It's a Baby Shower!

 

Viime viikolla perjantaina kuvittelin lähteväni ystävättäreni henkiseksi tueksi hänen lääkärikäynnilleen... Eipä ollut minulla minkäänlaista aavistusta siitä, että olinkin matkalla vauvakutsuille!  

Ohhoh! Hyvin olivat pitäneet salassa tämän minulta - vaikkakin tiesin, että sekä serkkuni Lahdesta, että äitini Kajaanista olivat saapuneet kaupunkiin yllättäen... Ajattelin, että syynä on lauantain mökkitalkoot!

Itkuhan siinä pääsi kun näin äidin <3. Ihanaa kun hän halusi tulla osallistumaan vaikka ei aina olla ihan samaa mieltä kaikista mun elämään liittyvistä muutoksista.

Naomi oli kolunnut koristekaupat läpi ja todennyt, että heikosti löytyy rekvisiittaa. Toista se oli pari vuotta sitten ennen koronaa kun järjestimme Juulin kemut... Nyt on tapahtumien järjestämiseen liittyvät yrittäjät olleet kovilla...

Juhlittiin Toivolan pihan kabinetissa - ihan mielettömän kaunis paikka tähän tarkoitukseen! En ollut aiemmin käyttänyt ko. tilaa juhlatilana... Kävisi pieniin häihin, ristiäisiin taikka vastaaviin tilaisuuksiin hienosti.

 

Tytöt olivat juonitelleet lähimpiä ystäviä ja sukulaisia osallistumaan.

Ihanat hetket kaikenkaikkiaan! Olin ajatellut, että eihän tätä nyt tarvitse mitenkään juhlistaa kun minähän olen jo äiti, enkä niinkään 'Mom To Be' niinkuin kymmenen vuotta sitten kun silloinkin ystävättäreni järjestivät minulle vauvakutsut A:n syntymän merkeissä...

Niinpä olin totaalisen äimistynyt.

Tuntui myös todella kummalliselta olla missään juhlissa näin pitkän ajan päätteeksi. Puolitoista vuotta ollaan kuitenkin menty ihan minimikemuilla.

Tuntui, että ensimmäinen tunti meni ihan järkytyksestä toipuessa...

Ohjelmanumerona ystävät olivat koostaneet minulle valokuva-albumin yhteisistä hetkistä.

Minä ja vauva saatiin myös kaikenlaisia ihania lahjoja <3

Toivolan vanhan pihan lounas on myös hyvä:)

Olin onneksi jotenkin mysteerisesti tajunnut käydä aamulla suihkussa ja laittaa mekon päälle... Parempi suoritus kuin 10v sitten jolloin oli jotenkin rumat vauvakutsuvaatteet... Nyt ihanana kuumana kesäpäivänä oli myös naisilla kaikilla kivat mekot päällä...

Tässä työkamuni, joka ystävällisesti myös sijaistaa yhtä mun monista projekteista syksyllä. Kiitos Tiina!

Olipas mukavaa!

Tämä muisto kattoi myös kuvia niistä, jotka ei päässeet paikanpäälle.

Tässä pieni vauvakutsuporukka.

Kutsulaiset saivat arvuutella hänen nimeä. Lupasin laittaa tekstarilla, jos joku saa oikein. Pidämme muksun nimen salassa nimiäisiin asti. Annoin vihjeeksi, että etunimi on unisex eli voisi mennä pojan lisäksi myös tytölle... Tämäkös aiheutti kaikenmaailman 'kaino-vieno' arvauksia;)

Vieraiden arvauksia:

Eemi, Milan, Adriab, Tuisku, Anthony, Liekki, Lumi, Armi, Miska, Vesa, Juhani, Juha, Eino, Mario, Axel, Julius, Viri, Kaare, Moien, Stefan + Some name from Game of Thrones...

Arvaukset olivat hyviä! Mutta ei osunut oikeaan tällä kertaa! Jätä oma arvauksesi kommenttiboksiin!

Keskustelua syntyi siitä, että tuleeko 'englanninkielinen' nimi vai suomenkielinen. A:n nimi voi olla joko venäläiseen tai makedonialaiseen viittaava, joten olen aina ajatellut, että toinen lapsi sitten sinetöi A:nkin nimiperimän... Katsotaan.

Isänsä ehdotti syksyllä vauvan nimeä ja se oli sen verran hyvä, että parempaa ei ole tullut vastaan. Nimi on ollut siis päätettynä jo pitkään ennen kuin edes tiesimme sukupuolta...

Lahjat olivat toinen toistaan suloisempia.

Tässä A:nkin jalassa olleet kastekengät.

Äiti oli myös ommellut kastemekon iso-isoäidin mekon kaavojen mukaan.

