Kirpparilla.fi

Sain kuin sainkin hankittua kirpparipaikan Kirpparille.fi:stä. Olen aiemmin myynyt aika monessa eri itsepalvelukirpparissa ympäri Jyväskylää. Koettu on Seppälän kirpputorimarket, Kirpputori Silinteri ja nyt tämä. Hyvä välillä kokeilla jotain hieman eri kirppistä. 5kpl IKEAn säkkejä sinne meni, loosi aika täysi ja katsoo nyt sitten, meneekö mikään kaupaksi. Positiivista tässä HopLopin vieressä Seppälässä sijaitsevassa kirppiksessä on: 1. Nettivarausjärjestelmä, 2. Puhdas tuoksu, 3. Siisti ympäristö, 4. Siivouspalvelu (5eur, joka menisi jo bensoihin jos joka päivä kävis siivoilemassa) 5.Ei komissiota, eli eivät ota prosenttia myynnistä. Katsotaan nyt sit meneekö kaupaksi. Silinterissä tykkäsin eniten siinä mielessä, että sieltä sai automaattisesti sähköpostiin aina päivittäin, että paljonko on myyty. Tämä on ihan tosi iso etu ja vaikuttaa siihen, pitääkö paikkaa koko viikon. Kirpparille.fi:n kanssa joutuu ajelemaan ja jonottamaan (vähintään tunti aikaa hukkaan siis) tätä kysymystä... Menettävät siis mahdollisesti kakkos- tai kolmosviikon asiakkaan, jos eivät tee vastaavaa palvelua... Hmm..

Kirppikselle laitan kamaa, jonka en halua enää koskaan tulevan takaisin tähän huusholliin. Eli kaiken on tarkoitus mennä niin halvalla, että menee kaupaksi varmasti. Loput kippaan sitten kierrätykseen, kunhan paikka päättyy.

Kaappeja saisi kuitenkin siivota edelleen urakalla. Tälläaista sieltä nimittäin löytyy:

Veljeni oli ystävällisesti auttamassa tässä proggiksessa ja olikin tarpeellinen, sillä pojan kanssa olis muuten ollut tosi hankala viedä kamaa paikan päälle. Eno myös kokeili vapaaehtoisesti osaa kamoista:

Ai ihanaa, kun tulee kaappeihin tilaa. Nyt on sellainen fiilis, että vielä iso läjä pois - jatkoa ens viikolle!

I took stuff for jumble sales once again. Five Ikea bags this time. I really wish I could get rid of more stuff as well, so I guess that will be on the cards this week. I am trying a new jumble sale place (kirpparilla.fi) in Jyväskylä, with the old consept. The point is to get rid of things, not really to make money for them...

11 Vapaapäivää Roomassa

 

No niin, satuin mainitsemaan, että tykkään blogihaasteista. Virhe! No, näitä on joskus kiva tehdä, jos sattuu olemaan aikaa ja vaikkei olisikaan... Joten tehdään nyt, kun kerran tuli luvattua. Kuvituksena vanhoja lomakuvia Roomasta 2010, koska oon ollut superlaiska kuvien editoija ja mun tietokone vetelee viimeisiään... Kuvituksen voi ajatella vastaavan hieman kysymykseen, millainen on unelmani vapaapäivä:)

Tämän haasteen ohjeistus oli seuraava:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan esittämiin 11 kysymykseen.
3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän (mukaan haastettujen) tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa keitä olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista!

Olen kyllä hieman skeptinen - onko kohdat 1 ja 2 siis sama asia vai ei? No, oletan että on. Vastaan Tiikerimaan lähettämiin kysymyksiin siis:

1. Minkä kirjan olet lukenut viimeisimpänä?
Jo heti alkuun tosi vaikea kysymys. VArmaan 'Mocking Jay' (Suzanne Collins), jos oltaisiin kysytty, että mitä kirjaA luit viimeksi, niin vastaus olisi ollut että "15-minute Chinese"(Joku Kiinalainen kirjoittaja, jonka nimeä en osaa lukea!).

