 50 edustajaa suurimmasta osasta verkoston yliopistoja, joita alkaa olla jo reilu kymmenen. Akateemikkojen lisäksi paikalla oli myös yrityselämän eksperttejä ja muutama muu kutsuttu puhuja. Foorumin tarkoituksena oli tukea Eurooppa-Kiina-USA yhteistyötä ja löytää lisää uusia tutkimusalueita tulevaisuudelle.

 Aihe, joka oli ehkä eniten tutkimusfoorumin huulilla oli ePalvelut ja mobiilipalvelut, nimenomaan vanhenevalle ikäluokalle. Vanhukset alkavat olla kasvava markkina-alue IT-alalle, joten myös yritykset alkavat olla heistä kiinnostuneita, joten käyttäjäryhmänä he menevät tällä hetkellä yli muista, mitä tulee tulevaisuuden trendejen ennustamiseen. Lisäksi, jos joku toimii vanhuksille niin se on helppo muuntaa työssäkäyvälle väestölle, arveli foorumi. Seuraava sitaatti mielestäni kärjisti asian ytimen:

"If the elderly think is too difficult to use, it's not SMART enough"
- Tina Junying Zhong, ICT Alliance & eBEREA, Aalto University

 Muita huulillaolevia tutkimusaiheita tällä hetkellä näyttää olevan esimerkiksi:

1) Future Internet, tulevaisuuden internet - mitä se on? Trendeiksi nähdään mm. palvelu- ja tuotekeskeiseen internettiin, jossa mahdollisesti IP-osoitteet jäisivät historiaan. TCP/IP-protokollan IPv6 on kuitenkin tämänhetken järjestelmä, jonka päällä tutkimusta tehdään. Foorumi kuitenkin aavistaa, ettei tämä ole pitkän tähtäimen suunta, niinpä suuri tutkimuskohde tulevaisuudelle on:

 2) Internet of Things - eli tavara/tuotekeskeinen internet, jossa tavarat osaavat itse olla online ja toimia automaattisesti. Tällä hetkellä esim. osa kameroista pääsee wifi-yhteydellä nettiin ja voi ladata kuvansa esim. pilvipalveluun suoraan ilman johtoja tai muistikortin apua. Tutkimusfoorumi arvioi, että älykodit ovat tulevaisuuden apulaisia, mutta laitteiden määrä on vähentymässä, ei lisääntymässä. Ehkä tulevaisuudessa meillä on kännykkä, pesukone ja jääkaappi ja niiden avulla voidaan hoitaa suurin osa arjen asioista.

 3) Cloud Computing - Pilvipalvelut ovat edelleen ihmisten mielissä, vaikka tämä alkaakin olla jo enemmän vakiintunut kuin uusi aihe. Tieto on muuttamassa pilveen ja huomaan itse, että toivoisin jo nyt kaiken datani olevan siellä (jota se ei kylläkään ole). Kiinassa pilvidatailu ei ole vielä realistista - täällä internet on sen verran epästabiili, että en esimerkiksi voi backupata iphoneni kuvia pilvipalveluun. Dropboxia käytetään, mutta usein on tilanne, jossa internettiä ei ole tarjolla ja vielä useammin tilanne on se, että internet katkeilee tai ei ole tarpeeksi nopea tiedostojen lataamiseen, joten sanoisin, että infrastruktuuri täällä ei vielä tue pilvipalveluita tarpeeksi hyvin.

