Tavoitteita vuodelle 2020

Oliskohan tänään hyvä hetki julkaista tavoitteita vuodelle 2020... Viime vuonna 2019 asetin kolme tavoitetta:


1 Viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa
2 Ottaa aikaa itselle hyvinvoinnin huoltamiseen ja opiskeluun
3 Toteuttaa kaksi erilaista lomamatkaa

Näistä hienosti toteutuikin kohdat 1 ja 3, mutta sen sijaan 'oma aika' lipsui pitkälti sitten somessa roikkumiseen ja survivoreiden katseluun. Kuitenkin: kuuntelin sentään tuntikaupalla (hyödyllisiäkin) podcasteja ja harrastin liikuntaa ehkä 1-2 kertaa viikossa. Käytiin salilla välillä Juulin kans ja välillä oman murun kans. Sen lisäksi lenkkeiltiin ahkerasti ja jonkun verran mahtui vesijuoksua/uintia settiin. Toki keväällä reenailtiin kempoa kisoihin, mutta sen jälkeen ovat kyllä SK reenikerrat laskettavissa yhden käden sormilla.

 Mitäs sitä sitten tälle vuodelle?

Tulevalle vuodelle aion jatkaa pitkälti viime vuoden lupauksin, mutta näiden lisäksi vuoteni tulee olemaan suurimmaksi osaksi alkoholivapaa. Tämä päätös on kytenyt sisälläni jo pitkään ja aikaisempien vuosien uuden vuoden tavoitteissa tämä aihe on noussut pinnalle usein. Syvimmäinen ajatus on tämä: En halua juoda, koska minulla on paha olo. Se ei ole hyväksyttävä syy. Haluaisin kuitenkin voida käyttää alkoholia valikoivasti ja kohtuudella positiivisissa tilanteissa esimerkiksi kun juhlitaan jotakin. Ajattelen, että käyttäisin alkoholia ainoastaan järjestämissäni syntymäpäiväjuhlissa ja toisaalta kesän  lomamatkalla Juhan kans. Tämä on siis tavoitteeni. Nyt 18.1. olen ollut jo yli kolme viikkoa ryyppäämättä, joten sinänsä hyvältä vaikuttaa.

Alkoholitavoite:
A1: Käytä alkoholia vain harvoissa tilanteissa juhlistamiseen

Mielen hyvinvointi - Viime syksynä haasteellisten työtehtävien uuvuttamana päädyin pähkäilemään, ettei mikään ole niin tärkeää kuin se, että on hyvä olo itsensä kanssa. Päätin siis panostaa henkiseen hyvinvointiin ja olenkin käynyt nyt terapiassa lokakuulta lähtien. Mieli tuntuu huomattavasti paremmalta kuin aikoihin ja olen saanut paljon erilaisia työkaluja ahdistuksen purkamiseen ja ennalta ehkäisyyn. Tavoitteeni on tämän vuoden aikana panostaa ennakointiin, jolla vältän kuormittavia tilanteita. Pyrin siihen, että suunnittelisin sekä syömisen, liikkumisen että työtkin etukäteen. Ja tärkeää on myös suunnitella pelkkää olemista ja sellaista aikaa, jolloin ei tee yhtään mitään... Tai halia ja netflixiä. Youknow. Näiden lisäksi haluaisin saada viikolla vähintään sen 7h unta, mikä vaatisi kännykän sammuttamisen 23-24 välillä. Tämä onnistuu hienosti silloin kun Juha on kotona, mutta valitettavasti itsekseni minulla on haasteita iltaisin laittaa some kiinni ja vetää peitto korviin...

Mielen tavoitteet:
M1: Ennakoi
M2: Vapauta aikaa olemiseen
M3: Laita iltaisin kännykkä viimeistään klo 24 kiinni