Edellinen kastemekko valitettavasti haurastui veljeni kasteen jälkeen 28v sitten... Ja se lähettetiin Turkuun pikkuserkkujen ristiäisiin.

Brita torrttu maistui! Kiitokset järjestäjille/osallistujille! Ihanaa oli teidän kans!

 

 /I was surprised by my friends last week with a baby shower! What a strange thing as none of us have been to any parties forever - I feel. Or at least for 1,5years... This was a total surprise to me. I also had a baby shower ten years ago for topfish and perhaps that was the reason my friends could fool me so well: I am not really a 'mom to be' and more like the 'mom that is'. Toivolan vanha piha is an excellent location for a small party like this! There could be a birthday party or even a small wedding, I think. It is picturesk and easy to decorate with some festive items... Thank you girls for doing such a super job! The game of the party was to guess the name of this baby. Ten years ago my mother in law guessed two names out of three... This time there has not been any correct ones yet! Leave your guess to the comment box! Clues include that his first name can be for a boy or for a girl and the second name comes from similar origins to Top fish's name.  The third name however links him to the family... What do you think?

 

Pictures by attendees of the Baby Shower

Äitien itketyspäivä

Eilen lopetin työt ja aloitin äitiysloman. Tänään on vellottu tunteissa aamusta lähtien. Seiskaluokan päättäjäisiin osallistunut nuori neiti ei saanut nukuttua yöllä kun jännitti laittaa oma valitsema asu vekkihameineen päälle kouluun. Kakkosluokkalaisen erityislapsen luokasta vaihtuvat kaikki aikuiset: Opettaja lähtee Kajaaniin ja ohjaajat kukin uusiin tehtäviin ympäri Jyväskylää ja maailmaa. Yksi muuttaa Kroatiaan! Kyllä oli äidillä tippa linssissä kun sekä rakastettu ope että ohjaaja molemmat lähtevät neljän vuoden yhteistyön jälkeen. A:lla on ollut niin hyvä olla tässä luokassa ja nyt sitten on syksyllä edessä uudet tuulet.

Itken koulun päättäjäisissä muutenkin, mutta toki nyt raskaus ja lähestyvä uuden perheen jäsenen saapuminen saavat tunteet pintaan. On vaikea jotenkin ‘luopua’ aiemmasta elämästä, joka on ollut hyvää. Vaikkei tässä mikään muutukaan radikaalisti niin samalla kaikki muuttuu: Roolit perheessä: Yhdestä tulee isoveli, kahdesta jo toisin-kolminkertainen isosisko ja isoveli…

Ja etenkin mietityttää oma parisuhde, kun jaettavana ei ole ainoastaan ‘sinun ja minun’ lapset vaan myös yksi, jota ei voi lähettää toiseen kotiinsa viikoksi kerrallaan. Muistammehan olla edelleen kahden ja löytää arjesta aikaa toisillemme. Onnistummeko siinä, missä niin moni ja myöskin kolme edellistä avioliittoamme on epäonnistunut. Taakka tuntuu raskaalta vaikka luotankin meidän yhteiseen tahtotilaan olla yhdessä.

Tunteisiin on mennyt myös tähän elämän taitekohtaan osuva läheisen vakava sairaus. Elämää voi suunnitella vain rajallisesti eteenpäin, joskus tulee sitruunoita. Sitten pitäisi etsiä sitä limonaadin ohjetta.

Olen viime viikkoina miettinyt elämän erilaisten aikojen katoavaisuutta ja omaa haikailemista niitä kohtaan. On ollut ihanaa kokea niin monenlaisia juttuja, jotka ovat osaltaan jo poistuneet vuosikellosta: Kesäkuut Kiinassa - Hiihtolomat Ylläksellä tai Joulut Englannissa ja niin edelleen. Päälimmäisenä on suuri kiitollisuus. Ei pelkästään niitä asioita kohtaan, jotka ovat päättyneet vaan myös tätä nykyhetkeä kohtaan.

Koska muutoksista huolimatta on suuri rakkaus näitä ihania elämän ihmisiä ja polkuja kohtaan <3.  

Itkitkö tänään? 

/ Schools end and mothers cry. I am now on maternity leave and the kids have finished their school year. The summer will be more or less spent on different beaches and lakes, I imagine. Waiting for our new family member to arrive. I get emotional at schools’ ending ceremonies anyways, but this time there are bigger things beneath the surface. I feel that we are coming to crossroads again, facing a current. Now it’s time to grow new identities as well as to hold on to those roles dear to us. My promise to myself this year still is - to make sure everyone around me feels loved even with the new person in our lives. This promise I will keep.

What was the last thing that made you cry?