 4) Big Data - Tämä aihe on monen huulilla. Mitä tapahtuu, kun data räjähtää käsistä - miten sitä hallitaan? Googlelta tilaa vuokraamalla vai mitä? Tähän liittyy paljon kiinnostavia tutkimuskysymyksiä: Miten hallita ihmismassojen arjesta kertyvää dataa? Esim. terveydenhuoltodataa, mobiilidataa, sosiaalidataa... Joka päivä me liikumme maailmassa kännykkä kädessä ja sen kautta voisi kerätä tietoa yhden ihmisen elämän jokaisesta hetkestä. Tämä data kiinnostaa tutkijoita, koska sitä analysoimalla voidaan mm. kehittää parempia palveluita ihmisille, ilman että heidän tarvisisi vastata pitkiin kyselyihin tms. Esimerkiksi seuraamalla ihmisen liikkeitä liikenteessä voitaisiin parantaa kaupunkien liikennesuunnittelua tms. Big Datassa on kyse myös siitä, että kenellä on eettisesti oikeus hallita ihmiselämään liittyvää dataa? Foorumin ajatus olisi, että kaikki data ihmisestä kuuluisi ihmiselle itselleen ja hän voisi hallita sitä itse. Tarvitaan tietysti uudenlaisia rakenteita siihen, miten ihmistä koskevat tiedot liikkuvat palvelujen tarjoajille, mutta silti ihmisten pitäisi itse pystyä päättämään ja myös ymmärtämään, mihin antavat tietojaan ja mihin suostuvat.

 5) Smart services for Elderly - Unelmana on tuottaa ePalveluita vanhuksille, jotka vastaisivat heidän elämänsä haasteisiin. Ei pelkästään siihen, että he unohtavat ottaa lääkkeensä tai eivät kykene näkemään enää hyvin vaan myös parantamaan heidän elämänsä laatua esim. tarjoamalla heille mahdollisuuksia olla mukana yhteiskunnassa haluamassaan määrin: Tavata kavereitaan ja sukulaisiaan, käydä teatterissa tms. Välillä väläyteltiin tulevaisuutta, jossa vanhuksella on 40-tuumainen kosketusnäyttö olohuoneessaan, jossa on isoja ikoneita, joita koskettamalla hän voi vaikkapa jutella hoitajansa tai poikansa kanssa. Näyttö kertoo hänelle, milloin lääkkeet otetaan ja sensorit kertovat, jos hän ei ole liikkunut normaalisti ja hälyttää apua. Näin vanhukset voisivat olla kotona pidempään eikä heitä tarvitisi sijoittaa hoitokoteihin tai muihin kalliimpiin ratkaisuihin. Kun mietin 96-vuotiasta isotätiäni, sanoisin, että tällainen voisi auttaa häntä, mutta näytön saaminen hänen kotiinsa ja sen käytön opiskelu olisi liian rankka tuossa ikävaiheessa. Kymmenen vuotta aiemmin olisi mahdollisesti voitu onnistua ja varsinkin seitsemänkymppisenä hänelle olisi tällainen ollut helpompi omaksua. Muutos on siis aloitettava nyt eikä tulevaisuudessa.

 

 Tottakai näiden lisäksi paljon muitakin aiheita nousi tässä foorumissa, mutta ajattelin kuitenkin nostaa nämä, sillä niistä puhuttiin ehkä eniten. Kiinnostavaa on nähdä, miten tulevissa rahoitushauissa nämä nousevat esiin ja mitkä ehdotukset löytävät rahoitusta. Tämä foorumi on ollut hyvin antoisa, sillä mahdollisuudet yhteistyötutkimukseen on luotu ja paljon seuraavan sukupolven tutkijoita (kuten allekirjoittanut) tuotiin myös mukaan, joten uskon näiden pienten tutkimussiementen itävän pitkään.

 

 

 

Omassa mielessäni on jatkaa Eurooppa-Kiina -intresseissä myös tulevaisuudessa ja hakea lisärahoitusta tuleville projekteille. 

I attended the Sino-European research forum last week. The major topics for future research were foreseen to be:
1. Future of Internet
2. Internet of Things
3. Cloud Computing
4. Big Data
5. Smart services for the elderly

Arkea, nitinää ja la familia

Varoitus: Tajunnanvirtapostaus, jolla ei ole päätä eikä häntää. Xi'anissa netti on taas vaihteeks ollut aivan peestä tällä viikolla ja aika heikosti on voinut postauksia tehdä. Tällaisina hetkinä on mukava laskea päiviä kotiinpaluuseen (nyt enää reilut viisi viikkoa!) ja muistella mukavia päiviä perheen kanssa täällä joulun alla.

