Katniss Hair

 Kuten ehkä on käynyt selväksi, hurahdin ihan vaan vähän Hunger Gamesiin... Senpä innoittamana olen kiinassa useampana päivänä pitänyt hieman erilaista kampausta, eli Katniss-tukkaa...

 Se on siis periaatteessa vaan ranskalainen letti ulkopuolelle tehtynä niin, että se menee takaraivon ympäri vinosti ja tulee sivulta ulos. Pidempiaikaiset lukijat tietänevät, että hiustyylini vaihtuu harvoin ja olenkin pitänyt oikeanpuoleista jakausta nyt vuodesta 2000 lähtien, jolloin päätin silloisen poikaystäväni dumppauksen kunniaksi siirtää myös jakaukseni keskeltä oikealle. Katnis-tukkaan tämä sopii erinomaisesti, sillä myös hänen jakauksensa on hieman oikealla puolella.

 Rähjäinen look konferenssipäivän päätteeksi... Sopii hyvin Hunger Gamesin tunnelmaan:) Noh, tämä ei ole preferoitu versio, mutta suomalainen tutkijaäitiblogaaja  Kiinassa ei ehdi ottaa kuvia silloin kun häntä itseään huvittaa vaan ne on otettava silloin, kun tulee tilaisuus...

Tykkään Katnis-tukasta kovasti, koska se tuo vaihtelua peruskampauksiini... Pitäisi varmaan joskus esitellä perushiustyylejäni hmm... Siinähän postausideaa, jos kiinajútut ikinä loppuvat kesken. Lisäksi minulta tuon letin väsäämiseen ei mene enempää aikaa kuin yhden metron välin odottelu (tutkijaäitiblogaaja Kiinassa ei myöskään laita tukkaansa aina ennen hotellihuoneesta poistumistaan vaan useimmiten vasta matkalla). Opettelin laittamaan omaan tukkaani kampauksia opiskeluaikoina, kun luennoilla tuli istuttua tuntikausia ilman jotain sormilla näprättävää - niinpä erityyppiset letit ja nutturat onnistuvat. Varmaa on se, että tästä hiustyylistä minulle on aina tulevaisuudessakin tuleva mieleen Kiina ja tää vuosi - tiedättekö, kun jostakin biisistä tai hajusta tms pääsee ajassa takaisin päin - tämä tukka on tämän syksyn aikajälki.

Leikkipuistofiiliksiä

 Täällä chengdussa on ihana puisto (shiren park) lähellä meidän hotellia. Ollaan oltu siellä monena aamu- ja iltapäivänä leikkimässä. Voi sitä onnea mikä on 1,5-vuotiaalle leikkipuisto!

 Poika on tietysti niin kuin parempikin julkkis ja kerää paljon ihailijoita. Parhaimmillaan saattaa olla n. 30 henkeä ympärillä kutittelemassa poskea ja silittelemässä päätä.

 Kommunikaationi kehittyy hitaasti toisten äitien kanssa. Toistaiseksi kun osaan vasta vastata kysymykseen, kuinka vanha hän on

'taa shö shöba göjuen' = hän on 18kk.

Sitten viljelen:

'taa shö fän lan ren' = hän on suomalainen

 Lisäksi osaan sanoa tietystikin kiitos kun he kehuvat häntä söpöksi. Seuraavaksi aion opetella kysymään itse toisen lapsen ikää ja opetella lukusanat jotta ymmärtäisin vastauksenkin.

 Useimmat äidit ja mummot (joita täällä tietysti näkee lasten kanssa paljon) ovat mukavia, mutta oikeasti on todella harvinaista että joku tulisi kysymään how old is he - mikä minusta tarkoittaa sitä, että kaikki englantia osaavat nuoret ihmiset työllistyvät täällä.

