maanantai 30. syyskuuta 2013

Tempuraa

 Yhtenä iltana setäni ilmoitti, että tänään olis kiva syödä Tempuraa. Siitä menikin alta puolituntia ja sitten istuttiin Kioton aseman alla Tempuraravintolassa.
 Tarjoilija oli hieman hämääntynyt siitä, että kaikki neljä halusimme saman, special tempurasetin.
 Tempura on siis eräänlaista taikinassa uppopaistettua mitä kulloinkin... kalaa, kasviksia, mereneläviä - you name it.
 Prosessia sai seurata ruokaa odotellessa. Tosin me lähinnä kumosimme sakea.
 Meidän valitsemaamme settiin kuului myös sashimia, eli raakaa kalaa. Tässä tonnikalaa ja mustekalaa.
 Mä tykkään kovasti Sakesta, koska mahani ei hirveästi siedä hiilihappoisia juomia, sake on olutta parempi vaihtoehto.
 Tempurat tarjoiltiin tuoreeltaan...
 Tässä isoja ravunpyrstöjä.
 Tempura-annoksia tuli n. 4-5 kierrosta...
 Poika nautti etenkin lootuksenjuuresta ja tietty riisistä.
 Ihan lopussa olimme niin täynnä rasva-taikinamössöä, että jouduimme kierimään takaisin hotellille. Koko reissun aikana en ole kertaakaan ylensyönyt niin kuin tempurailtana. Olen tyytyväinen, että tuli kokeiltua, mut seuraavalla kerralla ottaisin 'Lady's setin' tai vaikka vaan pelkkää sashimia... Ei ihan mun kaikista isoimpia suosikkeja japanilaisessa keittiössä toi Tempura... Sushit ja Okonomiyakit vie kyllä voiton!
One night in Kyoto, my uncle said it would be nice to have tempura for dinner. So my husband spotted a special tempura restaurant underneath the Kyoto station, in the tunnels. This one allowed you to watch your food get battered with dough and boiled in oil. We all took the large set which consisted of 5(?) rounds of Tempura and afterwards we were like small pigs, rolling home to our hotel. By far the most caloriful meal I've had since I left Finland. It was nice to try, even though I prefer sushi, sashimi and okonomiyaki much more... hell, even Ramen!

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Utazu

 Kempoleirin lomassa ehdimme vierailla Shikokulla Marugamen naapurikaupungissa (tai no kylässä), nimeltä Utazu.
 Jostain käsittämättömästä syystä Utazun juna-asemalla matkatoimistossa oli life size Alien ja Predator. Kiitos Japani!
 Utazu itsessään oli aika vaatimaton paikka, vähän niin kuin sellainen lähiö. Oli siellä sentään hauskannimisiä liikkeitä:
 Paikka oli rakennettu erittäin amerikkalaismaisesti 'Drive in' -tyylillä...
 Oikeasti, kuka antaa tällaisen nimen liikkeelleen? (Siellä myytiin second hand elekroniikkaa)
 No, tulipahan sentään nähtyä Shikokullakin jotain muuta kuin Marugamea ja Tadotsua.
 Hetkinen... Missäs mun Marugamepostaus viipyy... Oonkohan hukannut ne kuvat johonkin...
 Shikokulla oli todella kuuma, mutta ei nyt ihan tappokeli kuitenkaan.
 Meidän kohteemme oli tämä second hand store, joka myi kenkiä, laukkuja, vaatteita, animehahmoja ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.
 Tarjoukset merkkitavaroista olivat ihan mukavia.
 Serkkuni päätyi ostamaan Furlan lompakon alle satasella esimerkiksi. Nahka oli kauniisti patinoitunut, mutta muuten hyväkuntoinen yksilö...
 Minä löysin suureksi yllätyksekseni muutaman vaatteen, jotka jopa mahtuivat päälle... (Harvinaista Japanissa/Kiinassa yleensäkin mun kokoiselle)
 Tää mekko/tunika näkyikin jo mun kesäasupostauksessa.
 Myytävänä olisi tosiaan ollut kaikkea ihan taivaasta kattoon.
 Utazu paikkana ei sinänsä mitenkään erityisesti säväyttänyt... Mutta voipahan sanoa, että tuli käytyä. Toisaalta ei tarvitse lähteä Amerikkaan, kun amerikkaa on rakennettu vastaaviin paikkoihin muualla maailmassa...
While on the Kempo Gasshuku in Shikoku, we visited the small town of Utazu, one train stop from Marugame, to the 'other' direction. (not towards Tadotsu). This town has been built like an American suburb with drive-in shops along the highway... Not too impressive, but we were there to do some second hand shopping, so it suited our purpose. Great bargains - I bought a dress and my cousin bought a Furla wallet. Utazu, I'm glad to have met you, but I am not sure if I will ever need to visit you again, even though I don't know any other place in town where there is Alien and Predator statues in the travel agent inside the station building: Nice touch! Thank you Japanese, it's not like you are nutts at all..

