Arjen pienet isot asiat

Tuntuuko teistä että ette saa kotona oikein mitään aikaiseksi? Ainakin minulla on jatkuvasti sellainen olo.  Ilta hupenee kuin itse edestään - on kylpyä ja puuroa ja kiikkumista ja tietysti sitä nukkumaanmenoa.

Tuntuu että tehtävien asioiden listalla olisi vaikka kuinka paljon juttuja, mut ei vaan ehdi. Tällä viikolla olen yrittänyt tehdä ainakin yhden tai kaksi ns. Ylitsepääsemättömien asioiden listalta joka ilta. Tääkin tekee arjessa tiukkaa, koska kaikki perusrituaalit on myös pyöritettävä.

Maanantaina ajoin nurmikon ja pesin terassin.

Tiistaina laitoin terassikalusteiden pääliset pesuun ja maksoin laskut verkkopankissa

Keskiviikkona säädin poikani tripp trapp -tuolin hänelle sopivaksi. Eihän sitä oltu vielä laskettu kertaakaan! Eli raukka oli noin vuoden istunut polvet leuassa, parka! Lisäksi pyyhin terassin muovikalusteet märällä ja pesin yhden nojatuolin pinttymäliat

Torstaina aion järjestää juhlat, joten kokkailu vienee ylimääräiset ajat... Mutta siivouksen lomassa voisi tietenkin ottaa tavoitteeksi jotain pientä, kuten lohikäärmekolkuttimen ruuvaaminen oveen

Perjantaina on myös haastava päivä siinä mielessä, että tulemme yleensä kotiin klo 2030 kemposta ja ennen sitä ei olla välissä käyty kotona.

Lauantaina ja Sunnuntaina pitäisi olla aikaa. Tehtävien asioiden listalla on seuraavaa:
- varaa kirppispaikka
- laita kirppiskamat yhteen kasaan
- käy läpi keittiön kaapit yksitellen ja heitä turha pois
- lähetä postitukset japaniin
- lataa kuvat isosta kamerasta (ja fotaroi ne)
- hanki ssh ohjelma, jolla voit poistaa vanhentuneet netissä keikkuvat www-sivut (ja poista ne)
- laita seinälle yläkertaan joku Kiinan scrolleista ja muut ripustusta odottavat taulut
- tilaa iphoneen uusi kuori (ja tädin padiin samalla)
Tää lista on oikeesti loputon...

Mut no, aina välillä saa jotain aikaan. Ja jotkut asiat roikkuu ikuisesti. Mitä teillä on rästissä?

I often feel like I get nothing done in the house. This is of course an illusion caused by all the lack of time that a small boy's motherhood can make you feel. This week I have been doing some of the things from the 'never-gets-done'-list. I moved the lawn, I washed the terrace and wiped the furniture. (It's good to invite guests over about once per week, it motivates me into doing these)

Korpilahden sataman leikkipuisto

Isotätini 96 vee sijoitettiin korpilahdelle palvelutaloon, joten tänä keväänä olen vieraillut tässä Jyväskylään liittyneessä kunnassa lukuisia kertoja. Korpilahti on muuten kaunis paikka näin kesällä, suosittelen pysähtymään!

Koska minulla mukana on melkein aina pikkuinen matkalainen niin tietysti ensimmäisenä etsinnässä on aina leikkipuisto. Korpilahdelta sellainen löytyy ihan sataman kupeesta, satamakapteeni kahvilaravintolan tuntumasta. Lapsi ja eno testasivat leikkialueen.

 Tämä puisto saa minun rankingeissäni 4/5. Ihan kiva puisto - keinut löytyy, samoin hiekkaa ja kiipeilyalueita. Lisäksi on muutama kala-aiheinen ratsastusjuttu ja jopa oikein laivakin.

 Vanhempia on ajateltu ja istuskelutilaa löytyy keskeltä. Mitä minä sitten lisäisin tähän? Tällä hetkellä kaksivuotiaan äitinä arvostaisin aitausta, eli että alueelta ei pääsisi juoksemaan pakoon. Kaks vee pinkoo näissä maisemissa nimittäin veteen alta aikayksikön ja silloin ei mummot pysy perässä millään. Täytynee ottaa valjaat taas käyttöön. Kesän tultua tuntuu että vauhtia on lisännyt vähäiset vaatteet ja pienemmät kengät. Ja ehkä jopa se, että ei ole enää liukasta pihalla. Kovaa se jokatapauksessa menee ja tosiaan on oltava skarppina joka hetki.

