Puheterapiaaaaa

 Soitin Kelaan - Korotettu vammaistukipäätös ja puheterapia läpi! Voi että kun olin onnellinen poikasen puolesta. Ilmeisesti byrokratian koukeroita olen tarpeeksi vääntänyt, kun ei tarvinnut useampaa kertaa lähettää hakemusta. Noh, oli niissä 13 sivua liitteitäkin, mukaanlukien pitkä kertomus aiheesta, että miten surkea on lapsen tilanne. Jesh. Nyt en valita edes siitä, että päätös kesti sen 8 viikkoa tulla. Olin jo mielessäni varautunut, että syksyyn menee. Kiitokset kovasti teille, jotka somessa olette auttaneet tämän asian suhteen, etenkin Hannalle kiitos!

 Huomenna teemme paluun päiväsairaalaan, jossa toivottavasti saadaan sovittua uusista tukitoimista A:lle. Hänen tilanteensa alkaa pikkuhiljaa näyttää valoisammalta. Tänä aamuna herätessään klo 04:38 hän sanoi: "Aisha gogogo POIS!" kun halusi poistua sängystä. Tämä lause toistettiin myös toisen kerran. Siinähän on jo kolme sanaa peräkkäin, eli aika monipuolinen lause. Uskon kyllä, että tämän pojan puhe lähtee eteenpäin muodossa tai toisessa.

 Kesän tavoitteet:
- Lusikalla syömään oppiminen (ettei söisi käsin) (LS)
- Puheen edistäminen (PE)
- Riisumaan opettelu (RO)
- Vaipoista pois (VP)

Itse ajattelisin, että koska kaikkiin asioihin ei voi keskyttyä ihan koko aikaa niin tässä voisi olla seuraavanlainen aikataulu:
Toukokuu: PE, VP, jos alkaa olla tarpeeks lämmitä yksinkertaisille housuille
Kesäkuu:PE, VP, LS
Heinäkuu: PE, VP, RO
Elokuu: PE, VP

Siinäpä sitä onkin hommaa. Toivottavasti lasten neurologialta tulee selkeät ohjeet näihin juttuihin.

Yesh! Today we got the acceptance of my son's speech theraphy for one year. I am so happy. Yes it took 8 weeks in the finnbyrocracy, but I hear that's a very short period - most have gotten rejections or not what they applied for. I feel very blessed and I think I made a very thorough application because of all the help from Social media. Thank you! Tomorrow we are back in the children's neurological hospital ward for the day with Tops and hopefully get some future help on how to support him. He did get up this morning and said a three word sentence, out of which one was his name "Aisha", one was  english "gogogogogo" and one finnish "pois" (away). When he wanted to leave the bed. That's a very complicated structure and he used it in the correct place. There certainly is hope for him and I couldn't be happier that we can now get the professional help that his situation needs for the next one year. Great day.

Talven turkit

 Joko olette heittäneet talviturkkinne?

 Meillä on pikkuinen niin innokas uimari, että ehti pulahtaa eilen pikkuhirvasessa, jo oli aikainen talviturkinheitto sanon minä.

 Joo, ei hän ollut kauaa ilman vaatteita, voitte rauhoittua, mummit! Mutta mikä riemu! Mistäköhän saisi 100senttisiä kuivapukuja? Jotenkin minusta tuntuu, että tämä poika tulee uimaan kesän läpi, oli sitten kylmää vesi tai ei.

 Mökillä oli muutenkin tarkastettava ja vähän myllättävä maisemissa. Talven tuhoihin kuului puu, joka oli kaatunut jossain myrskyssä. Mitä yllättävimmin sen alta oli siirretty keinu terassille turvaan, jossa se ei aikaisimpina talvina ollenkaan talvehtinut - olipa uskomaton sattuma!

 Muita talven jälkiä siivoamassa.

 Matot ulos ja imurointi käyntiin.

 Pikkuapulaisen mielestä mökillä on kivaa.

 Kyllä se kesä sieltä kohta jo tulee.

 Minulla oli talviturkis vielä visusti päällä ja saa ollakin! Itseasiassa Bershkan turkisliivini sopii just hyvin tällaisille keleille - lämmittää sopivasti. Elilinen kevään eka mökkireissu oli onnistunut ja poika porskutti 11h yöunet plus parin tunnin päikkärit siihen päälle ilman mitään vaikeuksia. Raitis ilma teki terää. Hommia mökille jäi vielä seuraavallekin kierrokselle, mutta jos ilmat ovat näin lämpöisiä niin toukokuussa voidaan jo alkaa viettää enemmänkin aikaa näissä maisemissa.

