World Embukai 2013

 Taikailla itsessään ei harjoitella vaan kisataan ja seremonioidaan. Harjoitteluvaihe alkaa vasta nyt, kakkosviikolla shorinji Kempon päämajassa, hombussa. Taikai koostuu siis yleensä erilaisista sosiaalisista eventeistä ja sitten yhden päivän embu-kilpailueventistä ja palkintojen jaosta.

 Kuten jo keväällä kirjoittelin, olisin kovasti halunnut tehdä embun, mutta valitettavasti en löytänyt sopivaa paria. Lähin olisi ollut Hämeenlinnassa ja no, let's face it - olisihan se ollut mukava tehdä, mutta yhteisiä harjoittelumahdollisuuksia oli liian vähän. Niinpä Anteron kanssa jännäsimme katsomon puolelta Women and Man Dan Holders -sarjaa, jossa ainoa Suomen edustajapari, Kirsi ja T kisasivat. Ei ole kyllä jännittänyt toisten puolesta näin paljon varmaan koskaan.

 Itse sarja oli todella kova: 17 paria, joista 3 japanilaista ja 3 Indonesialaista: nämä indo- aasialaiset rokkasivatkin voitot ihan jokaisessa sarjassa - Eurooppalaisilla ja Amerikkalaisilla ei ollut mitään jakoa siis Top kutoseen missään sarjassa. Länsimainen tekniikka vaan näyttää aina länsimaiselta ja no, auttaahan se, jos on 150senttinen ja painaa sen 45kg... Akrobatia on ihan eri tasolla.

 Japanilaisten lennokasta menoa

 Myös indot osaa:

 Eurooppalaisista parhaiten pärjäsivät ystäväni Cristina ja Carlos.

 Kirsin ja T:n sarjassa indonesialaiset veivät naistensa asenteella. Sieltä tulevat tytöt ovat pieniä ja pippurisia:) Ei voi kun ihailla.

 Tässä naapurimme ruotsalaiset Men 3rd Dan and above.

 Arnauldin ja Joakimin embu sijoittui 7. sijalle. Tämä pari on muuten tän vuoden Suomen mestarit:)

 

 Andy ja Daniel Kyu-sarjassa - vähän oli vaikea saada kuvia, kun olivat niin kaukana.

  Sen sijaan saman sarjan kanadalaiset ja amerikkalaiset olivat hieman kahvilla - niinpä suomalaisillakin oli joitakin, jotka jäivät taa. Loppusijoitusta en vielä tiedä, mutta eivät jääneet vikoiksi ainakaan:) Minusta se oli hieno embu ja sijoituskin noin kovassa seurassa hyvä.

 Toki Suomella on matkaa Euroopankin kärkeen - portugalilaiset Christina ja Carlos ovat esimerkiksi reenanneet omaa embuaan 10 vuotta ja sen työn tulokset tosiaan näkyvät. Olin kuitenkin superylpeä serkustani ja paristaan - Yksikin Suomalainen pari  on jo voitto meille kotiin

 Tässä minun kirjanpitoni ko. Sarjasta:

01 254? Russia
02 245 Italia
03 243 USA
04 272 Japan III
05 273 Indonesia
06 240 canada
07 278 japan
08 261 Portugali carlos Christina
09 233 canada
10 280 Indonesia I
11 280 Indonesia II
12 250 germany
13 277 japan
14 244 germany
15 241 italy
16 233USA
17 ? Finland

 Koska tässä sarjassa oli noin monta paria, eivät näyttäneet enää Kirsin ja T:n yhteenlaskettuja pisteitä, mutta arvelen niiden olleen 240 kieppeillä. Katsomossa jännitettiin:

Eurooppalaiset ovat yleistasoltaan pohjoisameeikkalaisia korkeammalla. Paitsi jos kyseessä oli Aasian amerikkalainen/kanadalainen. Eli käytännössä Indoneslialaiset ja japanilaiset ovat  aina topissa ja muut tulevat sitten. 7.sija näisä kisoissa olisi jo mitali Euroopassa.

Taikai krapula alkaa olla sen verran kova, että nukahdan pystyyn, jos en lopteta tätä postausta nyt.

In the email I go through the characteristics of Women and Men Dan Holders -series, which I was following because of my cousin being in it. The indonersians and the Japanese won all three metals in all series, which should not be possible to do, but what can se say - we the 'vikings' are not as fast and not as agile - not to mention the spicy. I followed a couple of other embus of friends - but just from the distance. The swedes who won Finnish Championship this year for example came in 7th - that's how tough the ruling is in World taikai... Anyways, good spirits and excellent embus all around - I think everyone who participated should be very pleased of themselves! Well done! I need to post this now - taikai hangover will otherwise put me to sleep. 

Shorinji Kempo World Taikai Osaka

Viikonloppuna oli siis Shorinji Kempon neljäs vuosittainen suurtapahtuma Osakassa. Minun kempourallani tämä oli vasta toinen lajiaan, vaikka itse world taikaita onkin sinä aikana pidetty se 3kpl. Fukui 2005 jäi väliin, koska olin edelleen opiskelija, enkä siis voinut matkustaa. Toisaalta 2009 Bali peruutettiin, mutta en olisi sinne ollut muutenkaan menossa, koska sinä vuonna matkasimme maailman ympäri.