2. Minkä elokuvan olet katsonut viimeisimpänä?
Into the Wild, tästä olikin jo tällä viikolla asiaa.

3. Millainen olisi unelmiesi vapaapäivä?
Lapsi(et) olis jo niin iso(ja), että niitä ei tarttis enää hoivata, mut ne vois olla mukana. Sen päivän aikana harrastettaisiin ainakin liikuntaa. Esim. Kempoa tai hiihtoa tms. Olisi upeita maisemia, esim. vuoristoa ja merta. Saisin viettää päivästä osan perheen/sukulaisten kanssa ja osan ystävien kanssa juoruillen;) Illalla vois pukeutua johonkin ihanaan mekkoon ja syödä hyvää ruokaa, hyvässä seurassa. Illalla voisi käydä tanssimassa ja kävellä lämpimässä yössä, istuskellen aamuun juttelemassa elämän tarkoituksesta jossain puskassa hyvien ystävien kanssa.

4. Oma auto vai joukkoliikenne? Miksi?
Riippuu, missä asuu. Suurkaupungissa joukkoliikenne, tän hetken elämässä oma auto. Jyväskylän busseista olen luopunut, koska päivään mahtuu enemmän asioita, jos on auto. Niin se vain on. Itsekästä, mun elämän elämistä. Mut huomautan, että silloin kun ollaan asuttu Lontoossa tai Xi'anissa, meillä ei toki ole ollut autoa - miksi olisikaan, kun junilla, ratikoilla, metroilla ja busseilla pääsee. Joukkoliikenteen etu on se, että voi lukea kirjoja (jos matkustaa yksin).

5. Kerro yksi muisto lapsuudestasi?
Viisivuotiaana halusin kovasti pikkusiskoa. Niin kovasti, että päätin huijata Tiikerimaata kertomalla, että mulla muuten on pikkusisko ja tää on sen hiuspanta. Onneks sain kuitenkin ihan parhaan pikkuveljen n. 6v myöhemmin.

6. Minkä alan ammattilaiseksi et haluaisi koskaan päätyä?
Mä luulen, että mä tykkäisin mistä tahansa asiasta, jonka ammattilainen olisin. Jos tosipaljon tekee jotain niin eiks se oo aika vaikee olla tykkäämättä? Ehkä mä en haluais ajaa rekkaa. Pelottais, että nukahtaisin rattiin. Mut on siinäkin varmaan omat hyvät puolensa.

7. Unelma-ammattisi lapsena?
Elokuvaohjaaja

8. Mitä kaikkea olet elämäsi aikana harrastanu?
Ai kaiken kaikkiiaan? Laaja kysymys: Piirrustusta, Urkujen soittoa, Kanteleen soittoa, Balettia, Tennistä, Sulkapalloa, Telinevoimistelua, Uintia, Hiihtoa, Luistelua, Shorinji Kempoa, Eestin kielen opiskelua, Yhdistystoimintaa, Lukemista, Kirjoittamista, Lautapelaamista, Roolipelaamista, Elokuvien katselua, Korttipelaamista (Mtg, Stawa jne.), Postimerkkien keräilyä, Tarrojen keräilyä, Akvarellimaalausta, Öljyvärimaalausta, Valokuvausta, Amatöörielokuvausta, Musavideoiden tekoa, Matkustamista... Jotain varmaan unohtui, mutta ainakin näitä.

9. Onko sinulla ollut/onko lemmikkejä? Mitä?
Kaloja oli yli 10 vuotta.

10. Mikä päätös on muuttanut elämääsi suuresti?
No esimerkiksi se, että päätin aloittaa tenniksen harrastamisen - Joskus olen ollut sitä mieltä, että suurin osa elämäni suurista linjoista johtaa juurensa tästä päätöksestä. Se johti siihen, että tapasin ihmisen, jonka kautta olen tavannut n. 30% elämäni sanotaan 200 tärkeimmästä ihmisestä, ja myös aviomieheni. Muita todella merkittäviä päätöksiä on ollut esim. se, että päätin tarjota itseäni projektipäälliköksi viidentenä opiskeluvuonna Sovellusprojekti-kurssilla. Tämä johti siihen, että työllistyin jo ennen valmistumistani ja olen sittemmin ollut enemmän tai vähemmän samassa työpaikassa. Shorinji Kempon aloittaminen uudelleen parikymppisenä on muokannut elämääni paljon ja samoin päätökseni hankkiutua kirurgin veitsen alle suunnilleen tasan kymmenen vuotta sitten. Toisaalta ajattelen niin, että elämän tärkeitä päätöksiä tehdään joka ikinen päivä. Aina voit vaikuttaa siihen, millainen elämäsi on. Viime vuonna päätin aloittaa tämän blogin kirjoittamisen. Se on ollut hyvin antoisaa ja johti esim. siihen, että olimme 4kk Kiinassa talvella ja näillä näkymin siellä vielä uudelleen syksyllä.