Lisäksi ymmärrettävään kommunikaatiooni kuuluu, että mummot päivittelevät sitä, ettei lapselleni ole tarpeeksi vaatetta päällä ja että hänellä mahtaa olla kylmä. Hehän siis ovat varsin hysteerisiä kylmänpelkoisia, eivätkä ymmärrä että fleecehaalari riittää 12 asteen lämpötilassa ihan hyvin ja niskassa pojalla on hikikin. Heidän lapsensa on puettu paksuihin Michelin toppatakkeihin... Ja sitten on tietysti pyllyt haaroista paljaana, jotta vauvat saa pissatettua käden käänteessä kadulle tai kukkapenkkiin. Ihana tunne varmaan liukua mäessä paljaalla pyllyllä, yh!

Valitettavasti kielitaitoni ei riitä kertomaan, että kyllä, lapsellani on flunssa ja siksi hänen nenänsä vuotaa, mutta hän sai sen kyllä leikkimällä flunssaisten lasten kanssa akvaariossa, ei siksi että oli pukeutunut sään mukaisesti. Toisaalta on vapauttavaa leikkiä kaikkien nuhanenien keskellä kun omankin lapsen nenä vuotaa - ei ole pelkoa että sairastuu kun on jo flunssassa. Mummille Suomeen tiedoksi - flunssa ei ole paha - nuha ja yskä vain; ei kuumetta, eikä ole tarttunut aikuisiin.

 1,5-vuotiaan kanssa leikkipuistot ovat kultaakin kalliimpia: paikkoja, joissa voi riehua energiat loppuun, että jaksaa sitten taas takseissa ja manducassa ja hotellihuoneessa aikuisten juttuja paremmin. Tai ainakin nukkuu päikkäreitä pitkään... Tämä posti on muuten kirjoitettu leikkipuistossa kännykkään lapsen leikkiessä...

Annan meidän lähipuistolle arvosanan 4/5. Siellä on paljon tekemistä, mutta lasta ei kyllä voi jättää hetkeksikään silmistään tai käyensä ulottuvilta leikkimään, sillä vaaranpaikkoja löytyy, kuten liukumäkikompleksin osa,  josta voi pudota ulos.

 Observaatioita kiinalaisista puistoista:
- lapsia ja aikuisia on aivan älyttömästi (asunnot ovat pieniä, joten johonkin täytyy päästä riehumaan)
- senpä takia liukumäkiä on yleensä kaksi tai kolmekaistaisia, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan rientoihin
- leikkipuiston vieressä on usein aikuisten voimistelupuisto, jossa laitteet ovat usein outoja, mutta monipuolisempia kuin lasten puolella

On samanlaista ja erilaista.

I've been asked to do my posts in English, as obviously we have a lot of English relatives and friends following our trip. So I will try to start writing short summaries to the end of the posts - just because I barely have time to write these posts at all...

So we are currently in Chengdu and found some playgrounds which my son aka 'Topfish' finds very amusing. However, his mother's communicational skills are still on the level of 'He is 18 months old and Finnish' (in Chinese). I am learning, but slowly. Small Finn is a celebrity everywhere he goes because of his milky white skin and blue eyes. He creates lots of fans everywhere.

Ja ne maanjäristykset!

 Joo tiedän, että mulla on mennyt viikko siihen, että pääsen varsinaisiin Chengdu:n kuviin. Taitaa olla reaaliaika aika kaukana näistä postauksista. Syytän olematonta vapaa-aikaa. Noh, millaista on Chengdussa? Oheiset kuvat on otettu hotellihuoneemme ikkunasta.

 Täällä oli siis 2008 iso maanjäristys ja sen tuhot ovat osittain edelleen nähtävissä. Toisaalta koko kaupunki on rempassa - kaikkialle rakennetaan uusia pilvenpiirtäjiä (joita täällä on todella paljon) ja uusia 8 tai 10 kaistaisia teitä kahteen tasoon... Tai uusia metrolinjoja. Niitä täällä muuten tällä hetkellä toiminnassa on vain yksi, kun taas rakenteilla on ainakin seitsemän. Kuulimme huhua, että linja kakkonen, joka menee ihan hotellimme lähettyviltä olisi mahdollisesti toiminnassa. Käydään tänään katsomassa, pitääkö www-sivut paikkaansa.