Liikkuminen, syöminen ja painonhallinta - Nämä asiat eivät ole olleet viimeisen kolmen vuoden aikana prioriteetissa ja sen kyllä huomaa. Vuonna 2015 tilanne oli toisin ja tavoitteeni olisi siis seuraavan vuoden aikana palautella sekä liikunta- että terveysrutiineja arkeen. Liikkua on hyvä lähes jokapäivä, kuitenkin niin, että osa liikunnasta ei ole kovatempoista vaan esim. kävelylenkkiä lasten/ystävien kanssa. Onpa elämääni livahtanut yksi nelijalkainenkin, joka selkeästi on nostanut keskimääräisiä askelmääriäni vaikkei jokapäivä lenkillä käydäkään yhdessä. Tavoitteeni on liikkua 5 kertaa viikossa: Samaa kuin ennenkin eli salireeniä, kemporeeniä, uintia, vesijuoksua, kävelyä, HIITiä, sählyä, luistelua, hiihtoa (jos tämä talvi ikinä alkaa...) - mitä nyt sattuu tulemaan vastaan. Tarkoitus on ennakoida viikkoa suunnittelemalla liikunnat sunnuntaisin samaan tapaan kun suunnittelen viikon ruoat ennen kaupassakäyntiä. Siitä päästäänkin syömiseen. Tavoitteenani on n. 500kcal vaje, mutta kuitenkin syödä viisi ateriaa, jotka suunnittelen etukäteen su/ma... Olisihan se mukava palautua tuohon avioeron takaiseen tilaan vuodelta 2015, kun reenasin kovaa:) Sitäpä kohti siis.

Liikunta- ja ruokavaliotavoitteet
L1: Liiku vähintään, viisi kertaa viikossa - jokapäiväkin on ookoo jos osa on lasten kans tehtävää kevytliikuntaa kuten luistelua
L2: Syö säännöllisesti terveellistä lautasmallin mukaista ruokaa n. 500kcal vajeella
L3: Ennakoi meal preppaamalla esim. su/ma helpottaaksesi arkea, suunnittele viikon ruokalistat

Taloustilanteen ottaminen haltuun - Minulla on useamman vuoden ollut meneillään projekti, jossa opiskelen rahataitoja. Pitkälle ollaan jo päästy, sillä nykyään minulla on erilliset tilit, joihin automaattisesti siirtyy palkkapäivänä rahaa budjettini mukaisesti... Säästän lisäksi Nordnetin kautta rahastoihin sekä itselleni että lapselle. Lisäksi seuraan tulojani ja menojani excelissä. Viime syksynä tein kuitenkin kokeilun, jossa otin Finnairin luottokortin pisteiden toivossa... Tämä vaikutti taas siihen, että menoni eivät automaattisesti näkyneet kategorioittain jaoteltuna Nordean Wallet Appissa... Tämä harmitti minua kunnes havaitsin, että itseasiassa Finnairilla on app myös Nordeassa eli tilanne palautuu entiselleen nyt vuoden alusta. Tavoitteenani on siis seurata kuukausittain tuloja ja menojani, jotta voin havaita mihin rahani menevät ja kohdentaa niitä enemmän sellaisiin suuntiin, jotka ovat minulle tärkeitä. Iso menoerä minulla on työmatkoihini liittyvät ruokailut. Reissussa on usein turvauduttava ravintolaruokaan ja usein ei edes pysty päättämään itse, kuinka paljon yhteisdinneriin panostetaan. Lentokentät ovat myös rahasyöppöjä. Karua on se, että työmatkalla joutuu panostamaan ruokailuun huomattavasti kotikaupungin Lidl tai Prismakassia enemmän. Tähän olen jonkin verran puuttunut mm. ottamalla eväitä mukaan, mutta esim. tyypillinen työmatkani n. 3 vrk euroopan sisällä tarkoittaa kyllä sitä, että vuorokauden sisään eväät loppuvat ja 2vrk mennään ravintola/lentokenttähinnoissa. Alkoholin poistaminen tästä yhtälöstä tietysti tulisi laskea työmatkojen ylimääräisiä kustannuksia... hmm... Katsotaan, miten tänä vuonna käy.

Missä voisin vielä talouttani parantaa? Verosuunnittelu on osittain minulle vielä uusi alue, jota opettelen. Sen lisäksi voisin vielä kilpailuttaa vakuutukset, sähkö-, netti- ja puhelinliittymän, sillä niiden kilpailutuksesta alkaa olla useampi vuosi. Lisäksi voisin toteuttaa pitkään pähkäilemäni blogin ulkoasu-uudistuksen ja siinä samalla luoda verkkosivut uudelle liiketoimintaidealleni, jota olen mietiskellyt. Sinänsä tulen aivan hyvin toimeen, mutta ylimääräiset 'side-hustlet' tuovat pientä arjen luksusta elämään - niillä olisi tänäkin vuonna ajatuksena toteuttaa yksi lomareissu lasten ja yksi Juhan kanssa.

