sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Miniloma Tampereella


 Koronakevään kotoilun jälkeen on tärkeää välillä vaihtaa maisemaa. Päätetiin lähteä extempore aikuisten minilomalle Tampereelle. 
 Olin jo pidemmän aikaa halunnut yöpyä butiikkihotelli Lillanissa.
 Ja tietysti päästä syömään tuoretta maalaisleipää puutarha-aamiaisella.
 Tarkkanäköiset voivat huomata, että Lillan sijaitsee kivenheiton päästä asunnolta, jossa Juha majaili parisen vuotta työskennellessään Tampereella. Nyt kun vakituista majapaikkaa Tampereella ei ole, oli mukava päästä nauttimaan hieman hotellin lakanoista ja kauniista miljööstä.
 Lillanissa on mukava tunnelma ja kivat puutarha terasseineen. Korona-aamiainen oli toteutettu etukäteistilauksella edellispäivänä ja pöydät olivat kaukana toisistaan.
 Viinikka alueena saa minut aina hyvälle tuulelle ja Lillan hotelli sopii miljööseen hyvin.
On jonkin verran haikeaakin, etten juuri nyt käy täällä joka kuukausi enää bussilla niin kuin parin vuoden ajan tein. Nämä ovat olleet hyviä vuosia elämästä:)
Tämä kevät on työtilanteineen ollut raskas. Meillä on molemmilla ollut omat stressin aiheet ja välillä omaa stressiä on tullut purettua toiseen. Kahden normaaliolosuhteissa vauhdikkaan ihmisen on täytynyt asustella visusti neljän seinän sisällä ja kohdata uusia haasteita läheisemmän arjen kanssa. Ihanaa oli päästä tuulettumaan ja muistamaan, että elämä on muutakin kuin etätöitä ja keittiön siivousta. Pikkuinen rakkausloma ei ikinä ole huono idea, mutta tuntuu tänä keväänä vielä tavallista tärkeämmältä.
 Pyörähdime myös hyvän ystävämme synttäri-puutarhajuhlissa Pispalassa. Ihanaa oli:)
 Ja hyvää ruokaa... Joo. Oli huikean makuista. Kiitos!
 Nyt kelpaa jatkaa työhommia vielä neljän päivän ajan, ennen kuin jään parin päivän lomalle juhannukselta.
   Minulla on varsinaista lomaa vasta elokuussa koska H2020 projektini päättyy tämän kuun loppuun ja kesä meneekin raportointihommiin. Mukava kuitenkin on huomata, että viikonloppu auttoi pahimman työstressin kanssa ja olo on huomattavasti perjantaita parempi. 

Mites joko teidän lomat alkaa? Mihin minilomalle koronakesänä 2020?
/Went for a minibreak to Tampere - our old hoods in Viinikka hold one of the nicest butique hotels in Finland - Lillan. This 1930's house has been renovated with country style and provide lovely brunches also in their garden. I've wanted to stay in Lillan for a while now, but up until now it would have been silly because we had the apartment in this pale blue building right next to Lillan. 

This Spring has been quite stressful work wise and home schooling and all, so it was great to get this minigetaway. Now I have energy to finish all the work needed for this spring's project end reporting season. 

Are you on holiday yet?

perjantai 12. kesäkuuta 2020

Väitös tänään: Oppimisen analytiikka vaatii tarkkoja yksityisyyden sääntöjä


Today is the day that Tore Hoel, my 'Phd brother' from Global Information Systems Group is defending his PhD "Privacy for learning analytics in the age of big data – exploring conditions for design of privacy solutions". Tore was already doing his PhD back in the time when I started mine. Over the years we have travelled together from Brussels to Lisbon to China to Belgrade - to name some. His custos and first supervisor is the same as mine, Prof. Dr. Jan Pawlowski. Tore's work tackles an interesting rising area of privacy in Learning Analytics. He has also done a large contribution towards the standardization of this area being a part of the ISO Standardization group.