The playground of Korpilahti harbor gets 4/5 in my ranking. Pretty various stuff in it, but I was missing a fence around the place, stopping two-year-olds from drowning into the gorgeous lake near by.

Pavlova sitruunatäytteellä

Tein äitienpäiväksi Lemon curd täytteistä Pavolvaa eli sitruunatorttua. Koska en ollut aiemmin kokeillut tätä reseptiä, ajattelin, että parempi yrittää ensin 'perheen tarpeisiin' (kuin tehdä vieraille) - ja tämä osoittautui viisaaksi päätökseksi.

Olen ollut obsessoitunut tästä tortusta jo pari vuotta. Anoppini asuinpaikan läheisestä kylästä saa nimittäin ostettua näitä kohtuullisen halpaan hintaan ja olinkin ajatellut, että tuo olisi mukava jälkkäri osata tehdä itse. En ole pullan ystävä, mutta marenki minullekin maistuu... Siinähän on proteeiiniäkin;)

Pavlovat tehdään usein niin, että marenki kuumennetaan kovaksi ja sitten lisätään päälle täytteet juuri ennen syömistä. Tämän tortun idea on kuitenkin sellainen, että sen voi pakastaa ja syödä myöhemminkin. Paras olisi, jos päällä olisi tuoreita marjoja - mahdollisesti puutarhavattuja ja -mustikoita.

Valkuaisvaahtoa saa vatkata melkein puoli tuntia, joten ihan pikaleivonnainen tää ei oo. Jokainen ruokalusikallinen sokeria vatkataan vaahtoon erikseen.

Viinietikkaa ja tärkkelystä lisättiin myös pienet määrät. Ohjeen tähän löydät tästä blogista. Minulle kompastuskiveksi muodostui täyte. Laitoin:

1 purkki lemon curdia
1 purkki maustettua rahkaa (vanilja, koska lähikaupassa ei ollut lime-rahkaa)
2dl kermavaahtoa

Tämä oli kuitenkin aivan liian vetelä ja hieman liian sitruunainen täyte. Seuraavalla kerralla tekisin näin:
2-3rkl  Lemon curdia
2 purkkia Lime rahkaa
1dl kermavaahtoa
Jos täyte olisi edelleen liian vetelää niin sitten pari kolme liivatetta siihen, jotta pysyy kasassa paremmin. 

Kuitenkin voin sanoa, että herkullista se oli, vaikkakin aika makeaa. Marjat päällä toivat selvästi tarpeellista happoa painottamaan muuten sitruunaista makua. Itse marenki onnistui todella hyvin ja olenkin siitä ylpeä. Täytyy tehdä toistekin, mutta sisään laitan jotain erilaista seuraavalla kerralla.

I made Lemon Pavlova for the first time and although this was quite a nice operation, I was glad the people I was feeding was just family members. The insights of my tart was way too liquid and lemony, so next time I shall use more quark and less cream, I think. Still, baking is very satisfying. I do it rarely, but when I get on with it, it's great to make something with your hands appear out of nowhere, don't you think?

Lapsiperheen kesäarkea Suomessa - Ihanan helppoa

Onkohan tämän kesän kesäpäivät taas kasautuneet toukokuulle ja sitten saadaan ihastella sadetta koko loppukesän ajan? Suomessa kyllä usein käy niin, että toukokuu on hyvä ja kesäkuu sitten vastaavasti +8C ja sataa vaakasuoraan. Tästä riippumatta olemme päässeet nautiskelemaan todella upeista ilmoista viime aikoina.

 Olen hurahtanut instagrammin helppouteen - kännykästä saa nykysin niin kätevästi ladattua kuvat nettiin:) Käytän sekä instagrammia että Google plussan latausta, joka instant uploadista tuo kännykkäkuvat valintalistaan suodaan tänne bloggeriin. Tämä on just niitä asioita, jotka ei varmaan toimi Kiinassa kuin vettä vaan. Kännykän datapaketti lienee piehkö jne.

