torstai 7. maaliskuuta 2013

Miltä tuntuu olla kotona?

Tämä kysymys on tullut vastaan nyt vähintään kerran päivässä sitten paluumme jälkeen. Automaattivastaukseni kuuluu, että ihan hyvältä, vaikka toki tykkäsin olla Kiinassakin - molemmissa on puolensa.

Syvällisemmin asiaa täytyy tietenkin miettiä ajan kanssa. Tällaisia mietteitä on ilmennyt:

(1) Stressaa. Tuntuu, että täytyy ehtiä nähdä kaikki ystävät ja sukulaiset heti, tehdä kaikki työt ja harrastaa neljän kuukauden edestä liikuntaa jne. Riittämättömyyden tunne on iso.
(2) Moni asia on paremmin. Vesijohtovesi, lasten leikkipaikat, oma iso talo, oma sänky, INTERNET!
(3) Moni asia on huonommin. Ruoka, ruoan hinta, sää jne.
(4) Onneksi on rutiinit: Koska Suomi-rutiinit ovat olleet tiettyjen päivien osalta minulle tuttuja jo monen kuukauden ajan ennen lähtöä, olen onnistunut tekemään paljon sellaista, mikä olisi muuten jäänyt tekemättä ihmetellessä vaan kotielämän ihanuutta: Olen Kempoillut ja tavannut kavereita...
(5) Tuntuu siltä, kuin olisi herännyt horroksesta kesken talviunen: Paras kohta talvea alkaa olla ohi ja seuraavana on edessä loskakelit.
(6) On ollut ihanaa viettää aikaa kaikkien suosikki-ihmisten kanssa, mutta ehdinpä jo ikävöidä koko perheen keskeistä aikaakin ja sen myötä jätin tiistain Kempon väliin ja käytiin porukalla HopLopissa ja ruokakaupassa - arjen ihanuutta!
(7) Täällä on meidän koti. Se on Jyväskylä ja täällä on hyvä olla. Vaikka mielessä on uudet reissutkin - nautin näistä parista viikosta omassa pesässä. Tätä paikkaa ei voita mikään.

People have been asking me, how does it feel to be back. Of course it's like cutting yourself in half: You miss both places, both sets of people. Both have advantages and disadvantages, but right now I'm at peace, at my home, where I belong. Maybe tomorrow it's another world and another trip, but today I am enjoying this.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...