It is not an easy task to defend one's thesis in the time of the Covid-19. This means Tore is defending from Norway, while the custos joins from Germany and the opponent, Professor Mikko-Jussi Laakso (University of Turku) joins from Finland. The platform is Zoom and you can still follow it online here:  

Link to the Zoom Webinar (Zoom application or Google Chrome web browser recommended): https://jyufi.zoom.us/s/61862556106
Webinar ID: 618 6255 6106
Webinar password: 829478

You can also see the news in JYU site here.

During our many years of working together, many people I met, thought that Tore would never finish his thesis. You have now showed them wrong. Well done dear friend! Very proud of you! Congratulations on this journey finally coming to an end! Only I am unhappy that we couldn't have this celebratory day here in Jyväskylä today:( However, I am sure there will be another project one day and we will all be together again!

keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Yhdeksän jo

Happy birthday to my beautiful big nine year old baby! /
Hyvää synttäripäivää ihanalle yhdeksän vuotiaalle Topsukalle!
 Kyllä sinä olet jo niiiin iso! Katselin edellisten vuosien synttäripostauksia ja havaitsin et viime vuodesta en ole blogannut. Shame on me! Viime vuonna läksimme kuitenkin Espanjaan A:n syntymäpäivän iltana lentoKONEella ja sehän oli siis paras synttäripäivä ikinä.
 Niinpä ei ollut oikein mitään mahdollisuuksia pistää tänä vuonna paremmaksi. Varsinkin kun vuonna 2020 ollaan nyt oltu noin kaksi kuukautta kotikaranteenissa Covid-19 koronaviruksen takia. Myöskään mitään kemuja ei todellakaan pysty järjestämään. Kaiholla katselin edellisten vuosien juhlia, joita voi fiilistellä täältä:

 Tämä päivä alkoi siis ihan normaalein arkimenoin eli lapsi trampalle äidin aamupalaverien ajaksi ja sitten kotikoulun pariin. On ollut mukava katsoa A:n edistystä kotikoulussa - ehkä voisin kirjoitella siitä lisää toiseen otteeseen. Hän osaa jo jonkun verran numeroita ja kirjoittaa kirjaimia. Lukea hän ei vielä osaa, mutta tunnistaa joitakin kirjaimia. Olemme optimistisia sen suhteen että hän voi parin kolmen vuoden jälkeen osata lukeakin. Kommunikointi tapahtuu sana - viittoma - kuva -yhdistelmillä, mutta valitettavasti tänä vuonna hän on hoksannut, ettei aikuinen aina ymmärrä hänen puhettaan vaikka hän kuinka yrittää. Tämä on hyvin turhauttavaa hänelle ja se tekee hänet välillä surulliseksi ja välillä hän haluaisi läpsäistä aikuista, joka ei ymmärrä häntä.
Päivä jatkui lounaalla, joka oli itse valitsema eli makarooni-kanapaistos Lidlistä. Kanat kyllä jäi syömättä sillä hänhän on edelleen suurimmaksi osaksi kasvissyöjä omasta tahdostaan. Sen verran täytyy kehua, että hän osaa itse valmistaa paremman makuista makarooni juustokukkakaalipaistosta, mutta tämän päivän ajan puutteen vuoksi mentiin puolivalmiilla annoksella.
 Aamulla oli toki myös ulkoiltu puistossa niinkuin meidän karanteenirutiiniin kuuluu: vähintään kaksi ulkoilua per päivä. Iltapäivällä äidin tarvitsi tehdä töitä, mutta sitten kun ne loppuivat, pakkasin muksun äkkiä autoon ja hurautimme citymarkettiin valitsemaan kakkua ja lahjaa. Yllätyksekseni sieltä ei lähtenyt kotiin Legoja, jotka ovat todella IN vaan vanha kunnon Buzz Lightyear oli hänen ykkösvalintansa. Myös Woody lähti messiin. Buzz oli niiiiin tärkeä koko illan ja hänen kanssaan leikittiin myöhemmin pitkään. A ei jaksa oikein leikkiä leluilla yleisestiottaen - tämä on poikkeus, sillä on nähnyt mallin loppuun kulutetuista Toy Story elokuvista. Kävimmehän viime syksynä ekaa kertaa elokuvateatterissakin katsomassa juuri Toy Story nelosen, josta hän piti todella paljon. Hän haluaisi myös katsoa loputtomasti Buzzin youtube videoita, jotka ovat jonkun pelin screencap videoita ilmeisesti.
 