Täällä oma tulkki on todella kullanarvoinen. Käytännössä kukaan ei paikallisista puhu englantia. Hotellissa on yksi 'Jack' -niminen virkalija, joka puhuu joo, mutta hän ei aina ole maisemissa. Joten osaan nyt tilata jo kahvit ja teet kiinaksi. Yliopistolla puhutaan englantia tottakai - ja professori, jonka vieraana olen asuu käytännössä Teksasissa suurimman osan vuodesta. On siis aika randomia että hän yleensäkään on täällä paikalla...

 Toisaalta haluan näyttää myös tämän puolen Chengdusta: Se on kasvava ja kukoistava kaupunki - jossa aurinko paistaa kuulema n. viitenä päivänä vuodesta.

 Meille kävi siis tuuri, sillä ihan ensimmäisenä päivänämme täällä oli yksi noista eksoottisista aurinkoisista päivistä. Oltiin silloin liikkeellä tottakai katsastamassa keskustaa ja Tianfu squarea.

 Vaikka sää olikin näennäisesti hieno ja hyvä, tämä ei tietysti tarkoita samanlaista sinitaivasta kuin Suomessa. Ilman laatu on täällä varsinkin keskustassa todella heikko ja siksipä esim. SWUFE:n yliopisto, jossa olen vieraana, on rakennuttanut toisen kampusalueen n. 20 kilsan päähän keskustasta.

 Keskustassa meitä tervehtii kansan sankari, joka tottakai on kiinalaisille yhä todella tärkeä. Täällähän ei tietenkään tiedetä Maon todellisesta hallintoajasta - koska sensuuri on edelleen kovaa. Sanottakoon siis, että tätä blogipostia kiinalaiset eivät nää, koska ovat blokanneet bloggerin. Ehkä ihan hyvä niin, jolloin minä en toivon mukaan tule heitetyksi maasta, vaikka kirjoitinkin näin.

 Kaikki on ulkoapäin pinnallisesti hienoa ja kaunista keskustan ytimessä.

 Hei Kiina! Kyllä täällä passaa olla.

 Poliisikin ajelee ympäriinsä kaksipyöräisillä partiointiajokeillaan...

 Ja ihmisiä on joka lähtöön. Keskustassa on katuja, joilla on kolmekin isoa, kasvotonta ostoskeskusta vierekkäin: Cartier, Luis Vuitton, Prada, Dolce&Gabbana jne. Taitaa olla selvää, että minä en ole käynyt niistä ensimmäisessäkään. Shoppailu on paljon kivempaa pienillä markkinoilla.

Muutama huomio Chengdusta: Myöskään täällä kukaan ei ole yrittänyt pakkomyydä minulle mitään! Olen aivan ymmyrkäsenä! Ei yhtään 'pooostcard-poostcard-bagga-luivuton-watcha'-mummoa ole tullut huutelemaan... Onko tästä annettu joku mandaatti kiinalaisille olympialaisten aikaan, että turisteja ei saa hätyyttää... Ihmettelen. On siis edelleen paljon mukavampaa kuin Shanghaissa ikinä.

Nautin siitä, että täällä ei osata englantia - nyt on ainakin pakko opetella itse Kiinaa. Ja ruoka on kyllä aivan huippua eikä maksa juuri mitään. Keskimääräinen lounas on siinä 3eur koko perheeltä ja päivällinen oluineen ehkä 8eur. Lisää Chengdu-juttuja tulossa pian:)

Monkey magic

 Oltiin vielä uusintakierroksella eläintarhassa viime viikolla, kun siellä nyt sattui olemaan niin mukavaa edellisellä kerralla.

 Ja meiltä oli jääänyt paljon katsomatta, kuten apinat.

 Niitä pystyi ruokkimaan häkin tuuletusraosta.

 Oli jopa myytävänä auringonkukan siemeniä, joita heille sai antaa.

 Apinoilla oli varsinaiset pesueet pienoisiakin. Apinaäidin ja isän hommat oli melkein samoja kuin ihmisten - kanniskellaan vauvoja ympäri häkkiä - syömään ja nukkumaan.

 Yhteisö huolehti poikasista, välillä toisetkin emot kävivät hakemassa pieniä kyytiin.

 Apinoilla oli 'luonnollinen manduca' eli pieni osasi pitää kiinni karvasta, ettei pudonnut.

