Siinä, missä useimmilla perheillä on käsite 'viikonloppu', meille se on aina ollut joku, mitä muilla on, meillä ei. Jo ennen A:n syntymää, mieheni teki töitä viikon jokaisena päivänä, mitään erikoista viikonloppua ei silloinkaan ollut. Lomia pidettiin silloin kun niille oli jokin tarve - oli se sitten viikon lopussa tai keskellä.
No nyt olemme uudessa tilanteessa: Lapsi on pantu hoitoon, jossa hän pidemmän päälle yrittää olla sen viisi päivää viikossa, noin kahdeksasta neljään. Niinpä meille aikuisille pitäisi silloin olla mahdollisuus tehdä omia töitä tarpeeksi työviikon aikana ja viikonloppuisin voitaisiin sitten tehdä jotain yhdessä.
Näin ensimmäisen viikonlopun jälkeen täytyy sanoa, että kylläpä tuntuu omituiselta. Suoraan sanottuna on todella vaikea keksiä aktiviteetteja, jotka sopisivat tähän slottiin... Mieheni ei ole liiemmälti kiinnostunut talviurheilusta. Myöskään poikani ei osaa vielä hiihtää tai luistella... Niinpä käytimme vanhaa kunnon taktiikkaa, joka meille oli tuttu ja turvallinen: Menimme pariksi tunniksi Peukkulaan yhdessä.
Sitä ennen oltiin kotona ja korjailtiin hieman rikkoutuneita juttuja ja laiteltiin huushollia kuntoon. Periaatteessa aktiviteettejahan voi jaotella näin:
(1) Kodin kunnossapito (sis. siivouksen, roskien viennin, koristelun, korjaustyöt, raivaustyöt, lumityöt, ruoanlaitto yms.)
(2) Urheilutyyppiset harrastukset (Uinti,luistelu, laskettelu, mäenlasku, kävely...)
(3) Lapsen jutut (Peukkula, Hoploppi)
(4) Shoppailu (ruoka, muut)
(5) Juttelu
(6) TV/Elokuvien katselu
(7) Kyläily
Lapsi on vielä niin pieni, ettei hänen kanssaan voi oikein mennä elokuviin tai teatteriin.
Viikonlopun aikana on monta kertaa käynyt mielessä, että mitä ihmettä se 'Laatuaika' oikein on? Mitä ihmiset tekevät perheen kesken laatuajallaan? Ongelmahan on siinä, että laatu-aika on aina kompromissi. Meidän perheessä on kolme ihmistä. Periaatteessa silloin yksi päättää, mitä haluaa tehdä ja kaksi muuta sitten mukautuu siihen. Ideaalista olisi tietenkin se, että olisi jotain sellaista, mitä kaikki kolme haluaisivat kovasti tehdä yhdessä. Iltaisin se meillä on aina tuo numero 6 - joskin sitä on ehkä tunti per ilta nykyisellään. Joskus harvemmin kaksi tuntia.
Tämänkin takia olisi niin mahtavaa, kun lapsi oppisi puhumaan - mitä kaikkia aktiviteetteja se hänen kanssaan avaisikaan! Voitaisiin lukea pidempiä kirjoja yhdessä perheen kanssa. Voitaisiin ihan eri tavalla keskustella ja jakaa asioita. Pieninen, kyllä meillä on sinusta kova huoli <3
We are facing a real new situation in our lives. We have never had weekends. Someone has always been working. Even before Tops was born. So now as he's staying at the daycare full days, technically we should be able to have the weekends to ourselves, family time. Over this weekend, we have been puzzled: What is this quality time that people spend with their families? How to think of activities which would not be dead boring to 1-2/3 people? I mean let's face it: Whatever the activity is, someone is making a compromise. Unless you all three REALLy enjoy something together. For all three of us, I think it's only TV... I really tried very hard to think of things to do with my family this weekend and we came to the old reliable option of going to Peukkula. It was a compromise to the adoults, but of course Tops was over the moon, as he really loves it there. I am often wondering how other families get their lives organized so that they like to do all the same things... I hope that when my son learns to speak, this brings up a whole lot more options to the range of things to do.
