Berlin Autumn Training Seminar (BATS) 2016: Friday

Today's post is only in English again, as it is Shorinji Kempo related.

These two make most of the magic happen with so little money that I always feel like paying extra.

As you might know, I spent last week in Berlin. Mainly hanging out with these wonderful people...

64 of my facebook friends and then some. I think this year the turn out exceeded all expectations and the organising Berlin Branch had had to really squeece the dojo space to get us all fit in. There was around 90 kenshis present. 

 90 kenshis tells you all you need to know about BATS. Yep, it is the best gasshuku of the year. Say what you want about this claim, I stand by it. The warmth of the organising team is unlike anything you meet anywhere in the world, including Finland.

This is no official camp. It is not for Unity credits. It is for hard training and the most valuable lessons thought by a multinational sensei group.

 Something tells you that Russia for example had send a team of six persons. I think Finland this year had five. There was kenshis from Germany, Russia, Finland, Sweden, UK, Poland, Ukraine, Italy, The Netherlands... I am sure I am forgetting a country or two. Help me out, guys! 

 On Friday night, we had the dojo for one hour and we spent it with the excellent care of Anders sensei and Rossi sensei, who thought us two pieces of embu. If you follow my blog, you might know that Kirsi and I are training for San Francisco next year, so we practised together. Pick the embarrashment factor on the picture below!

 The Spirit of the gasshuku is also unique in Berlin. Everyone is very friendly and all about helping each other to learn. The teachers give you personal, constructive guidance and you notice that you actually remember what the teachers said after the camp is over.

 How is it actually that these teachers can make you feel like 'I am doing things right' even when they are telling us what we did wrong...?

 At the end of the day Anders sensei asked for valunteers to show us their embu and sure enough we had Arnaud and Bodhi action. These guys could do an embu in 5 minutes and it would still look like they've been practising it for years. Show offs!

 We finished the day in the best possible German way: Prost! Cheers! Thanks for the Gasshuku guys, two more days of pictures will follow.

Where are the pictures from last year's BATS you wonder... hmm.. ohom...Some PhD happened... But I might still go through them and sent them around, let's see how tired I get this week.

Photos of me: (c) Tiina Tikanoja

Rappioromantiikkaa

  Loma. Syysloma. Mikä se on? Onks mulla sellainen?

Mun syysloma tuli hieman puskista ja vie mut kahteen hienoon kaupunkiin maailmassa, niiden nimet on Berliini ja Mikkeli. Olin Berliinissä myös viime vuonna.

 Nämä kuvat ovat viime vuodelta.

 Hengailin silloin ystävieni Vanten ja Elinan kanssa, koska he olivat Berliinissä viime vuonna V:n postdokkailemassa. 

 Lisäksi tänäkin vuonna syynä on ystävien näkemisen lisäksi myös Kempoleiri.

 Koska olin viime vuonna niin kovassa hädässä väikkärini kanssa, en mitenkään pystynyt fotaroimaan kuvia tapahtumasta tänne teidän iloksenne. Toimikoon ne nyt tässä aasinsiltana uusille kuville.

. Kyllä tulee tämäkin henkireikä, taas niin kovasti tarpeeseen.

 Viime vuonna Berliinin markkinoilta tuli ostettua myös tämä ihana nahkalaukku, jota olen sittemin käyttänyt joka ainoa päivä töissä. Hyvä ostos siis. Ja vielä mietin, et mahtuuko siihen kaksi läppäriä ja yksi kamera.

Elina vei minut ihaniin rappioromanttisiin paikkoihin.

 Istuttiin lokakuun lopun tunnelmallisissa kahviloissa.

 

Ja käyskenneltiin DDR:n lehtimerissä.

 Tykkään rappioromanttisesta tunnelmasta.

 Se on jotenkin melankolista, jotenkin undergroundia, jotenkin kuitenkin siinä on sitä jotakin.

 Jotakin kaunista.

 Minulla ja Elinalla oli vain yksi päivä, siihen mahtui yhdet markkinat, vähän karonkkamekon kankaiden hankintaa... Yksi kirkko... Ja silleen. 

 Vuodessa Berliini ei ole juurikaan muuttunut, ongelmat ovat yhä samoja.

 Mutta samalla täällä on edelleen...

 Rappioromanttista.

 Melankolista.

 

 Ja kaunista.

 Näinkin surkeaan aikaan vuodesta kuin loppusyksystä.

 Berliini on kaupunki, jossa olen käynyt kohtuullisen usein, mutta oikeastaan nähnyt siitä ööh - en mitään. Syynä siihen on ollut että tulen sinne yleensä tapaamaan ystäväni ja lyömään heitä nenään. BATS2016, here we come. Aion BATSin lisäksi ehtiä tutustua myös Joihinkin nähtävyyksiin. Tänä vuonna kun agendassa ei ole joku karonkkamekko... Mistä tulikin mieleeni että tarttisin karonkkamekon - Elina, jos luet tätä niin olkootten varoitettu... N:n karonkka on näet parin kolmen viikon päästä... Teemana on hait... Luulisin. Voitaisko käyttää se kangas, joka jäi Cersei-mekosta viime vuodelta..?