 Muutenkin iltaisin, kun on tullut istuskeltua oman pihan hiekkalaatikon reunalla on tullut sellainen fiilis, että miten helppoa elämä täällä Suomessa oikeasti on. Avaa vaan oven ja lapsi kirmaa ulos. Vähän saa katsoa, ettei tule autoja, mutta ei tarvitse huolehtia ilmansaasteista tai siitä, että mistä löytyisi leikkipuistoa... Kun niitä on kaikkialla. Meidän asunnosta 200metrin säteellä on yhteensä 6 eri leikkipaikkaa! Tottahan osa niistä on toisten talonyhtiöiden hallussa, mutta toistaiseksi ainoastaan yksi niistä on pystyttänyt 'yksityisalue'-kyltit omien keinujensa ympärille. (Ihmettelen tätä muuten suunnattomasti - ainakaan pienten lasten vanhemmat eivät tässä ole olleet asialla... Kenen keinu kuluu siitä, jos siinä istuu, ihmettelen. Tietysti tämä talonyhtiö on lähempänä 'grilliä', joten ehkäpä he saivat ennen joitakin laitapuolen kulkijoita riesoikseen. Siinä tapauksessa ymmärrän asian, mutta sen, että minkä pihan lapset siinä omalla hiekkiksellä leikkivät - onkohan tuolla asialla mitään merkitystä...?)  

 Meidän perheessä eletään hieman erilaista lapsiperhe-elämää siinä suhteessa, että meillä ei mennä nukkumaan ysiltä ja herätä kuudelta. Sen sijaan meillä mennään nukkumaan kahdeltatoista ja herätään ysiltä. Koko porukka ollaan iltakukkujia, joten ollaan usein ulkona n. 20:30-21:30 kiikkumassa, juoksemassa ja hiekkalaatikolla. Käytännössä joka ilta. Tähän aikaan kaverit on jo menneet iltatoimiin, eli juurikaan muita vanhempia tai lapsia ei ulkona nää. Tietyllä tavalla tämä on rauhoittavaakin aikaa, jolloin saa istua ja nauttia auringonlaskusta. Jyväskylän korkeudella valoisan aikaa piisaa.

 Haluaisin hankkia meille trampoliinin, mutta mieheni ei ole samaa mieltä asiasta, vaikka olen painostanutkin tätä jo parin viikon ajan. Ajattelen niin, että siinä lapsi saisi liikuntaa (ja ehkä vähän vahtivuoroinen aikuinenkin). Mieheni näkee trampoliinissa ainoastaan sen huoltotoimenpiteet ja vaarallisuuden (tietenkin hankkisin turvaverkon). Hän sanoikin minulle, että miksi edes kysyn hänen mielipidettään, kun hankin sen kumminkin... Siinä hän on todennäköisesti oikeassa. Suomalainen nainen kun saa jotain päähänsä niin vaikeahan siitä on päästä yli. Minä olen todella vakuuttunut, että trampoliinille tulisi käyttöä ja että se olisi varmasti pitkäikäinen väline. Lisäksi sen vaikutukset lapsen liikkumisen tarpeeseen pitäisi olla iso boonus. Toki se vie takapihastamme leijonanosan, mutta toisaalta kyseinen alue ei tällä hetkellä ole lainkaan käytössä, joten kyseessä on ainoastaan esteettinen asia. Tietyllä tavalla ajattelen, että koska minä olen aikuinen, minun pitäisi saada päättää omista asioistani sen verran, että saan hankkia trampoliinin, jos siltä tuntuu. Toisaalta kuitenkin kyseessä on sen verran iso hankinta, että toki haluaisin miehenkin olevan siitä samaa mieltä. Tällainen ei missään tapauksessa olisi mahdollista Kiinassa (nykyisellä palkkatasollamme), joten ajattelen myös niin, että niitä omia unelmia pitäisi saada Suomessa toteuttaa, kun kerran niihin on mahdollisuus. Kysyisinkin teiltä jättitrampoliinien omistajat - oletteko katuneet ostostanne?

 Kaikesta huolimatta sanoisin, että Suomessa kesäpäivät lapsen kanssa ovat yhtä arjen juhlaa. Voi avata takapihan oven, istua terassilla, kun toinen kirmaa ruohikolla. Ulkoiltua tulee varmasti ja istuttua puistoissa. Toista se on maailman toisella laidalla.

Summer has arrived to Jyväskylä. It's such an easy time in the life of a parent, you just open your door and watch your child play in the sand. I have been contemplating the purchase of a trampoline on our back yard, which my husband is opposing. However I feel that it would increase the use of our back yard with my son and make him even more active there in comparison to the current situation. One might say I am a bit trampoline-obsessed. We live in Finland, so this is possible - I say: Why not?