11. Kirja, joka on vaikuttanut sinuun eniten?
Tom Nealen Yksinäisen miehen saari (An Island to Oneself), jonka pappani voitti pilkkikilpailusta 70-luvilla ja joka oli äitini lempikirja ja sittemmin myös minun lempikirjani. Siihen kiteytyy jotain sellaista kaihoa, jota minulla on myös elämää kohtaan. Vaikka elämää elää toisten ihmisten kanssa ja heidän ympäröimänään, niin loppujen lopuksi sitä on aina yksin, itsensä kanssa. Loppujen lopuksi kukaan muu kuin minä ei tiedä täsmälleen, mitä olen ajatellut. Se tekee tästä elämästä ainutlaatuisen. Pidän tästä kirjasta todella paljon. Onhan niitä toki muitakin todella hyviä kirjoja, mutta tämä kirja on se minun juttuni ja loppujen lopuksi siinä on paljon niitä elementtejä, joita haluan omaankin elämääni tuoda.

Uudet kysymykset:

1. Mitkä asiat vaikuttavat eniten onnellisuuteesi?
2. Mikä on suosikki hetkesi päivässä?
3. Mikä on toistaiseksi ollut elämäsi paras vuosi ja miksi?
4. Mihin muuttaisit 10 vuodeksi (Suomi poislukien)?
5. Jos kirjoittaisit romaanin, millainen olisi sen päähenkilö?
6. Kuka on sinusta hyvä roolimalli ja miksi?
7. Miten vietät kesälomaa?
8. Mitä et uskalla tehdä?
9. Mikä on sinulle mieluisin kotityö?
10. Mitä laittaisit aikakapseliin, joka lähetettäisiin avaruuteen?
11. Mitä haluaisit, että lapsenlapsenlapsenlapsesi tietäisi sinusta?

Koska nämä ovat hyvin henkilökohtaisia kysymyksiä, haastan sen vastaamaan ne lukijat, joidenka mielestä kysymykset olivat mielenkiintoisia. Linkitä vastaus kommenttiboksiini:)


This post was a challenge given to me by a fellow blogger. I was meant to answer 11 questions and ask 11 new ones from someone else. One of the questions was 'what's my ideal vacation/day off day' and the pictures answer to that from May 2010.

Malttaako täältä lähteä mihinkään?

 Kylläpä on toukokuu ollut Jyväskylässä ihana. Ei voi valittaa. Aurinko on porottanut ja hellettäkin on ollut kiitettävästi. Täytyy sanoa, että tänä keväänä olen nauttinut keväästä vaikken olekaan aiemmin ollut sen fani. Ehkäpä tämä selittyy osaksi sillä, että olimme Kiinassa talven. Suomi on vaan niin ihanan sininen ja vihreä, eikä lainkaan harmaa tähän aikaan vuodesta. Ai mitä luksusta!