 /Today I'm in Berlin once more to meet friends (and family) and punch them to the face. It is time For BATS, Berlin Autumn Training Seminar... This event has become one Of the most popular Shorinji Kempo events Of the year, in Europe. This time It is attracting over 80 kenshis from all over. I am not surprised, the athmosphere of this gasshuku is like no other... See you guys! These pictures are from last year, when I was also in town for one day earlier to meet up with a Finnish couple, some of my oldest friends, who were here for a post doc year. We had time to do some 'Falling apart romantic tourism' then with Elina, as well as to design and start the dress for my Karonkka. This time, Berlin is just a holiday and of course BATS...

Pictures of me: Elina Kilappa

Piikkiöbileet 2016: Obskuuri-ilta

 On bileitä ja on bileitä. Kerran vuodessa on piikkiöbileet.

Huom! Jos tässä bilekertomuksessa esiintyy kuva, jota et halua täällä olevan, kerro se mieluusti minulle fb:n kautta.  

 Näitä on järjestänyt ystäväpariskuntani 2000-luvun alusta lähtien vuosittain omakotitalossaan.

 Kyseessä ovat pienehköt 120hengen kotibileet siis.

 Tänä vuonna teemana oli obskuuri ja pukeutuminen oli sen mukaista.

 Näissä bileissä nään ihmisiä, joita en nää oikein koskaan.

Obskuuri-ilta houkutteli esiin myös kondoorittaren, joka on siis lukioaikainen alteregoni, huonon runouden kuningatar.

Paikalla oli paaaaljon kulttuuripersoonia ja osa heistä oli parasta HQH-laatua kuten tämä alla oleva huippu tyyppi.

Oli jälleen myös mahtavaa nähdä vanhoja tuttavia, kuten säteilevä uuden tukan (ja asunnon) hommannut Johanna.

Sitten oli toki kiva tutustua taas kerran myös ihkauusiin ihmisiin.

Obskuureista asuista puhumattakaan. Siis kuka sanoi että miehet ei voi rokata sukkia tai sukkiksia!?!

Siis tää on just hyvä muistutus sille, että pitäis hommata verkkosukkikset.

Paikalla oli myös erittäin kuum... siis kauniita punatukkaisia tyttöjä. Tietenkin niistä täytyy mainita erikseen.

Myös obskuuri koristelu oli varsin innovatiivista.

Nämä ovat siis bileet, joissa on kaikkea. On baaria, kylpytynnyriä, saunaa, tanssilattiaa ja poliittisia keskusteluja...

Mutta kuitenkin kaikista parasta oli tavata kaikki rakkaat ystävät.

"Outo vihreä" oli ihan jees drinkki. Sen lisäksi en tainnut kokeilla kuin yhden toisen listalta... Jotenkin oli muutakin menoa kuin juomista.

Muuta menoa oli mahtava obskuuri ohjelma, tietenkin. Tässä päälavan tunnelmaa.

Artemis Kelosaaren tulkinta masentuneesta Zombiesta pelotti yleisöä...

Illan emäntä oli taas kokannut kevyen iltapalan 120 vieraalle ja se ruokki ihmiset tehokkaasti.

Paikalle oli eksynyt yksi haltiakin.

Ja tuota...Obskuureissa bileissä tulee ottaa myös obskuureja selfieitä, etenkin jos paikalle on tullut puolivahingossa ja sitten törmännyt tuttaviinsa, joita ei tiennyt olevan paikalla...

Meillä oli Teron kanssa koko illan tarkoitus päästä tanssilattialle.

Pari kertaa käytiin sitä yrittämässä, mutta sitten se hetki vaan jotenkin meni ja meni ohi... Kaduttaa!

Sano mitä sanot Piikkiöbileistä, mutta onhan nää siis koko vuoden parhaat ja odotetuimmat bileet. Kiitoksia kaikille mukana olleille, etenkin tietysti MariMikolle, jotka jaksavat joka vuosi näitä, vaikka päivää ennen haluavatkin vaihtaa tämän harrastuksen pitsin nypläämiseen... Ja emännälle ruokinnasta ja HQH-perheelle ja tietty myös mun tän vuoden 2-3 (miten sen nyt laskee) avecille, jotka olivat ihan parasta seuraa. Ja mikä tärkeintä: Tänä vuonna ei eksytty Hämeenlinnaan matkalla... Ootte ihania kaikki ihmiset!

/So... I went to a party in Piikkiö this weekend. One might think, it was just another party... One might think wrong. My friends have been throwing these parties for about 15? years or so, or as long as I have known them. Huge amount of people. Great discussions. Food. Drink. Sauna. Trampoline. Human water bucket (that fits at least 16 people at once). Dance floor. Dark room. You name it. They have it. Dolphin hanging from the ceiling. Check. And of course plenty of high quality homosexuals. The theme of the night was 'Obscure night'... And it lived to its expectations. I have btw, also finally photoshopped last year's 'Unicorn Glitter Pony'-party's pictures, but none of them are actually publishable... So it is probable that they will not see the light of day ever. So this time I decided to take pictures before getting wasted too much into the spirit of the night... I don't really know anyone who could organize better parties... So yes, it is worth driving 4 hours each way... Thank you all for being there once again, you guys are the best!

Mun ihanat HQH:t <3 Nähdään pian uudestaan