Citymarketin jälkeen tuli kiire, sillä olimme luvanneet sukulaisille Zoom-kemut ja minulla oli haave päästä mukaan kuudelta alkavaan hengailuun mökillä. Viittä vaille oltiin pihassa ja sitten A:n valitsema kakku pöytään ja kynttilä palamaan! 
 Kakku oli hyvää vaikka siinä meninkin 'mistä aita on matalin'... Kaihoisasti katsoin neljä vee A:n kakkua, joka oli upea kondiittorin luomus Finding Nemo -elokuvasta... Noooh, joskus sitten taas koronan toisella puolen.
 Mummi, kummitäti ja kummisetä osallistuivat etänä.
 Livenä meillä oli myös Timo ja Seija seurana mökillä. Suomen koronatilanne on juuri kehittynyt sellaiseksi, että nyt aletaan purkaa rajoitteita hitaasti jotta epidemia ei kestäisi ikuisesti ja saataisiin osa porukkaa sairastumaan siihen. Mutta ei liian iso osa, jotta tehohoitopaikat riittävät. Yli 70-kymppisten täytyy ilmeisesti olla koti'arestissa' vielä jopa vuoden loppuun saakka. Kuitenkaan Keski-Suomessa ei ole suurta määrää tapauksia.
 Synttärisankarin oli helppo hymyillä kun kakun kynttilä tuli onnistuneesti puhallettua ja tiedossa olisi saunaa ja hengailua veden äärellä.
 Voikohan mikään olla parempaa? Ehkä se Espanjan reissu joo... Mutta tänä kesänä reissaillaan lähimaisemissa, mikä sekin on kyllä mukava ajatus. Mökkimme sijaitsee kätevästi puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä kotoa, mikä tarkoittaa sitä, että ei tarvitse pysähtyä matkalla eikä myöskään kuormittaa syrjäseutujen terveydenhuoltoa mikäli korona iskisi.
 Yhdeksän vuotias A on edelleen iloinen ja tyytyväinen. Hän elää vuoroviikkokodeissa ja nauttii molemmista elämistä paljon. Itse siirtymä ei ole hänestä kiva (kenestäköhän siirtymät ovat kivoja?) mutta sitten kun siirtymä on ohi, hän palaa tyytyväiseksi itsekseen. Iltaisin äidin kodissa hän lukee samoja kirjoja uudestaan ja uudestaan (Tammen kultaiset kirjat) luettelemalla niissä näkyviä hahmoja/objekteja/värejä. Osa sanoista on selkeitä, osa vain yksitavuisia. Hänen sanavarastonsa karttuu koko ajan, mutta valitettavasti näitä sanoja ei muisteta käyttää arjessa välttämättä. Hän osaa esim. "Persikka/Mansikka/Aurinko", jotka ovat mielestäni vaikeita, mutta silti usein 'Kenkä' on vain 'Ke'. Juuri nyt hänen suosikkikirja on 'Hulivili'. Sitä ennen se oli 'Mato Matalan Sanakirja' ja sitä ennen 'Maalarikissat'. Hän osaa väreistä punaisen, sinisen, pinkin, vihreän, ruskean, keltaisen ja mustan. Violetti tai valkoinen eivät onnistu.