 Kaiken kaikkiaan apinoiden touhuja oli mukava seurata, koska ne ovat niin lähellä ihmisten tekemisiä.

 Jotenkin eleet ja ilmeet ja kaikki - lähisukulaisia ollaan.

 Poikani olisi vaikka kuinka kauan syöttänyt siemeniä pikkusormille.

 Me ei itse niitä hankittu, vaan ystävällinen kiinalaisäiti antoi minunkin poikani laittaa muutaman kourallisen muonaa raudan läpi.

 Kuinka terveellistä tämä lienee apinoille? Saati meille? Kiinalaiset eivät tällaisesta pienestä piittaa... Minulla oli kyllä seuraavaksi kosteuspyyhkeet ja käsidesi kovassa käytössä... Jopa sotkuiset länkkärit niin kuin minä näyttävät täällä neuroottisilta puhtauden suhteen... Relatiivista.

You wanna Looki-Look?

 Käytiin toistamiseen Dazhalan Jiellä. Tässäpä teille pieniä maistiaisia siitä, millaista roinaa on markkinoilla... Yllä: Muhvi! Kaikille kiinalaisille, jotka vaan seisoskelevat päivät pitkään kojuissaan kädet palellen. On muuten kyllä aivan tosi epäkäytännöllinen kapine. Sen sijaan ostin 3 paria keinonahkahanskoja, 1eur/kpl. Ne onkin jo paketoitu Suomeen.

 Tämä fantastisella manji-kuosilla varusteltu takki tarttui myös matkaan. Se ei ollut niin ihana päällä kuin olisi voinut kuvitella, mutta mitä vähemmän haluat jonkun jutun niin sen parempi hinta ja sitten tuleekin jo hankittua jotain. Olen nyt päässyt tinkimisestä kiinni - tämä tapahtui näin:

Minä: Paljonko?
Myyjä: 680rämpylää (Kiitos Kaitaliina tästä ihanasta sanasta, joka on tarttunut)
Minä: No onpa kallis, en tiedä
Myyjä: Minä antaa kaveri hinta
Minä: No paljonko?
Myyjä 640RMB
Minä: Joo en mä halua sitä noin paljon
Myyjä: Sinä sanoa, mitä sinä maksaa (Kiinalaisilla ei ole kielioppia)
Minä: No jaa, ehkä 200RMB.
Myyjä: Kauhistelee - tämä hyvä laatu, villaa ja silkkiä! 550!
Minä: Lähtee kävelemään - en mä tarvii sitä
Myyjä: 200! Joo joo, minä antaa, mutta seuraavalla kerralla, muista minut, tämä ystävä hinta.

 Pandaa löytyy kaikenlaisina kapistuksina.

 Jotkut pandat omaavat enemmän asennetta kuin toiset.

 Myös Mao- ja kommunistikrääsää oli todella joka lähtöön. Tiedän ainakin yhden ystäväni, jonka seuraavat joulu- ja synttärilahjat on jo hankittu:)

 Jaa ja sitten on tätä sorttia. Setäni kerää buddhia... En panisi pahakseni omaakin buddhaa, mutta odotan 'sitä oikeaa' tulevaksi vastaan.

 Myös propaganda-postereita oli myynnissä, mutta vain vähän. Meillähän on sellainen olohuoneen seinällä...

 Myös Angry birdsejä oli paljon liikkeellä eri malleina.

 Lisää kansan suosikkeja.

 Ilta pimeni nopeasti shoppaillessa.

 Tykkään tällaisesta shoppailusta - kaikille löytyy jotain.

 Oli se sitten kodin koristusta...

 ..tai entisten keisareiden hattuja...

 Rihkamaa...

 Ja kalligrafiaa. Täytynee käydä teettämässä bannereita sitten lähempänä lähtöä. Ollaan siis lähetetty nyt jo yhteensä 3 pakettia Suomeen - täytyy vähän rajoittaa shoppailua... Joulukin on tulossa, vaikka sittä ei kyllä säästä uskoisi.

 Lopuksi vielä:osta kiinalainen feikkipassi, jossa lukee "perfect girlfriend" tai jotain muuta sutjakasta.