lauantai 28. syyskuuta 2013

Kioton rautatiemuseo

Nyt tulee taas hieman random-järjestyksessä näitä, mutkun pitää elämässä ehtiä muutakin kuin postailla niin pakko ottaa tää nyt luonnoksista julkaisuun, vaikka monta muutakin kiinnostavampaa postausta olis kiva tehdä tänään...
Kiotossa vietimme yhden päivän ystävämme Alexin kanssa, joka tuli tapaamaan meitä kotoaan Nagoyasta. Hänellä on kolme jo isompaa lasta ja hän oli suositellut, että menisimme Kioton junamuseoon, koska se oli lasten kanssa ollut mukava paikka.
Kylläpä osui oikeaan tämä huomio kaksivuotiaan kohdalla. Ulkona oli iso hiekkalaatikko leikkialue...
Lisäksi alueella oli paljon junia, joihin sai kivuta sisään ja juoksennella niissä... Aikuisille oli aikaa jutella ja catch-upata... Viimeksi olemme tavanneet Alexin neljä vuotta sitten edellisellä Japaninreissullamme.
Museo oli rakennettu kivasti oikeiden rautateiden keskelle niin, että koko ajan ympärillä meni ihan aitoja junia, ikäänkuin ne olisivat olleet osa museota... Höyryveturi toki olikin ja sillä pääsi pari kertaa päivässä pienelle ajelulle.
Aidot junat taustalla.
Itse museon isoin rakennus oli veturitalli.
Poikani käytti puolitoista tuntia siihen, että kiipeili höyryvetureiden ohjaamoissa ja oli aivan fiiliksissä tästä mahdollisuudesta.
Minusta tulee junakuski...
Pidimme sattumoisin sadettakin tässä museossa, trooppinen kuuro kesti kaksi tuntia, mutta sepä ei meitä haitannut.
Koska kun veturien ohjaamot lakkasivat kiinnostamasta, poika pääsi vielä leikkimään junaleluilla...
Minulla on Suomessa yksi junafriikkiystävä, hän tuli kovasti mieleen tästä paikasta... Mutta suosittelen kyllä kaikille junista pitäville ja varsinkin niille, jotka etsivät tekemistä lasten kanssa Kiotosta. Tänne kävelee Kioton juna-asemalta ehkä 20minuuttia, oikein mukava paikka.
One day in Kyoto, our Japan-living British friend, Alex came to meet us from Nagoya. He has kids so he suggested that we'd spend the day in the railway museum of Kyoto. He couldn't have been more right about the interests of a two-year-old: a big sand pit, lots of trains to climb in and run around in as well as a play area with small trains... A great way to hold off the tropical rain shower that hit on the same day. The railway museum has been built around real railways so there is a feeling that these trains going past all the time are a part of the exhibition: A great idea, I thought... Also you can walk here from Kyoto station in about 20 minutes, which also is a bonus. I recommend this to anyone looking for things to do with kids in the centre of Kyoto!

perjantai 27. syyskuuta 2013

Kesäasuja

 Täällä Xi'anissakin on ilmat kylmenneet, enää +18C... Joten ajattelin laittaa vielä viimeisiä kesäasuja vaikkakin surkeista kännykkä-peilikuvista otettuina. Jospa marraskuussa poikettaisiin vielä hetki kesässä Hainanissa, mut sen jälkeen nää rievut lähtee paketissa Eurooppaan.
Ostin Japanista yhden vaatteen, se oli tää ylläoleva mekko/tunika. Ihan loisto-ostos. Istuu kuin valettu ja on minusta ihan todella kaunis. Tää löytyi Secondhand storesta Utazusta. Jo pelkästään tän ostoksen takia kannatti käydä kyseisessä paikassa... Lasit on muslimikorttelista, laukku Pieces-merkin köpiksen kentältä hankittu tänä kesänä.
 Farkkushortsit - Vila
Pusero - Uniqlo
Huivi - Iivana Helsinki / Uniqlo 
Lasit & sininen kassi - Muslimikortteli

Työasua:
Musta hame, laukku - Pieces / Kööpenhamina
Toppi - Tosi vanha, Vero moda 
Huivi - Iivana Helsinki/Uniqlo (Uniqlolla on noita huiveja täällä myynnissä... maksavat alle kympin kappale... Arveltiin Kirsin kanssa että on ihan hyvä sijoitus, kun ne Suomessa maksavat ilmeisesti ainakin tuplaten... Ihanan pehmoinen materiaali ja kiva laskeutuvuus)
 Lapsenhoitoasua:
Teeppari: Miss Sixty
Shortsit: Vila
Arskat: Muslimikortteli
  Sulkapalloasua:
Toppi, shortsit: Vila
Arskat, laukku: Muslimikortteli

 Mulla on joku sinivalkoinen kausi menossa. Kaikki on Navy-Whitea. Siihen vähän konjakin värisiä asusteita ja muutapa ei sit tarviikaan...
Kattoo nyt tätäkin. Siis puolet on näissä väreissä. Tarkottaakohan tää et mulla on koti-ikävä?
Työasu:
Hame: Lindex
Toppi: Kiinasta
Laukku: Pieces
Balleriinat: Bianco
Noissa Biancon kuluneissa balleriinoissa tulee hiihdettyä, koska ne on supermukavat ja mun kävelymäärillä (~5km/päivässä) saa helposti rakot millä tahansa huonoilla kengillä. Kävelin viime viikolla yhden kerran yliopistolle (10min yhteen suuntaan) uusilla feikki Tory burcheilla (myös balleriinat) ja rakoikshan se meni... PItäs varmaan ostaa rakkolaastaria et sais ajettua ne sisään. Mä lupaan yrittää ottaa vähän parempitasoisia asukuvia tulevaisuudessa, nyt kun mun kamerakin taas toimii niin vois olla tsäänssejä.

Here in Xi'an, the Autumn is also coming. But it's not snowing like apparently in Jyväskylä this week... It's only +18C. Therefore I decided to put together some of the summer outfits, even though from bad quality mobile phone pictures... I have some sort of Navy-White season going on. Everything should be blue / white and then some conjac colored shoes/bag on top... Does this mean I'm missing Finland? I sure am missing the summer seasons with short skirts and shorts - spending basically the last five months in small clothes it's not easy to put on jeans... Luckily we might still go to Hainan in November - I'm hoping for some more sun and warmth.

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...