Tykkään meidän pihasta ihan kympillä. Siinä ehkä ihaninta on se, että se oli aiemmin aidattu edellisen asukkaan koiraa varten varsin tiheällä pensasaidalla ja nyt siis pitää kaksivuotiaan täysin vesitiiviisti sisällään, ei pääse pikkuinen livahtamaan vaan voi jo aamusta avata oven terassille ja päästää pojan kirmaamaan nurmelle (=tonkimaan äidin kukkapenkkiä). Hänen suosikkiharrastuksensa puutarhassa on nyppiä pienistä sinisistä kukista kukkaosat irti. Tätini kävi yksi ilta perkaamassa koko nurmikon auringonkukista. No miten kävi? Seuraavana päivänä laskin 60 kukkaa... Täti - Auringonkukat 0 - 60... Ei auta meillä edes ruohonleikkuri tähän aikaan vuodesta. Mut auringonkukat ei mua haittaa... Kukkiahan ne on ja kauniin keltaisia. Tää vaihe kestää ehkä kaks viikkoa, joten en vielä ottais liikaa stressiä. Sen sijaan meidän puutarhasta on alkanut löytyä suurenevassa määrin etanoita. En tiedä pitäiskö pistää etanakestit pystyyn vai mitä. Osaako joku sanoa, että voiko puutarhaetanoita syödä? Valkosipulivoissa ne olisivat toki herkullisia. Huomautinkin, että kun joku kasvattaa kanoja tai lampaita pihallaan niin meillä kasvaa etanoita...

Lyhkäsessä hameessa on pärjännyt. Mun koivet on niin valkoiset että ulkomaalaiset pelkää - Rusketus ei minuun nimittäin tartu sitten lainkaan. Olkaa vaan onnellisia te, joihin se tarttuu...

Nyt Suomessa asuessamme olen kyllä iloinen niin monesta asiasta, jotka aiemmin jäivät minulla siihen 'itsestäänselvyys'-kategoriaan. Niinpä hyvä kerrata välillä, miten ihana tää meidän maa on. Mun Suosikkiasiat Suomessa just nyt:
1. Sininen taivas, vaaleanvihreet puut - koko luonnon väritys, ah!
2. Ihana vesijohtovesi, joka varsinkin Jyväskylässä maistuu NIIN hyvältä. Ehdottomasti parempaa kuin Evian.
3. Raitis ilma, kevään tuoksu
4. Metsä - pohjoisen tyttö kaipaa aina metsään.
5. Sukulaiset - on niin ihanaa asua lähellä kaikkia. Voi illalla extempore kyläillä tai saada vieraita, ilman pitkän kaavan suunnitelmia
6. Citymarket, josta löytyy kaikki, mitä ihminen tarvitsee elääkseen
7. Väljyys - Se, että pankkiin pääsee jonottamatta, ravintolassa on aina tilaa ja ei tarvii käyttää ikinä kyynärpäätaktiikkaa
8. Sosiaaliturva - vaikka me maksetaankin siitä pirusti niin on se ihanaa, että voi vaan soittaa ja saa lääkärin ja antibiootin, jos on kipeä.
9. Kesämökki - paluu luontoon ja järvelle, sauna ja tuuli tukassa

10. Aurinkoinen, mutta viileä kesä - Minä en nauti yli 30asteen helteestä. Siispä Suomen kesä sopii minulle hyvin, kunhan ei vaan sataisi kauheasti. Sellainen 17-25astetta on ideaali. Siis just tällainen keli kuin nyt:)

Pitäisi ensi viikonloppuna pakata poika autoon ja hurrauttaa Äänekoskelle. Mökkeilykausi alkakoon!

On toki asioita, joita kaipaan Kiinasta, mutta olen onnellinen siitä, että vietämme kesän suurimmaksi osaksi Jyväskylässä.

More I've spent in other places of the world - more I love Finland: The nature, the colors, the air quality, the pure water, the drinking water, the quiet, the relatives, the summer cottage... I am glad we are spending this summer mainly in Jyväskylä. It's such a lovely place in the world.

Toukokuussa katsotut elokuvat

Viimeisen reilun kuukauden ajan olen jatkanut IMDB Top 250 listaprojektin katselmuksia ystäväni kanssa. Kirjoittelen parista elokuvasta, jotka on tullut katseltua lähiaikoina.

Gran Torino *****
Tämän Clintin elokuvan olin toki nähnyt jo aiemminkin, mutta koska joskus pitää katsoa myös niitä elokuvia, joita puuttuu ystävättäreni listalta - katselin tämän mieluusti uudestaan hänen seurassaan. Pidän Gran Torinosta eritysen paljon. Siinä on kulttuurien välistä komiikkaa ja tragediaa ja tavallaan katselijaa miellyttävä loppuratkaisu, joka ei ehkä tule yllätyksenä, mutta kuitenkin toisen katselukerran tämä ehdottomasti kestää. Tosin minähän olen hardcore Clinttifani, joten ehkä olen hieman puolueellinen.