Yesterday my son took the 'Anything can happen Saturday' very seriously and went for the first swim in a lake on our summer cottage. Blimey he was excited when I said that he could take his clothes out for two minutes. How a small boy can get so much pleasure from something so little. He tried the cold water first with his feet, but soon fell in entirely. One minute swim, but he's lost his 'winter fur coat' as the Finns call it when you have your first swim of the year in a lake. Personally I kept my fur coat literarily on. And grannies don't worry: He wasn't out for long... The rest of us enjoyed the spring cleaning of the house, including some leaf gathering, rugs hitting and hoovering. If the weathers start to be this good, perhaps I need to start looking for a dry suit for a three year old, as he would certainly like to swim all day long even if it's +10C temperature.

Anything Can Happen Saturday

 Tän viikon kuulumisia...Kuvat viime viikolta... Pääsiäisen jälkeen arkeen paluu on ollut sekä haastavaa että rentouttavaa samaan aikaan. Kuten sanottukin, ihanaa päästä ruokarytmiin, treenirytmiin ja lapsenhoitorytmiin. Vaikka rutiinit tuntuvat puuduttavilta, mikäli ajattelee niiden jatkuvan samanlaisina koko elämän läpi, kuitenkin ne minulle ainakin tuovat turvaa siinä mielessä, että asiat tapahtuvat vähän niin kuin 'automaattisesti', eli saan asioita aikaiseksi. Se johtuu siitä, että jonkun asian tekeminen ensimmäisellä kerralla on aina selvästi rankempaa kuin toisella. Näin se vaan on. Koska pitää miettiä, miten sen tekee.

 Toki olen sen tyypin ihminen, joka usein haluaa liikkua 'epämukavuusalueellaan' ja tehdä uusia asioita, kokeilla jotain, mitä en aiemmin ole tehnyt... Mutta no, jos haluan saavuttaa pitkän ajan tavoitteita, minulle ainoa tapa on miettiä, miten saan sellaiset asiat upotettua arkirutiinieni väliin niin, että viikkoaikataulu pitää. Meillä viikkoaikataulu elää nimittäin loppujen lopuksi aika vähän ja suurin osa siitä on jo etukäteen suunniteltua.

 Tämä aihe tuli minulle mieleen Big Bang Theoryn eilisestä jaksosta 'Anything Can Happen Thursday', jossa henkilöt halusivat torstaisin kokeilla uusia juttuja, mutta eivät sitten keksineet, että mitä ne olisivat voineet olla - Lord of the Rings larppi ei kelvannut valitettavasti kokeilulistalle.

 Minun viikossani niin sanottuja 'aukiolevia' aikoja, jolloin voin tehdä jotain poikkeavaa ovat:

- Lounaat (tosin minulla on vakiolounasseuraa, jonka kanssa lounastan arkisin yleensä)
- Tiistai ja torstai-illat
- Viikonloput

 Maanantaisin meillä on kodinhoitopäivä, jolloin käydään kaupassa ostamassa viikon ruoat ja imuroidaan yms. Keskiviikkona, perjantaina ja sunnuntaina on kempoa ja tiistai/torstainakin yleensä käymme uimassa pojan kanssa. Jos viikkoon mahtuu, siellä on myös elokuvien katseluilta, joten harvemmin niitä vapaita tosiaan on liikaa!

 Silloin kun laiskottaa, niin kuin vaikka loman jälkeen, on ihana, että on rutiinit, koska niiden avulla saa itsestään irti vaikka olisi kuinka lamaantunut fiilis niin kuin tällä viikkolla on kieltämättä ollut. Kevätkin vaikuttaa muhun niin, että olen masentunut - luonto on vielä harmaata ja nenä on tukossa siitepölystä.

 Kuitenkin lauantaisin on nykyisin jopa aika usein niin, että saan aamulla päättää että mitä tänään tehdään. Tällekään päivälle ei ollut sen parempaa suunnitelmaa. Nautin myös sellaisesta, että asioita voi tehdä spontaanisti. Poika heräsi kuudelta, joten olen ehtinyt suunnitellaa päivää hitaan aamupalan kanssa. Haluaisin, että tähän päivään mahtuisi: Blogipostin (tämän) julkaisu, uimahallireissu, mökkireissu ja illalla vielä perheaikaakin vähän. Meidän oli tarkoitus saada aikuisten aikaa illaksi, mutta poikasen nokka vuotaa siihen malliin, että en halua tartuttaa tätiäni, joka olisi muuten tullut lapsenvahdiksi. Ensi viikolla sitten. Katsotaan miten tän päivän käy...

