keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Manniskylä 450 vuotta


Tänä kesänä olen lomaillut Suomessa. Kotiseutumatkailukohteenamme oli viime viikolla Keuruu ja Manniskylä. Siellä nimittäin vietettiin kylän 450-vuotisjuhlia suorastaan Suomi-elokuvamaiseen tapaan. Äitini ja tätini ovat viettäneet lapsuutensa kesät täällä maatilan töitä tehden. Heidän mummonsa oli näet ollut piikana Kalliomanniloiden tilalla.

Tämä kylä on sinänsä erikoinen paikka, että kylällä asuu edelleenkin 450-vuotta sitten tänne talonsa rakentaneen Lauri Mannisen jälkeläisiä. Niinpä näihin juhliin oli saapunut arviolta 70-90 kyläläistä, joista monet ovat keskenään sukulaisia. Naiset olivat pukeutuneet kukkamekkoihin ja miehet raitapuseroihin. Päivä oli armottoman kuuma. Auton lämpömittari näytti 33C ja moni vahnemmista ihmisistä oli varmaan jäänyt tulematta kuumuuden takia.

Seremoniat alkoivat vanhojen tapahtumien muistelupuheilla ja uuden Pihlajan istuttamisella alkuperäisen ensimmäisen talon muistomerkille. 50 Vuotta takaperin samalle paikalle oli istutettu kaksi tammea. Runojakin lausuttiin, mutta ohimenevä traktori piti huolen siitä, etten itse kuullut siitä juuri mitään. 

Seuraavaksi siirryimme Ollilan sillalle, vanhalta nimeltään ‘Lemmen sillalle’, joka oli rakennettu 1969 eli täytti nyt 50 vuotta. Siltavanhus vietti siis myöskin merkkipäiväänsä. A käytti tilaisuutta hyväkseen ja pulahti uimaan sillan viereiseltä hiekkarannalta. Sillalla järjestettiin oikein perinteiset suomalaiset siltatanssit ja siitä siirryimme sitten pikkuhiljaa kahville ja pullalle. 

Äitini ja tätini olivat elementeissään tavatessaan vanhoja lapsuuden aikaisia ystäviään ja jopa niitä ‘lapsia’, joiden lapsenlikkoina olivat olleet nuoruutensa kesinä. Nyt toki näillä ‘lapsilla’ oli jo omia lapsenlapsia… Päivä oli ihana ja tunnelma erittäin maalaisromanttinen. Lähdimme illansuussa kotiinpäin hyvillä mielin. Poikanenkin oli päässyt sekä mönkijän että punaisen moottoriveneen kyytiin. Täydellinen kesäpäivä <3.

/One of the summer holiday days in Finland took us to Manniskylä. This is a village where my mother and aunt have spent their youth summers, working as ‘maids’ for the mansion. Their grandmother was a maid of the house so it was expected of them to go and work there every summer taking care of children, doing the dishes, feeding animals, collecting hay etc. This village had its 450 year anniversary this year and this we celebrated with around 70-90 persons. What is specific for this area is that the offspring of that first guy, Lauri Manninen, still inhabit this village. We had the perfect Finnish summer day with Finnish summer activities: Even dances on an old bridge - swimming, coffee and poems. My mother and aunt really enjoyed socialising with so many old friends… And Topfish managed to get a ride with a motor boat as well as a rover of some sort. It was 33C, but certainly something to remember when the dark winter days come by….  




































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...