  Olin ensikerran world taikailla Pariisissa v. 2001. Se tapahtuma muutti ajatteluani ja elämääni todella paljon - aloin reenata säännöllisesti 4 kertaa viikossa, enkä n. 2,5 vuoteen skipannut juuri yksikään reenejä. Tärkeämpää oli kuitenkin, mitä tapahtui pään sisällä. Päätin, että parannan elämäni laatua ja kehitän itseäni.

  Nyt 12v myöhemmin tunnen, että taikailla on valtava vaikutus niihin ihmisiin, jotka osallistuvat. Nimenomaan henkisesti. Se valtava yhteenkuuluvaisuuden tunne, jonka saat siitä, että nämä tuhannet ihmiset maailmassa harjoittelevat juuri samoista syistä kuin sinäkin. Minä olen aina tykännyt ryhmien dynamiikasta - vaikka shorinji Kempo onkin laji, joka kehittää yksilöitä, on siinä todella keskeistä myös kehittää yksilöiden kautta ryhmiä, joihin hän kuuluu ja sen kautta yhteiskuntaa. Minulle siinä on jotain todella tärkeää tulla hyväksytyksi ryhmän jäsenenä, kuulua johonkin. Siispä onkin selvää, että tätä lajia minä harrastan niin pitkään kuin elän.

 

 Tämän taikain teemoja on ollut 'miksi harjoittelen shorinji kempoa' ja 'ihminen ei voi yksin tehdä itseään onnelliseksi'. Kaikki loppujen lopuksi riippuu tietenkin yksilöiden laadusta. Meidän ei kuitenkaan pitäisi kilpailla muuta kuin oman itsemme kanssa: kuka minä olen tänään ja kuka olen huomenna? Kehitynkö yhtään?

 

 

 

 Taikain aikana nähtiin embukilpailujen lisäksi paljon huolella laadittuja esityksiä, joista viimeinen, useamman sadan hengen ryhmäembu musiikkeineen ja valoshowneen liikutti minut kyyneliin. What can i say - i am a succer for the cheesy:) se vaan muistutti minua siitä, miksi reenaan.

 

 Kaiken kaikkiaan mahtava World Taikai. Neljän vuoden päästä tämä tapahtuma muuttaa jenkkilään. Pidän peukkua, että paikka olisi San Fransisco... Huhujen mukaan tämä saattaa jopa olla mahdollista. See you around old and new friends, see you around. (Alla olevassa kuvassa Yuuki So antaa virallisen lipun eteenpäin USA:n federaatiolle)

 

 Uusia ystäviä Australiasta.

 So my second world taikai took place in Osaka last weekend. This means two days of embu competition and social events, plus a three day training seminar in Tadotsu, in the Shorinji Kempo headquarters. Lots of old and new friends together - I figured out this was the biggest meeting of my Facebook friends coming together at once. Something like 50 people... Taikais are really good for one's training motivation and this one was no different. I've got a feeling it will change my thinking on life once again. Half for oneself, half for others - this half was for me:)

Shorinji Kempo World Taikai Day 1

 World taikai 2013 Osakassa pidettiin Osaka Muncipal Gymnasium Stadionilla, jolla kokoa oli kyllä kunnon areenan verran. Itse lattialle mahtui kivasti tuhat kenshiä, ilman että teki tiukkaa.

 

 

 Mentiin sinne metrolla, koska olimme kätevästi päättäneet yöpyä 'off the radar' hotellissa, eli varata itse ja siten saimme katsottua hinnan (noin puolet virallisista) ja sijainnin kohdalleen (kolmen metropysäkin päässä.

 Lauantaiaamuna alkoivat Japanin sisäiset karsinnat. Jokaiseen embuluokkaan mahtui top kolmonen. Sitä varten jokaisessa kaupungissa oli ollut jo omat karsinnat.

 

 

 Silti kenshejä oli ihan sikana. Ulkona satoi toista päivää putkeen, joten jonottajat olivat kirjaimellisesti liemessä.

 WSKO eli Japanin ulkopuolisilla kensheillä ei ollut varsinaisesti mitään syytä tulla koko areenalle lauantaina ellei halunnut katsoa karsintoja, joita oli meneillään 18 embuneliötä yhtä aikaa.

 Me olimme liikkeellä, jotta Kirsi ja T saivat harjoiteltua pari tuntia embuaan, koska T oli ollut reenaamassa Tokiossa kaksi viikkoa, eikä siten heillä ollut yhteistä reeniaikaa lähimenneisyydessä.

 

 

 

 Kaikki kuvattiin areenoilta ammattikameroilla isoille screeneille...

 

 

 Niinpä törmäiltiin siellä sitten tuttuihin ja shopattiin Shorinji Kempo krääsää Osakin ja Hombun kauppakioskeista, joissa kauppa kävi todella kovana. Taisivat molemmat deskit myydä kahden päivän aikana KAIKEN tavaransa... No, olihan tuolla muutama tuhat ostajaakin paikalla. Siinäpä lauantain aamupäivän fiiliksiä. Illalla olikin sitten luvassa itse Gaala - mut siitä toisella kertaa.

On Saturday, the trials for Japanese embu pairs were well on the way when we decided to defy the rain and get to the huge arena. We wanted to allow some time for Kirsi and T to practise their embu. The amount of kenshis from Japan was very impressive. Even more was the fact that even to get here meant that you had to be better than your city kenshis... And in Europe we have trouble getting *any* pairs... Anyways, these were te feelings of Saturday morning.