Last night's episode of Big Bang Theory had the gang thinking: What would they do on 'Anything can happen Thursday' which got me into thinking of how little time I actually have 'unplanned' in my week. This is of course a good thing: Routines help you to do things specially when you are feeling lazy or spring depressed - you will achieve because you don't have to be spontanious, just do what you usually do. HOwever, I also like the uncomfort zone usually - this Saturday I woke up without a plan. Luckily Tops woke at 6 so by 10am I had a plan ready: Swimming, trip to the cottage, some nice Saturday night with the family after. Let's see how it goes. The rule is not to stress and go with the flow today. Pictures are from last week in UK.

Holiday from Hell? Lapsen ehdoilla

Kuten ehkä arvaattekin, lapsiperheen loma on aina ns. 'Loma' eli kyseessä harvemmin on mikään loman peruspiirteet kattava 'rentouttava' tai ihana kokemus. Olen aina miettinyt keitä ovat ne, jotka menevät kanarialle viiden tähden hotelliin All Inclusivella... No nyt tiedän - ne ovat ne perheet, joissa on pieniä lapsia.

Meidän pääsiäisreissu britteihin tehtiin suurimmassa määrin kolmevuotiaan ehdoilla.

 

 Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään paria visiittiä erilaisiin leikkipuistoihin päivässä.

 Sen lisäksi pieni pääsi kolme kertaa uimaan (10 päivän aikana), kävelemään rannalle ja juoksentelemaan ulkosalla muutenkin. Unohtamatta tietenkin maaseudun eläimien tapaamisia: Aasi, lampaat, hevoset ja lehmät - ovathan ne jonkin asteen mielenkiintoa herättäviä. Nähtiinpä me oikein mangustejakin, joita jostain syystä oli yhdessä kauppakeskuksessa esillä... Mungoparat!

 Niin, mutta mutta. Vaikka lapsella olikin kiva matka, täytyy sanoa, että nyt tämä poika on saavuttanut sen uhmaiän ja todella haasteellisen vaiheen. Välillä ei voi taata, että hän malttaa esimerkiksi nukkua öitään - saattaa herätä vaikka iloisesti neljältä ja sitten kuppelehtia kolme tuntia keskellä yötä.

 Hän on nopea kuin Grease Lightning ja koko ajan vahdittava, vaikka tihutöitä vähemmän tekeekin niin saattaa keksiä kuitenkin jotain vaarallista ja sukulaisteni talot eivät ole mitään Baby Proofausta nähneetkään - antiikkihuonekaluja ja jyrkkiä portaikkoja. Siinäpä vaaran aineet.

 'Loman' aikana olin vielä single parenttina 4 päivää, kun mieheni oli Lontoossa. Niinpä 'loman' loppua kohden aloin olla jo aika loppu. Siihen vaikutti myös olosuhteet, joita en voinut kontrolloida: Syöminen, nukkuminen ja liikunnan puute - kävelyä kyllä sai harrastaa ja sitä tehtiinkin joka ilta yhdessä pojan kanssa, mutta varsinaista treeniä en tehnyt kuin kerran, sen verran vaikeaa sille oli löytää aikaa ja tilaa. Lisäksi ystävälliset sukulaiseni eivät kuitenkaan erityisesti katso A:n perään, jos minä olen samassa tilassa... Joten eipä se oikein lomaa minulle tai miehelleni ollut.

 Kun tulimme kotiin olin huojentunut: Omat ruoat, oma sänky, oma kalenteri, omilla ehdoilla. Ja mikä parasta:Päiväkoti! Mikä ihana asia. Se, että lapsen voi viedä aamulla paikkaan, jota hän rakastaa (palatessaan päiväkotiin hän juoksi lempihoitajansa Riikan kaulaan ja syliin ja antoi hänelle pusun!!! niin kova ikävä oli ollut päiväkotia) 8 tunniksi ja sitten hakea... Aaah, miten ihanaa on oma työ <3, työkaverit <3, lapseton lounas <3, lounaskaverit <3... Elämän pienet ilot. Sitten illalla haluaakin olla lapsen kanssa ja on ihanaa. Mutta kyllä se 24/7 on aika rankkaa kolmevuotiaan kanssa. Kysymys lienee, että MILLOIN tää oikeasti helpottuu... I wonder. Kaikki sanoivat, että kolmevuotiaana, mutta meillä kyllä puoli vuotta sitten oli selkeästi helpompi lapsi. Ehkäpä hän on kotirytmeissä oppinut ulos ravintola ja matkustuselämästä niin paljon (hän ei esim. normiarjessa katso lainkaan televisiota), että sellainen on nyt taas hankalaa. Saas nähdä, miten käy syksyllä jos muutamme taas hetkeksi Kiinaan...