Requiem for a Dream (Unelmien sielunmessu) ****
Unelmien sielunmessu minulta löytyy hyllystä ja sen olin myöskin katsellut jo aiemmin. Olin kiinnostunut näkemään, josko tämä elokuva aiheuttaisi samanlaisia tunteita kuin silloin 10+ vuotta sitten kuin näin sen ensimmäisen kerran. Nyt täytyy sanoa, että sitä on edelleen äärimmäisen ahdistava katsoa, vaikka ymmärrän hyvin, miksi tämä ansaitsee paikkansa  parhaiden elokuvien listalla. Parasta tässä elokuvassa on juuri se, miten se kuvaa ihmisten addiktioita monikerroksisesti - äidin, pojan ja miniäkokelaan kautta. Täytyy sanoa, että toki olin 20veenä huomattavasti enemmän järkyttynyt tästä kuin nyt vanhempana. Ehkäpä sekä aikuisviihteen että Spartacuksen yms katsominen turruttaa.

Les Diaboliques (Pirulliset) *****
Tässä on kyllä niin vahva elokuva juoneltaan, että avot! Hyvä vanhat elokuvat, miksei nykyään ole enää vastaavia, mietin... No, joka tapauksessa Les Diaboliquesin saa lainaksi kirjastosta, suosittelen. En spoilaa tässä käänteitä, mutta sanotaan nyt näin, että henkilöhahmot on hyvin luotu, samoin piinaava tunnelma. Tätä elokuvaa kannatti odottaa. (Päästiin siis vihdoin kirjastoon ja hankittiin uudet kirjastokortit. Mun maksoi huikeat 2eur... Kannattiko siis kituuttaa monta kuukautta ilman... Hohhoijaa) Juoni kertoo sisäoppilaitoksen henkilökunnasta. Actioni on ehkä jotain murhamysteerin ja kolmiodraaman väliltä. Samaa fiilistä kuin 'Kolmas mies' -elokuvassa, mut minusta tää oli parempi.

Into the Wild (Erämaan armoilla)*****
Tämä on just sellainen elokuva, josta mä tykkäsin, kun olin 15vee. Ja on sillai vieläkin. Suuri osa tapahtumista kelautuu mun lempparipaikassa eli Alaskassa ja oli myös kuvattu siellä. Maisemat on siis huikeita. Tässä on tosi paljon samaa kuin 'Reality Bites'-elokuvan 'Troy' hahmossa, jotain samaa nuoruuden pöllöilyä, joka on koskettavaa, varsinkin, koska tarina perustuu tositapahtumiin. Ja lapsuuttammehan me kaikki jollain tasolla pakenemme, se nyt on selvää. Veljeni sattui olemaan meillä, kun katsoimme tätä elokuvaa ja hän oli kanssani täysin erimieltä: Kuulema koskaan hän ei ollut halunnut lähteä sivilisaatiosta erämaahan omien ajatuksiensa pariin. En tiedä, minä kuulun siihen kategoriaan, joka ihannoi moista. Ymmärrän, etten todennäköisesti koskaan tule toteuttamaan survival-fantasioitani, mutta kyllä minun sisälläni asuu se joku, joka haluaisi käppäillä metsään ja katsoa, että tuleeko toimeen vai ei. Olen silti sitä mieltä, että tämä ei ole jokaisen fantasia. Kaikissa meissä ei asu pieni Katnis Everdeen. Mutta koska minussa se asuu niin saahan tämä leffa toki täydet viisi tähteä minulta. Se oli aito. Nuoret ovat tyhmiä ja tekevät käsittämättömiä munauksia, eivätkä ymmärrä sitä, mikä elämässä on tärkeintä. Se on kuitenkin tarinan arvoinen asia ja tarinan, jonka minä jaksan käydä läpi uudelleen ja uudelleen. 