 Hän pitää kovasti isosisaruksensa S:n seurasta. S on parasta mitä A tietää ja kaikkea S:n tekemää A matkii. Hän myös kiipeää S:n syliin (mitä ei tapahdu kenenkään muun kanssa). V ei saa juuri mitään huomiota A:lta, oletettavasti siksi, että hän ei ole osannut kommunikoida A:n kanssa ja tarvitsee siihen paljon tukea. Ihanaa on että korona-aikanakin isot muksut ovat olleet meillä jolloin A:lla on ollut lapsikontaktia ja seuraa. Hän ikävöi koulua kovin ja sanoo 'kou! kou!'. No onneksi myös ensi viikolla ilmeisimmin palataan normaaliin kouluarkeen ja A menee takaisin kouluun.
 Buzzista tuli tärkeä kaveri...
 Seija kävi heittämässä talviturkin. Hrrrrr me muut ei viitsitty kun ei ole vielä koko laituriakaan järvessä.
 Ilta oli ihana ja lämmin. Monet A:n synttäripäivät ovat olleet hyviä ja aurinkoisia. Toukokuun alku on sellainen usein.
 A:lle grillataan tofua, grillijuustoa ja täytettyjä sieniä. Makkaraa hän ei syö vaan yökkii jos yritetään edes maistattaa sitä.
 Mikä onni, että on tällainen paikka <3. Mikä onni, että saatiin viettää synttäripäivää yhdessä vaikkakin social distancingin ehdoin.
 Ainoa asia mikä päivässä oli A:n mielestä kurjaa oli se ettei äiti heti alkanut tehdä hänen kanssaan uutta legoa, jonka sai synttärilahjaksi. Kello kun huiteli kymmenen ennen kuin oltiin taas kotona ja vaikka korona-arjen ei tarviikaan alkaa 07, niin kymmeneltä täytyy mennä nukkumaan... Sekös kurjaa oli.
 Hyvää syntymäpäivää pieni-iso rakas. En voi uskoa, että ensi vuonna täytät 10! Mutta täytyy sanoa, että olet mitä ihanin, sympaattisin ja myöskin helpoin lapsi, jonka saatan kuvitella. Sinun kanssa onnistun limittämään työt ja kotikoulun molemmat niin, että kummatkin edistymme sopivasti askareissamme. Haluat selvästi puhua ja tulla ymmärretyksi, mutta se on sinulle edelleen haaste. Niinpä joka ikinen päivä me kaksi perhettä ja laajennettu sukulaiskuntakin kuntoutamme sinua - uskon kyllä siihen, että sinä tulet kommunikoimaan isona helpommin ja sujuvammin kuin nyt ja asiat harmittavat sinua vähemmän silloin. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että olet iloinen ja tyytyväinen itsesi - ja sinähän olet! Paljon onnea murulle!