Taloustavoitteet:

T1: Tulojen ja menojen seuranta
T2: Verojen haltuunotto ja budjetti vuodelle 2020
T3: Uuden liiketoiminnan explorointi: verkkosivut + konseptin kehittely + mainonta
T4: Säästämisen ja sijoittamisen jatkaminen

Näillä eväillä on hyvä mennä, katsotaan sit joulukuun lopussa miten käy:)



/So, as usual - A new year means new year's resolutions. I have been contemplating my list for 2020 for some time now and I think I'm ready to publish it:

Here is my list:
A1: Use alcohol only at rare occasions - not every month or week or day. And just for a positive situation, not because you are feeling bad and you 'need it for medication'.
M1: Predict and plan ahead: Eating, sports, work...
M2: Make sure there is time to not do anything
M3: No smartphone use after midnight
L1: Excersise at least five times per week. Even every day is alright if some of it is low key sports with kids
L2: Eat regularly healthy meals according to the plate model with -500kcal every day
L3: Meal prep and plan some of the meals of the week in advance
T1: Mark down your income and expenses into an excel form
T2: Take control of your tax planning and budget for  2020
T3: Explore new business by creating a website and concept + advertising
T4: Continue to Save money and invest

Last year of my thirties - Into the Unknown!

Noni, se olis sit viimeinen vuosi tätä kolmekymppisyyttä. Mitä seikkailuja mahtuisi seuraavaan vuoteen???

Tämä 39. syntymäpäiväni päättää parin viikon mittaisen tarpeeseen tulleen loman ja vietän siis merkkipäivääni ihan vaan tekemällä töitä. Mut suoraan sanottuna se on ollut ihanaa! Lomailu riitti jo ja ihanaa kun saa aikaan asioita:) Illalla on luvassa kotitreffit: intialaista ja lenkkeilyä:) Tää kuulostaa musta myös ihan superilta ja juuri sellaiselta mulle sopivalta tavalta viettää syntymäpäivää. Mitä enemmän huitelen maailmalla, sitä enemmän arvostan sitä mitä minulla on täällä kotona. Jatkuva matkustaminen väsyttää. Toki tällä viikolla olen ajatellut käydä Tampereella ja Lahdessa ja eilen tulin Kuopiosta ja Kajaanista... Mutta minun mittakaavassa tällaiset Suomen sisäiset reissut ovat vähän niinkuin kotona olemista. 

Odotan tammikuulta etenkin sitä, että pääsen takaisin terveellisiin rutiineihin ja työasiat etenevät jälleen. Aion toki juhlia merkkipäivääni perinteisin menoin tänäkin vuonna, mutta vasta myöhemmin keväällä... Mikäköhän valikoituisi juhlien teemaksi tällä kertaa...? 

Mietin tuossa viikonloppuna kahlatessani reittä myöten hangessa pilkkopimeässä metsässä eksyneenä, että onko pakko lähteä pimeään metsään yksin... Mutta on! Seikkailuja voi toteuttaa vaikka kilometrin päästä kotoa:) Mietin myös, että olen erittäin onnellinen mun so-called elämässä eli jos olisinkin jäätynyt yölliselle happihyppelylleni niin ei se olisi mikään katastrofi ollut varsinaisesti. Koen, että elämä on antanut minulle kaiken. Olen saanut rakastaa ja vielä kertonutkin sen päivittäin tärkeimmille. Tunnen syvää kiitollisuutta sekä ihmisistä ympärilläni että siitä, että saan asua täällä winterwonderlandissa nimeltä Suomi. Ihanaa on myös suunnitella, mitä tuleva vuosi ja vuosikymmen tuovat mukanaan.

Viime vuoden synttäripostauksen voi kurkata täältä.

/ Today the last year of my thirties begin. 

No crisis - maybe they have already passed... 

Today I spend my birthday by doing very regular life things:

I will work and then I'll have some nice food and go for a walk 

Really the way I want it. Of course I will celebrate later in the spring as usual 

With the usual celebratory measures:)

Perhaps this could be the theme of this year's party...(If it doesn't happen in July!)