In the last month or so, I have continued my IMDB's Top250 list watch with four pretty good films. Two first once I was rewatching and the two following were new on the list. 207/250 done.

Mustaan aukkoon

 Vilalla on ollut mukava tunnuslause. Olen sittemmin siirtynyt täsmäshoppailuun, koska niin harvoin on oikeasti aikaa kiertää kauppoja. Minun ostokseni tehdään usein alta puolen tunnin kierroksella ja silloin käydään vaan yhdessä liikkeessä, jossa itsevarmuutta ei ole kaupan:

 Olen havainnut, että heidän farkkunsa istuvat minulle hyvin, joten ostan melkein kaikki housut tästä putiikista nykyisin. Tosin pehmeä materiaali ei kestä minulla ympärivuotisessa käytössä kokonaista vuotta (tai riippuu vähän, kuinka monet housut on kierrossa...). Farkkuja ei voi kuitenkaan ostaa Kiinasta minun mitoilla, joten päädyin hankkimaan nyt näitä jo ensi syksynkin varastoon.

 Kesällä saa olla vähän vaaleampia. Vähän persikkaan vivahtava (kuva vääristynyt) teepaita lähti myös mukaan. Vilan teepparit on tarpeeksi pitkiä, hyvin istuvia ja ainakin minulle ihan nappi silmään valintoja, joten ostan oikeastaan myös teepaitani nykyisin täältä. Kivoja värejä on aika paljon saatavilla.

 Mutta sitten löytyi jotain, mikä on ollut hakusessa: Musta kynähame! Jee. Kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä asuntomme syö mustia kynähameita ja niinpä tämä kyseinen yksilö hukkui jo ennen kuin ehdin laittaa sen ekaa kertaa päälle. En ymmärrä, mihin se on mukamas kadonnut... Ehkäpä jätin sen Kajaaniin... Tämä on jo TOINEN musta kynähame, joka on kadonnut minulta. Ilmeisesti universumi yrittää kertoa minulle, että älä käytä näitä... Mutkun ne on niin käteviä ihan kaiken kanssa!

Lopulta ostoslistalla oli myös sukkiksia. Vilasta näköjään ostan lähinnä siis alaosia ja teepaitoja. Ihan perusvaatteita siis. Oon tosi huono käyttämään jotain paitapuseroita. Ne ei istu mulle sitten ikinä. Joten mennään teeppareilla ja farkuilla. Onneks mä en ookaan mikään professori, joten tällaiselle perustutkijalle nää riittää vallan mainiosti.

I shopped at Vila, my favourite clothing store in Jyväskylä. This time it was a pair of jeans, a black pencil skirt, t-shirt and some tights. This is really a reliable shop for me - always good quality, even though confidence is not for sale there... Now if I could only remember into which black hole did my pencil skirt disapear... Only the second one now to go missing in my home. Does my house eat pencil skirts???

Mun vetämät reenit

Mä olen harrastanut Shorinji Kempoa nyt 13 vuotta. Yksi tämän lajin pääajatuksista on 'puoleksi itselle, puoleksi muille'. Mitä pidempään reenailee, sitä enemmän se on toki 'puoleksi muille' eli nykyisin olen vastuussa perjantain reeneistä. Ja kesällä varmaankin nyt sitten torstain, kun perjantain reenit siirtyvät torstaille kesäkuussa.

 Niinpä ajattelin, että voisin vähän avata mun vetämiä reenejä. Yleensä, kun on vetovuoropäivä, aloitan reenien suunnittelun päässäni, kun lähden töistä. Mietin, mikä olisi hyvä teema tänään. Mitä ei olla tehty pitkään aikaan. Teema voi olla vaikkapa joku tekniikkaperhe (samanlaisen hyökkäyksen puolustustekniikat) tai teemana voi olla nopeus tai vaikka 'potkut'. Omissa vetämissä reeneissä on se kiva puoli, että saa itse päättää, mitä tehdään:)

 Saatan luonnostella reenien pohjan joko kännykkääni tai sitten paperille. Joskus luonnos on vaan mun päässä. Joskus reeni-idea tulee keskellä viikkoa ja silloin kirjaan sen kännykän reeniluonnoslistalle. Siellä on odottelemassa esimerkiksi heittoreenit, jotka vaativat tietyntyyppisen fiiliksen, jotta ne jaksaa vetää.