Tässä yks päivä taas mietin, miten onnekas olen. Miten voitin aviomiesloton 22-vuotiaana. Koska totuus on kyllä se, että minä en olisi täällä, tekemässä näitä asioita aivan varmasti, jos en olisi naimisissa juuri oman mieheni kanssa. Tohtorikolleegani (suomalainen) kommentoikin Pekingissä pari viikkoa sitten, että oletpa valinnut hyvin, kun kerroin mieheni puhuvan sujuvasti sekä Kiinaa että Japania. I'd like to think so - kyllä oma mies paras.

Ja sitten minulla on parhaat sukulaiset, jotka hoivaavat asuntoamme meidän ollessa täällä toisella puolella palloa. Äitini oli ollut huolissaan kämppämme pistorasioista esimerkiksi... Noh, uskon talon olevan pystyssä, kun tullaan takaisin - mutta on mukava kuulla, että välitetään.

Tänään on nimittäin ollut sellainen BCD (Bad China Day) eli lapsi on kitissyt ja oma olo on ollut kurja. Arvelin ensiksi, että syynä on kofeiinin puute, mutta sitten tajusin, että pieni jomottava päänsärky on varmastikin johtuva hormooneista, niin kuin 96-vuotias isotätini asian ilmaisisi: "Vaimolliset menot". Joo aina ei oo parasta olla tätä sukupuolta. Ehkä se lapsikin aistii sitten sen, että äiti on känkkäränkkä ja siksi kitisee.

Tällä viikolla kun ei oikeesti pitäis olla mitään valittamista. Työt edistyivät: Kirjoittelen kahtakin artikkelia kahden eri Kiinatytsyn kanssa ja löysin kontakteja omaan tutkimukseeni liittyen myös, jesh. Lisäksi ei olla oltu kohta kahteen viikkoon kipeitä: o-ou. Ei pidä nyt pilata tätä hyvää jujua...

Eilen kävin shoppailemassa muslimikorttelissa viiden kassin verran ihania juttuja: Vaatteita 3-vuotiaalle pojalle (jotka aion lähettää ystävättärelleni, jolla on vuotta vanhempi poika) ovelasti 'säilöön', jotta eivät veisi kaappitilaa ja toisekseen, koska olen saanut niin paljon häneltä vaatteita lainaan... Arvelen, että ehkä nämäkin saamme sitten ensi vuonna kiertoon. Varo vaan M, jos tätä luet siis - kolmen kuukauden päästä saattaa tulla paketti...

Mitäs sitä muuta on hommailtu? No ollaan päätetty pitää 'feikkilähtö' viikon päästä, eli käydään heivaamassa kaikki ylimääräiset kamat postiin, jotta ei olis helmikuussa sitten niin montaa pakettia lähetettävänä.

Sitä ennen kuitenkin lähdemme minilomalle ensi maanantaina - ennen kiinalaista uutta vuotta, jotta kaikki paikat  ja junat eivät olisi aivan nuijalla lyötyjä. Kerronpa siitä kuitenkin enemmän toisessa postauksessa.

Hyvää Sunnuntaita Suomi! Sanoinko, että täällä on 13C ja aurinkoista? Balleriinatkin vois kaivaa esiin, mutkun ne lähti jo joulukuussa kotiinpäin... Niin ne kelit vaihtelee.

I have the best family and extended family in the world. Sometimes the internet does not work and you throw coffee on yourself and the life is just hard, but when you've got what I've got - it's like having won the lottery a long time ago and there's always money in the bank. Have a lovely Sunday, Europe!

Liikkeellä Kiinassa, osa 2: Vatsikset

 'Takapihamme' kuntosalin esittely etenee. Tässäpä kiinalainen vatsislaite. Käyttö aika yksinkertaista.