No nyt olemme uudessa tilanteessa: Lapsi on pantu hoitoon, jossa hän pidemmän päälle yrittää olla sen viisi päivää viikossa, noin kahdeksasta neljään. Niinpä meille aikuisille pitäisi silloin olla mahdollisuus tehdä omia töitä tarpeeksi työviikon aikana ja viikonloppuisin voitaisiin sitten tehdä jotain yhdessä.
Näin ensimmäisen viikonlopun jälkeen täytyy sanoa, että kylläpä tuntuu omituiselta. Suoraan sanottuna on todella vaikea keksiä aktiviteetteja, jotka sopisivat tähän slottiin... Mieheni ei ole liiemmälti kiinnostunut talviurheilusta. Myöskään poikani ei osaa vielä hiihtää tai luistella... Niinpä käytimme vanhaa kunnon taktiikkaa, joka meille oli tuttu ja turvallinen: Menimme pariksi tunniksi Peukkulaan yhdessä.
Sitä ennen oltiin kotona ja korjailtiin hieman rikkoutuneita juttuja ja laiteltiin huushollia kuntoon. Periaatteessa aktiviteettejahan voi jaotella näin:
(1) Kodin kunnossapito (sis. siivouksen, roskien viennin, koristelun, korjaustyöt, raivaustyöt, lumityöt, ruoanlaitto yms.)
(2) Urheilutyyppiset harrastukset (Uinti,luistelu, laskettelu, mäenlasku, kävely...)
(3) Lapsen jutut (Peukkula, Hoploppi)
(4) Shoppailu (ruoka, muut)
(5) Juttelu
(6) TV/Elokuvien katselu
(7) Kyläily
Lapsi on vielä niin pieni, ettei hänen kanssaan voi oikein mennä elokuviin tai teatteriin.
Viikonlopun aikana on monta kertaa käynyt mielessä, että mitä ihmettä se 'Laatuaika' oikein on? Mitä ihmiset tekevät perheen kesken laatuajallaan? Ongelmahan on siinä, että laatu-aika on aina kompromissi. Meidän perheessä on kolme ihmistä. Periaatteessa silloin yksi päättää, mitä haluaa tehdä ja kaksi muuta sitten mukautuu siihen. Ideaalista olisi tietenkin se, että olisi jotain sellaista, mitä kaikki kolme haluaisivat kovasti tehdä yhdessä. Iltaisin se meillä on aina tuo numero 6 - joskin sitä on ehkä tunti per ilta nykyisellään. Joskus harvemmin kaksi tuntia.
Tämänkin takia olisi niin mahtavaa, kun lapsi oppisi puhumaan - mitä kaikkia aktiviteetteja se hänen kanssaan avaisikaan! Voitaisiin lukea pidempiä kirjoja yhdessä perheen kanssa. Voitaisiin ihan eri tavalla keskustella ja jakaa asioita. Pieninen, kyllä meillä on sinusta kova huoli <3
We are facing a real new situation in our lives. We have never had weekends. Someone has always been working. Even before Tops was born. So now as he's staying at the daycare full days, technically we should be able to have the weekends to ourselves, family time. Over this weekend, we have been puzzled: What is this quality time that people spend with their families? How to think of activities which would not be dead boring to 1-2/3 people? I mean let's face it: Whatever the activity is, someone is making a compromise. Unless you all three REALLy enjoy something together. For all three of us, I think it's only TV... I really tried very hard to think of things to do with my family this weekend and we came to the old reliable option of going to Peukkula. It was a compromise to the adoults, but of course Tops was over the moon, as he really loves it there. I am often wondering how other families get their lives organized so that they like to do all the same things... I hope that when my son learns to speak, this brings up a whole lot more options to the range of things to do.
Me vietettiin eilen laatuaikaa käymällä koko porukalla pankissa, pizzalla ja baletissa. Joka paikassa oli vähintään yhdellä paha mieli. Se on semmosta, kivi kiveä hioo. Yks parhaista elämänkouluista on oma perhe! ;)
VastaaPoistaJoo en kyllä kuudella faktorilla osais tätä matikkaa yhtään... Varmaan kompromissien taso on huikea!
Poista