 

 Tän viikon perjantaina sain ajatukseksi vetää alkulämppärit Kalastajan vaimo-blogista. Toki se oli hieman muunneltu. Mun versiossa:

10x Jännehyppy
10x X-hyppy
10x Hämähäkkihyppy
10x Vatsalihasliike
10x Punnerrus
10x Selkälihasliike

Toistetaan kolme kertaa putkeen

Tämä oli ihan toimiva setti, tosin mun pohkeet oli ihan maitohapoilla jo alkuunsa, että ehkä pitää säätää noi hämppyrit johonkin muuhun vielä, jotta jaksaa paremmin.

Sitten reenailtiin kusshineita, eli väistetään koukkulyöntiä alta kyykkäämällä ja lyödään ja/tai potkaistaan mahaan. Tehtiin ns. rivimuodostelmassa ja toinen rivi liikkui aina välillä vasemmalle, jotta parit vaihtuivat. Lisäksi pistin parit kilpailemaan siitä, kuka tekee ensin 12 suoritusta, koska tällä tavoin he keskittyivät 'tekemään' eivätkä puhumaan. Joskus on tärkeää pitää ns. fyysisiä reenejä, ei niinkään hioa tekniikkaa. Yleensä n. 2-3tekniikkaa riittää reenien keskivaiheeseen. Tasapainotukseksi tehtiin myös paria vääntöä samalla taktiikalla.

Näissä reeneissä oli seuraava kaava:
- Alkulämpö 15min
- Nopeampitahtista tekniikkaa (kusshin zuki, -geri, -zukigeri, katatenage, gyakugote, makigote, okurigote) 30min
- Listatekniikkaa (jaettiin vyöasteittain ja reenasivat oman tasoisia tekniikoitaan 4 eri parissa) 35min
- Loppulämpö 10min

Lopussa otetiin randoria eli ottelumaista juttua ensin käsillä, sitten jaloilla, sitten kaksi yhtä vastaan, sitten kolme kolmea vastaan ja lopuksi pehmeitä tekniikoita, kolme kolmea vastaan. Ja ihan lopuksi vielä 20 hämähäkkihyppyä (tai enemmän, jos jaksaa tehdä enemmän siinä ajassa, kun minä tein 20. Paras taisi olla 29...)

Sellaiset oli mun vetämät reenit tällä kertaa.

I am in charge of teaching once per week in the Jyväskylä Shorinji Kempo classes. This week, I had stolen some ideas from a blog to make the people sweat at the beginning. Then we did some fast excersises and randori. Seemed to be a working set.

Synttäritunnelmia

 Lupaan, että tää on viimeinen synttäripostaus. Mutkun näitä synttäreitä oli niin monet!

 Piparimuoteilla saa lasten juhliin kivoja pikkupaloja.

 Olin toivonut lähinnä kortteja lapselle, että krääsän määrä pysyisi pienenä...

 Tokihan juhlissa pitää olla palloja.

 Kreikkalainen puolikas anoppini teki ihania kreikkalaisia lihapullia. Namsk!

 Tällä kertaa jopa intouduin itse leipomaan kaksi kakkua. Osaan tehdä about yhden kakun hyvin ja se on tää gefiluspiimäkakku digestivepohjalla. Hyvää on ja ei ihan hirveän epäterveellistä ees.

 Ja taas puhalleltiin kynttilöitä.

 Lastenjuhlat:)

 Tää taisi olla mieluisin lahja: eteisen täydeltä ilmapalloja.

 A ja kaverit.

  Nautinto on riehu.

 Kylläpä oli taas hauskaa. Kiitokset kaikille vieraille!

 Äidin palkinto oli tämä upea kimppu.

One more set of guests entertained for my son's second birthday. This is the last post, I swear. Children's parties are all about the balloons and running around, right? This time I had both kids and adoults in at the same time, which meant that it was pretty packed but still anyways fun. Thanks all for coming!