 Kuitenkin rautaiset parrut pitävät huolen siitä, että selkä on aika nopeasti kipeänä - pitkiä sarjoja tällä ei kyllä tee. Lisäksi laite ei kyllä ole nykyaikaisten vatsalihasliikkeiden tukija... Noh, paremman puutteessa... Ehkäpä kotimatto olisi parempi. Teen tällä ehkä max 15 toiston sarjoja normaalisti.

China sports in our 'back yard' continues with situps. Unfortunately this device is a back killer, so I wouldn't recommend doing very many times...

Kantakuppilassa

Näyttääkö ankealta? No aivan varmasti. Tässä on kantakuppilamme Shuxiang laowan yu -ovet.

Kyseessä on tämän alueen paras ravitsemusliike by far. Käymme tässä ravintolassa varmaan ainakin joka toinen ilta tai ehkä useammin.

Ravinteli tarjoilee Schetzuanilaista, mikä vähemmän yllättäen on perheemme suosikkiruokaa.

Palanpainikkeena maistuu yleensä Tsingtao.

Äitini, suomalaisen ruoan tosiystäväkin, alkoi tykätä tästä paikasta selvästi eniten Xi'anissa.

Menussa on ihan tavallisia Kiinalaisia ruokia siis, mutta ne eivät ole yltiötulisia, eivätkä liian mietoja.

Normaalitilaukseemme tulee tämä annos: Gambien dojiao (tai ainakin tuolta kuulostaa, kun mieheni sen lausuu...) eli vihreitä papuja chilillä. Aivan superhyvää ja terveellistäkin.

Tämä sen sijaan ei eksy pöytään niin usein, mutta kyseessä on leivitettyjä suppilovahveroita. Oikein maukasta ja kasvista.

Tämäkin on aika normaaliruokaamme, eli osterikastikkeessa olevaa bak choita, kiinankaalia. Hyvää on.

Tämä löytyy lautaselta melkein joka ilta, eli Huan gua(?) Kurkkua chilissä, valkosipulissa ja riisiviinaetikassa. Ihan parasta.

Noiden lisäksi usein syömme myös lammasta/nautaa ja pojalle tilataan tofukeitto, jossa on myös jotain lehtiä, joista hän tyykkää kovasti. Riisiä löytyy myös pöydästä aina. Tämä illallinen kustantaa useimpina iltoina 66RMB, eli jotain 8 euron luokkaa. Kiinan parhaita puolia. Joka ilta joku muu kokkaa ja joka ilta se on paras illallinen ikinä.

No puitteet eivät esteettistä silmää hivele, mutta olen näihin menoihin niin tottunut, että kaikelle roskalle ja pskalle tulee immuuniksi. Ruoka näyttää ja maistuu hyvälle, eikös se ole pääasia.

Nämä nuoret 'tädit' ja 'sedät' ovat myös aika kiintyneitä poikaamme ja monesti viihdyttävät häntä sillä aikaa kun syömme. Hyvä diili.

Tämä putiikki löytyy hieman etelään Yanta xilulta siitä päästä, jossa sijaitsee Xi'anin Fine Arts College. Eli niin kuin Pagodakadun toisessa päässä. Mut joo, en nyt tänne ravaisi ellen asuisi n. 10minuutin kävelymatkan päässä. Tällä alueella vaan ei vielä ole vastaavaa paikkaa tullut vastaan... Ja me ollaan kokeiltu kyllä aika monta paikkaa.

This is our usual dinner place, clearly the best food in SOuth Xi'an:) It's a schetzuan restaurant and our usual meal is beans, cucumbers, lamb and tofu soup. Quite vegetarian really and only costs about 7 pounds for a mountain of food, including one litre of beer. The surroundings will not make you sigh at awe, but does it really matter when you can have the best meal of your life, every night, with 7 pounds?