Työmatkalla Kiinassa Helmikuussa 2016: Perjantai

No niin ryhdistäydytään ja catch upataan nää viikon vikat blogipostit nyt. Perjantai aamu valkeni meille siis Xi'anissa.

Ahtauduttiin taksiin ja jätettiin mulle rakas Yang Yang Guoji taakse.

Yin Meng oli saatilla oikein lentokentällä asti. Jups oli päättänyt lentää ykköset päällä ja tässä seurassa sellaisesta saa kyllä kuittailua sopivasti:)

Aamu-uniset kahvit kentällä.

Zaijien Xi'an, kesällä nähdään!

Koneessa oli aikaa tutkia, että missä ihmeessä se Wuhan oikeastaan on... Koskaan en siis aiemmin ole käynyt täällä keski-Kiinan sisämaan kaupungissa. Mulla on kiinalaisia kaupunkeja listalla sellaiset about viisitoista nähtyä, olen tainnut seota laskuissa jo.

Wuhaniin meidät oli kutsunut Central China Normal University eli CCNU, joidenka järjestelyt olivat varsin pedantit. Jups luetutti kännykästä kahden päivän intensiiviohjelmaa. Pohdimme, että mikä oikein on "Footbath" ja tulimme siihen tulokseen et se on varmaan kirjoitusvirhe ja kyseessä pitäisi olla "Foot path" eli jonkinlainen kävelylenkki.  

 Paikallisoppaamme 'Kevin' kolleegoineen nouti meidät kentältä ja majoituimme kampuksella olevaan hotelliin. Jokainen sai oman kahden huoneen sviitin(!) Tämän jälkeen söimme lounaaksi mitä mahtavinta kalasoppaa, josta valitettavasti ei ole kuvia, koska kuvauslaitteistoni sekoili tässä kohtaa matkaa. Lounaan jälkeen nukuttiin päikkärit ja sit suunnattiin töihin.

Vuorossa oli vierailuluento aiheesta palvelumuotoilu ja liiketoimintamallit.

Jupsin ja Eetun yhteisvedolla viety tunti oli varsin viihdyttävää seurattavaa ja kiinalaisyleisökin pysyi mukana, koska tottuneet kiinankävijät tietävät, että opiskelijoille pitää esittää kysymyksiä, jotta tietää heidän olevan kartalla. Lisäksi näiden kahden proffan keskinäinen kuittailu itsessään luo jo luennolle mukavaa huumoria niin, että esitystä oli mukava seurata. Totesinkin miesväelle myöhemmin, että ei ole helppo vetää luentoa kahden hengen voimin, mutta tällä kertaa se toimi kuin valettu. Tietysti auttaa, että on tehnyt yli kymmenen vuoden ajan yhdessä töitä...

Luentoa seurasi ns. virallinen osuus, jossa allekirjoitettiin soppareita yms. CCNU:n ja Turun yliopiston välille ollaan nimittäin juuri solmittu uusi 'Double degree' sopimus, jossa opiskelijat voivat ottaa kursseja molemmista ja saada KAKSI tutkintotodistusta valmistuttuaan. Aika hyvä diili minusta.

Rankan työpäivän päätteeksi hymyilyttää.

 Sitten käppäilimme takaisin hotellillemme.

 Koska ei oltu ainakaan pariin tuntiin syöty... Joten syömingit alkakoon!

 Wuhanin läpi menee Jangtse-joki, joten kalaa ja äyriäisiä oli tuoreena pöydässä varsin antoisasti.

 Kiinalaiseen tapaan myös riisiviiniä oli antoisasti pöydässä. Toisin kuin Xi'anissa, jossa tarjoillaan Xi Fengia, täällä pöydässä oli aitoa Moutaita. Kokemuksesta tiedän, että yks pullo tätä litkua maksaa 170euroa...

Se on itseasiassa sen verran kallista tavaraa, että Moutai on patentoinut tavan, jolla pulloja ei voi uudelleen täyttää. Pullon kaulassa on kaksi lasihelmeä, jotka estävät pullojen uudelleentäytön. Onko kyseessä aito Moutai vai ei? Sen voi ratkaista polkaisemalla pullon kaulan poikki ja etsimällä lasihelmet. Joo, seitsemän kertaa Kiinassa ja tää oli ensimmäinen kerta, kun minä nään tämän tehtävän nenäni edessä. Aina oppii jotain uutta, vai?

 Hilpeään iltaan kuului toki myös pientä lahjojen vaihtoa. Paikallinen dekaani oli tyytyväinen illan kulkuun.

 Sitten meille selvisi, että mitä tarkoittaa 'Footh bath'. Eli kyseessä tosiaankin oli jalkakylpy.

 Meidät vietiin huoneeseen, jossa oli viisi nojatuolisänkyä ja videotykki, joka näytti kiinalaista jalkapalloa/CCTV uutisia seinälle... Ja sitten jokainen sai oman neitokaisen kylvettämään jalkojamme.

 Jalkakylpyä seurasi vielä jalka- ja/tai niskahieronta.

 Tulipas tarpeeseen!

Footbath ja illallistus vei meistä mehut aika hyvin, joten sitten käppäilimme takaisin kämpällemme läpi Wuhanin katujen.

 Kalaa olisi ollut vieläkin tarjolla, elävänä tai kuolleena.

Sellainen oli perjantai Keski-Kiinassa.

So on Friday it was time to leave my Xi'an behind and head into an entirely new city in central China. We arrived to Wuhan by midday and were picked up by our very generous hosts from Central China Normal University. University of Turku has just made a double degree agreement with them and therefore we were privileged enough to be invited for this visit. I have never been to Wuhan before, so this was certainly an exciting day. We were staying at the campus in a nice hotel, which also served us with one of the best fish soups of my life for lunch. Eetu and I have been contemplating the broth recipe ever since. At least it contains Szechuan peppers. 

After lunch we napped for an hour and then then older and younger generation of silver fox professors (aka Jups & Eetu) gave a lecture on Service design and business modelling to the bewildered Chinese audience. This was rather entertaining to follow, as these two guys obviously have known each other for a very long time and can pick on each others' queues. It is not necessarily easy to share a lecture hall with another teacher, but in this case, worked like a charm. My job was to write a reading list, which was challenging enough with a non-working internet, as usual... The Chinese students were kept in the loop by asking them questions like 'Please let us know which of the concepts did you understand, which you didn't'...? This is important to do when speaking in China, because the levels of English vary so greatly. 

In the evening, we did a session on agreement signing and introducing SINOFINN Capstone to the CCNU. There seems to be no Capstone courses as it is, in their curricula, but they are certainly interested in collaboration with the project. Our hosts then took us for a marvelous dinner of Wuhan specialties (Wuhan is a river region, so the fish and prawns were very fresh and delicious) and of course some Moutai. Even though in Xi'an, we always drink Xi Feng, this was not my first time to try Moutai (170euros per bottle, btw - and never drink just one bottle, it's bad luck...What could possibly go wrong...?) but this was the first time I saw the method on how to check if your Moutai is real or fake... You break the bottle's neck and find two glass pearls inside... This is to stop restaurants from refilling the bottles. Seven times in China - every day there is something new to learn. 

The lessons of this day were not over by the dinner. We were then taken to a 'Foot bath' where basically we were put into a room of massage chairs and CCTV on the wall, where Chinese ladies came in to wash our legs and give us massages for like two hours. I was listening in my Finnish companions complaining on the 'rough touches' of the Chinese women. I guess as I'm mostly massaged by uncle Timo, this was certainly nothing new for me, power vise. Never the less the experience was just want we needed after a full week of running around China. Absolutely wonderful end of a long day.