/Happy birthday mr. Fish - Now you are nine! This birthday you were home schooled thanks to the corona (you really like school and would prefer to be back, but if not then at least you get to do homework which you also love) - you chose your own birthday present (Buzz Lightyear to the rescue!) and your crazy relatives sung you happy birthday over Zoom. You also had the best sauna in the world at our summer cottage and you smeared your face with tofu and cheese-mushrooms over bon fire, the vegetarian that you are. You are as always, a very happy, content boy - cheering us all up at the times of this crisis. Not exactly a trip to Spain via an airplane but not a bad birthday all things considering!







tiistai 31. maaliskuuta 2020

North of Greece


Since we are all just sitting indoors going for occasional walks in our usual neighborhoods - I have decided this is a good time to do some blog posts of last summer's travels. Or indeed from any of those awesome trips when I just did not have the time to report. I was literally traveling so much last summer that I had no way of writing from each location that I went. It is somewhat comforting to think that back then I was feeling like 'if only I could be at home'. And now, it's pretty much the 180-situation. It is human nature to think that you want exactly the opposite of what you have - but honestly - right now, I am fine at being at home with my family. Yes there is a part of me that longs to be up there in the clouds, but I am very happy to be also here now, in my corner of the world, with my loved ones. 
But this is a good chance to catch up with old travel photos - with travelling feelings. Feel that breeze on your face briefly.
Last summer I was driving around in the Balkans with my chosen. We had rented the most mini of the rental cars from Macedonia - how much space could two people need??? And went on our Balkans roadtrip part 2.
 This blog is from Pella, at the 'G' point of the map above. Just befor Thessaloniki, on our way to Pefchori.
We have some specific relationship with the Balkans, you see. Not only is one of my dearrest friends from Macedonia, but also in fact my beloved's family tree dates back there. This was definitely blood trip, we figured out and the scouts that we are, decided to drive around as much as we could in the 8 days we had.
As you already know, our trip begun at Macedonia. We were greeted by my friend's family, which I now consider my own, really - and we spent the most amazing time in Skopje. Then we rented a car, head out for Kosovo and Albania. Next was Greece. Juha had never been to Greece. I had been to Greece many many times. Because some of my Dearrest colleagues are still from Greece. But never the less I had never been to Northern part of Greece. The Macedonian part.
So we looked at Google and what was on our way? Alexander the Great's Birth Place?
Yes thank you. We said yes to that. It happens to be that we both, not in any consultation with each other, had chosen the same name for our two sons.
Russian or Greek? Macedonian? You can argue on. For a second on the way we entertained ourselves for a second to consider baby names - definitely would be easier to agree in the past!
Yet, we stop by at Alexander the great's birth place. It is called Pella. It's like 44C hot and really, really taxing.
It's not much more than ruins and a couple of exhausted tourists.
Fields all around - Olympos can wait - although it's not that far!
The most impressive are the mosaics. One shows a lion-griffin attacking a stag, a familiar motif also of Scythian art, another depicts Dionysus riding a leopard.

Still. On a time like this - it is important to remember those times out there in the world. Just like this one day driving around Northern Greece. What a great day to remember!
/Koronakaranteeni vaikuttaisi olevan hyvä aika kalastella vanhoja valokuvia naftaliinista. Mitä olivatkaan kaikki ne paikat, joissa vierailin, mutta minulla ei ollut aikaa blogata... Nyt kun istutaan kotona neljän seinän sisällä perheen kanssa, on hyvä muistaa, että viime kesänä matkustin niin sieluni täydeltä. Nyt tämä Balkanin roadtrip päiväkirja voi nähdä päivänvalon, sillä omat päivittäiset kuvailukohteet käsittelevät lähinnä keittiön pöydän kotikoulua ja lähilenkkireissun maisemia. Viime elokuussa olimme Juhan kanssa ajelulla läpi Makedonian, Kosovon, Albanian ja Kreikan. Tuntuu aivan hullulta nyt se, miten helposti silloin saatoimme vain hyppiä eri valtiosta toiseen... Ajat muuttuvat nopeasti! Kävimme katsastamassa Juhan esi-isien maisemia Mavrovon kansallispuistossa ja sieltä koukkasimme Albanian kautta Pohjois-Kreikkaan. Kohteenamme oli Pefchori - makedonialaisten suosikki rantsukaupunki - vähän niinkuin paikallinen Hamptons, paitsi ei niin posh. Matkalla ehdimme yöpyä Olympoksen kupeessa ja pistäytyä Alexander suuren synnyinpaikalla Pellassa. Sattumoisin olemme Juhan kanssa molemmat toisistamme tietämättä antaneet pojallemme nimeksi tämän makedonialaisen supersankarin nimen... Johdatusta vai vaan suosittu nimi? Tämän blogin tarkoitus on kuitenkin kurkistaa kotisohvaa pidemmälle... On hyvä muistaa, että rajojen sulkemiset ovat vain väliaikaisia ratkaisuja tiukkaan tilanteeseen.

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...