Have you guys already seen Frozen II?

I can hear you but I won't
Some look for trouble while others don't
There's a thousand reasons I should go about my day
And ignore your whispers which I wish would go away, oh
Whoa

You're not a voice, you're just a ringing in my ear
And if I heard you, which I don't, I'm spoken for I fear
Everyone I've ever loved is here within these walls
I'm sorry, secret siren, but I'm blocking out your calls
I've had my adventure, I don't need something new
I'm afraid of what I'm risking if I follow you

Into the unknown

Vuosikymmen 2010-2019

Muisteleminen on niin kivaa, että kerrataanpa 2010-lukuakin tässä nyt hiukan kun kerta päästiin alkuun. Vuodet 2010-2019, jolloin olin 29-38-vuotias. Voitaisiin sanoa, että nämä olivat aikuistumisen vuosia. Highlightseihin mahtuu lapsen syntymää, asumista Kiinassa, autismidiagnoosia, väittelyä, avioeroa, asuntokauppoja, kihlautumista, paljon matkustusta ja vielä ihanampia muistoja rakkaiden ihmisten kanssa. Koen vuosikymmenen oleen antoisa ja minulle kovin armollinen: Vaikka on ollut vaikeuksia, jouduin luopumaan ainoastaan yhdestä läheisen perheen jäsenestäni, Anni-tädistä lopullisesti (vrt. 90-luvulla käytännössä kaikki isovanhempani siirtyivät ajasta ikuisuuteen). Olen saanut koko tämän vuosikymmenen olla kokopäivätöissä, poislukien siis äitiyslomani 2011. Elämään on tullut paljon uusia läheisiä ihmisiä. Poikani lisäksi sukuuni on syntynyt pieni kummipoikani. 

 

2010

Tämä oli vuosi kun tulin raskaaksi elokuussa. Käytiin myös ikimuistoisella reissulla Pietarissa Kirsin ja Pekan kanssa. Tein Open Science Resources - projektia ja sain toisen artikkelin valmiiksi väitöskirjaani. Syksyllä kävin vielä muutamilla työmatkoilla kuvotuksesta huolimatta ja luovuin kahvista, kun sen juominen ällötti. J myi Lontoon kämppänsä ja muutti Suomeen pysyvästi.

2011

Kevät meni pienoisen odottelussa. Vaikka raskaus menikin hyvin, en kokenut oloa missään vaiheessa superhehkeäksi. Etsittiin Ritvan kans meille uutta asuntoa ja piitkän melkein vuoden kestäneen etsinnän jälkeen tämä unelmiemme rivari läheltä mun työpaikkaa. Nappasimme sen heti täyteen hintaan ja siitä tuli monta tarjousta vielä samana päivänä, mutta myytiin meille. J nimesi talon ”Gimploftiksi” koska asunnossa oli parvi portaiden päällä. Muutimme huhtikuun lopussa ja olin jäänyt äitiyslomalle hieman sitä aiemmin. Kun muutto oli tehty ja laitoin veljeni junaan, totesimme että eka yö kahdestaan uudessa kodissa. Nukuin tunnin ja lapsivesi meni... siitä 29h päästä syntyi ihana rakas A:) Loppuvuonna harjoiteltiin perhe-elämää ja käytiin englannissa. Sukulaiset olivat toki myös meillä ristiäisissä.

2012

Maaliskuussa menin takaisin töihin ja J jäi A:n kanssa ”kotiin”. Käytännössä teimme kuitenkin niin että minä tein töitä ma-pe ja J pe-su. Perjantaisin hoiti isotäti Ritva, isoisotädin, Annin avustuksella. Eipä siis ihme, että Ritvasta on vuosien varrella tullut yksi A:n kiintymysaikuisista <3. Keväällä aloitin myös blogin tässä muodossaan bloggerissa. Blogissa satuin huutelemaan, että haluaisin muuttaa joko Kiinaan tai Japaniin. Careful what you wish for - you might just get it... eli kollegani näki postaukseni ja pistimme tuumasta toimeen. Muutimme vuoden loppupuolella 1,5-vuotiaan taaperon kanssa neljäksi kuukaudeksi Kiinaan...