 Holiday. What holiday? I need a new holiday after the 'Holiday' we just had. I love my son, but yeah, three year old can be a handful. Everyone says that three is when it gets easier. Not with this one. I think he's become much more challenging now than he was half a year ago. Sure, we were travelling on his terms - that means a lot of playground activities, 2-3 times per day. Swimming, long walks, runs in the garden and countryside, etc. But still, when you are the primary care taker for 24/7 for 10 days, it's quite a long time. I salute you, mothers of more than one - I don't know how you do it... Perhaps you just never travel, or only travel very rarely. I must say that a five start resort with all inclusive in Canarian Islands sounds pretty good to me... Something that in my previous life I would really hated... Now I know who those resorts are for. I have to say that I've learned to love Tops's daycare. It's amazing 8 hours per day which he loves to bits and I get to WORK! See my colleagues and friends on lunch! Work out even... It's a heaven on earth that there's such time, because after you've done it, then you can return to your son and you've got all the energy for things that are challenging.

15 Minuutin kävelylenkki Thamesin varrella

Englannin reissulla piipahdin myös Thamesin maisemissa.

Matkaseurana minulla oli mieheni sisko.

Sää suosi ja kävimmekin pienellä kävelyllä Southbankilla eli Thamesin etelärannalla, jossa on turisteille paljon nähtävää kesät talvet.

Southbankin visiittini menee usein niin, että jään pois Enbankment-metroasemalla, kävelen Millenium-sillan yli eteläpuolelle, sitten kävelen länteenpäin yhden 'sillan' matkan ja sitten Big Benin kohdalta takaisin pohjoisrannalle. Tämä on aika hyväksi havaittu kävely ja matkalla näkee St. Paulsin katedraalin, Modernin taiteen museon, London Eyen ja Houses of Parlamentsit... Että aika hyvin Lontoon nähtävyyksiä 15-20minuutin kävelyllä, sanoisin.  

Southbankilla on usein myös paljon esiintyjiä yms katseltavaa. Löytyypä tuolta väliltä leikkipuistokin, jos lapsia on seurassa mukana.

Tämän neitokaisen kanssa me vaan nautimme auringosta.

Ja iso maailmanpyörä, London eye jäi edelleen minulta väliin.

Tässäpä syy - sinne jonottaminen on aika tuskallista, pitäisi mennä ajoissa tai varata netistä.

Lontoon ehkä kuuluisin nähtävyys myös samoissa maisemissa.

Tyttöjen illaksi Lontoon Southbank soveltuu minusta erinomaisesti.

Kesä Lontoossa on jo pitkällä. Oli suorastaan ankeaa palata keväässä niin paljon taaksepäin Suomeen, että kaikki puut ja maisemat ovat pelkkää harmaata...

D-vitamiinista nauttimassa.

Toisella puol jokkee on toisen maailman sodan lentäjäsankareiden monumentti.

Oikeastaan muuta nähtävää sillä puolella ei sitten olekaan...

Enbankmentin asemalla nautimme vielä yrttiteekannullisen giniä. Oli muuten hyvää inkivääriä!

Sisarellani alkaa viimeiset viikot yliopistossa olla käsillä, sillä hän valmistuu muutaman kuukauden päästä. Niin se aika vierii.

Illan hämärtyessä hipsin takaisin metroon.

Ja sieltä kotoisalle Liverpool Streetin asemalle, josta lähtevät junat Colchesteriin.

Home Sweet Home - Olipa mukava ja aurinkoinen päivä Lontoossa.

I had a nice opportunity to go to London last week on my own. I met my sister-in-law on the Southbank of Thames and we did a nice little walk around. I love the way in 15-20minutes of walking on the river, you can see ST. Pauls, London eye, Big Ben and Houses of Parlament (and Westminster Abbey). We did a a square walk from Enbankment over Millenium Bridge to South, then from TATE Museum of Modern Art west past the London Eye to the next bridge along, back north over to Big Ben and then backwards on the Northbank. It was one of the best weather days in London ever - clear skies and sunshine. Chilly but sunny. London = <3