2013

Vuosi vaihtui Kiinassa veljeni kanssa katsellessamme täysin olemattomia ilotulitteita (Kiinalaiseen uuteen vuoteen verrattuna). Palasimme Suomeen maaliskuussa kuitenkin tarkoituksena palata Kiinaan vielä ennen vuoden loppua. Olimme siis Kiinassa tammi-helmikuun ja elokuussa matkasimme World Taikaille Japaniin sukulaisteni kanssa ja me perheenä jatkoimme Japanista takaisin Xi'aniin jatkamaan Kiinan komennustani kolmella kuukaudella vielä. Tulimme kotiin juuri ennen joulua. Tämä vuosi oli monella tapaa haasteellinen ja parisuhteellemme kuormittava. Päädyimme kesällä epäkonventionaaliseen parisuhdemuotoon, joka kuormitti arkeamme. Marraskuussa A putosi Kiinassa kellariin pääedellä ja sai ison haavan kalloonsa. Tämä oli helposti yksi elämäni pelottavimmista hetkistä koskaan.

 

 

2014

Vuoden 2014 alussa A meni päivähoitoon, jossa varhaiskasvatuksen ammattilaiset huomasivat heti, että kaikki ei ollut kunnossa. Seurasi testijaksoa lasten neurologialla ja meille täysin järkytyksenä tullut autismi-diagnoosi. Aluksi siihen oli todella hankala suhtautua - emmehän edes tienneet, mitä se tarkoittaa... Kukaan ei suostunut sanomaan, millainen tulevaisuus meitä odottaa. Maailma tuntui aika toivottomalta. Palasimme Kiinaan jälleen loppuvuodesta, tällä kertaa kuitenkin lyhyemmäksi jaksoksi, sillä terapioihin ei haluttu pitkää katkoa. Sanoisin, että 2014 oli shokkivuosi, jolloin opeteltiin elämään autismin kanssa. Vuoteen mahtui myös iloja, kuten serkkuni häät kesällä:)

2015

Keväällä 2015 rakas isotätini nukkui pois. Päätimme siirtää Kiinan vierailumme tästedes kesälle. Vuonna 2015 olin viimein päättänyt puristaa väitöskirjani valmiiksi. Syksyllä J pääsi kuvaamaan tv-sarjaa National Geographickille Kiinassa ja me jäimme Topsun kanssa kotiin kahdestaan useaksi kuukaudeksi. Sinä aikana työstin väikkäriäni joka neljäs yö työpaikalla. Ritva muutti meille joksikin aikaa ja nukkui A:n kanssa kun minä olin 'yövuorossa' klo 22:00-05:00. Vuonna 2015 elämääni tuli uusia merkittäviä ihmisiä - loimme töissä neljän naisen ryhmän, joka nopeasti kehittyi syvälliseksi ystävyyssuhteeksi, joka on kantanut monet ilot ja surut sittemmin. Elämääni tuli uusia rakkaita ihmisiä myös yksityiselämässä. Väitös lähti esitarkastukseen joulukuun alussa. Syksyllä ensi-iltaan tuli myös amatöörielokuvaprojektimme 2nd Chance. 

 

2016

Helmikuussa kävimme Eetun ja Jupsin kanssa Pekingissä, Xi'anissa ja Wuhanissa viikon tourneella. Väittelin viimein keväällä 2016 ja juhlin sitä kutsumalla kaikki rakkaat juhlistamaan sitä Game of Thrones -karonkkaan. Vietettiin jälleen perheen kans kesäkuuta Kiinassa. Syksyllä perin lähtevän kollegani Philippin vanhan IMAILE-projektin ja siitä alkoikin sitten tapahtumien summa, joka johti uraani eteenpäin kun aloin technical manageriksi... Jos silloin olisin tiennyt, mihin ryhdyn! Joulua vietimme jälleen Englannissa kuten niin monena vuonna aiemminkin.

2017

Helmikuussa päädyin treffeille vanhan ystäväni kanssa ja rest is history, niin kuin sanotaan. Tapailun tarkoituksena ei ollut päätyä rakkauteen tai saatikka uusioperhe-elämään, mutta niin kuitenkin kävi. Vietimme jälleen kesällä kuutisen viikkoa Kiinassa, jonka aikana painiskelin vielä päätöstäni lähteä kymmenen vuotta kestäneestä avioliitostani. Matkustin sukulaisteni kanssa San Franciscoon World Taikaille, jossa Kirsin ja minun embu ylsi 6. sijalle. Syksyllä matkustimme Juhan kanssa Kiinaan ja eksyimme Tai Chin alkuperäisvuorella Wudangissa. A aloitti koulun Kypärämäen autismiluokalla. Avioliiton tarina tuli päätökseen marraskuun alussa. Aloimme Juhan kanssa etsiskellä yhteistä kotia. Päätimme, että J jää asumaan aikaisempaan kotiimme. 

 

2018 

Asustelin entisessä kodissani edelleen toukokuuhun asti, kunnes muutimme kirjaimellisesti seinän taakse naapuriin. Olimme kyselleet josko kukaan hyvinhoidetusta talonyhtiöstämme olisi kiinnostunut myymään ja potentiaalisia kauppiaita löytyikin kaksin kappalein. Päädyin ostamaan täysin peruskuntoisen asuntomme lopulta ulosottoviranomaisilta suoraan. Keväällä jännityksessä oli lähinnä se, että saako ulkomaalainen yrittäjä exäni lainaa, joka kiitos Brexitin ei ollut mikään helppo yhtälö. Lopulta asiat kuitenkin selvisivät ja saimme eroteltua omaisuutemme erittäin sopuisasti. Remontoimme naapurin asunnon katosta lattiaan (lue: siis remppafirma remontoi) ja siitä tuli ihana <3 uusi koti meille. Minusta tuli myös samaan syssyyn horisontti-hankkeen koordinaattori eli työvastuut paisuivat. Joissain välissä ehdin aloitella uusia harrastuksiakin nimittäin sukeltamista ja vaeltamista. Elokuussa kävin ekaa kertaa elämässäni kesäaikaan lapissa <3. Juhan lonkkaleikkaus osui juuri muuttomme kanssa yksiin eli toukokuu oli varsin haasteellinen monen muutoksen summa. Heinäkuussa lähdimme kahdestaan ansaitusti kesälomareissulle Kroatiaan, Montenegroon ja Bosniaan. Dubrovnikissa kuunpimennyksen aikaan sattui kohdalleni yllätyskosinta:) Siihen vastaamista varten piti vaihtaa maatakin. Positiivisesta lopputulemasta huolimatta yhteisasumisemme jäi lyhyeksi sillä Juhan työt olivat syksyllä käytännössä pelkästään Tampereella. Marraskuun alusta jaettiin taas kattiloita kahteen osoitteeseen.

 

 

 2019

Vuosikymmenen viimeinen vuosi ei ole vauhdikkuudessaan jäänyt muille, niinkuin varmaan aikaisemmasta katsauksestanikin saatoi päätellä. Töissä oli haastavaa ja hain apua ongelmiini terapiankin kautta. Tein 12 hankehakemusta, joista kaksi sai rahoitusta! Ehkäpä tästäkin johtuen 15-vuotta jo työnantajanani toiminut Jyväskylän Yliopisto päätti vihdoin vakinaistaa työsopimukseni. Se tuntui mukavalta. Matkustin työn puolesta väsymykseen saakka, mutta mieleen jäivät tietystikin lomareissut myös. Toukokuussa oltiin promootiossa pönöttämässä ja tanssimassa wanhoja tansseja. Heinäkuussa Euroopan taikailla sijoituimme Kirsin kans nelosiksi:) Kesällä kävelimme ystäväni kanssa Kolilla koko Herajärven kierroksen. Turkissa elokuussa katselimme Juhan kans auringonnousua kilometrin korkeudesta kuumailmapallosta <3.  

Eiköhän tää vuosikymmen ole ollut todellakin plussalla, niin niin monella tapaa... Kiinnostavaa nähdä mitä 2020-luku elämiimme tuo:)

/Looking back ten years, life has been good:) Ups and downs, but full of interesting moments and laughter. I feel my thirties have been good for me. I gave birth to a beautiful son, we moved to China (a lot!), I travelled all over the world, Met amazing people that became parts of my life, I had a great job that at times was challenging and rough, but overall rewarding.