Lisää säilytystilaa eteiseen

 Meidän huushollissa ei ole vaatehuonetta. Tämä aiheuttaa lapsiperheelle hyvin tyypillisen säilytystilaongelman. Meillä tätä on lähdetty ratkaisemaan käyttämällä portaiden alle jäävää hukkatilaa vaatehuoneena. Siellä on hyllyt ja tavaraa isoissa ikean muovipusseissa. Välillä kuitenkin tämä roinavarasto lainehtii ja on pakko pistää taas jotain pois, että pääsisi käsiksi tavaraan, joka on vielä käyttökelpoista. Edellisten asukkaiden aikaan portaiden alus oli samassa käytössä, mutta sitä ei ollut millään tavoin peitetty. Ystävättäreni ompeli meille roinavaraston eteen kuitenkin verhon Vallilan mustavalkoisesta kankaasta, jossa minusta oli jotain sellaista kalligrafiahenkeä. Vai mitä sanotte?

 Tämä verho on osoittautunut mitä parhaimmaksi osaksi alakerran aulan sisustusta. Olen siihen aivan 100% tyytyväinen, koska se sopii meidän muutenkin itämaiseen sisustukseemme ja on sitäpaitsi todella kaunis. En ole yhtään kyllästynyt kahden vuoden aikana, jes.

Alakerran aulassa kiiltelee myös kotimme ainoa Design -huonekalu, Vepsäläisen Shogun-jakkara. Ostin sen hieman tähän asuntoomme muuton jälkeen. Koska no, se oli myös mielestäni kaunis ja sisustukseemme sopiva. Tykkään siitä edelleen ihan kympillä, vaikka se eteisessä ei saakaan sen enempää käyttöä kuin toimii istuimena kenkien jalkaan laittovaiheessa ja aika ajoin myös yläkertaan menevien tavaroiden varastointipaikkana...

To solve the problem of storing stuff in a household without a clothes room, we have taken the space underneath our stairs to good use. To hide the incredible amount of junk there, my friend soved together a lovely curtain from Vallila to cover it. I am very pleased with its style, because it's kind of a calligraphylike print and goes well with my Shogun stool which I also purchased two years ago when we moved here.

Vain kyynel tippuu

Ai että oli lopulta jännittävä ilta. Olin kuitenkin aivan varma Emmelien voitosta jo viikko ennen tapahtumaa, joten sitten sitä vaan odoteltiin pisteiden laskun päättymistä. Miksi tämä kappale voitti? Minusta se on selvää. Kyseessä on söpö, nuori laulaja. Hän on erittäin karismaattinen ja muistuttaa monella tapaa kahden vuoden takaista Saksan voittajaa sekä pehmeällä englannin ääntämyksellään että 'young and innocent' lookillaan. Kuitenkin minun ei tarvinnut nähdä Emmelietä edes youtubessa että saatoin sanoa, että tämä kappale voittaa. Yksinkertaisesti, koska se oli paras. Kappale on hyvä ja sen sanoitus on hyvä. Katsopa vaikka Norjaa - heillä oli muuten palikat kohdallaan, mutta sanoitus kertosäkeessä meni aivan penkin alle. I feed you my love ei ole se lause, jolla voitetaan. Only Teardropsissa on nokkelaa lyriikkaa, jota kuunnellessa voi jokainen miettiä omia parisuhderiitojaan ja avot ääni lähteekin Tanskalle.

Sitä täytyy sanoa, että minusta nämä olivat keskinkertaista paremmat viisut. Suomi pärjäsi todella ennalta-arvioidusti ja Team Ding Dong oli minusta mahtava show. Hyvä Suomi! (Mut joo, se joka kuvitteli että Suomi tuolla voittaa niin... öh, seuraa viisuja pidempään niin tiedät voittajan paremmin) . Itse äänestin sekä Kreikkaa että Tanskaa. Kreikan kilttipojat olivat aivan upeita myös...

Tänäkin vuonna kuuntelulistalle jää mukava määrä biisejä. Tänä vuonna ne ovat nämä kappaleet minulla:

Katin Top 10

1. Tanska tear drops
2. Unkari kedvershem
3. Azerbaidžan hold me
4. Norja I feed you my love
5. Suomi marry me
6. Saksa glorious
7. Venäjä What if
8. UK believe in me
9. Liettua something
10. Kreikka alcohol is free


Kiitos Eurooppa ja kiitos Ruotsi hienoista viisuista! Viisukatsomo tässä blogissa vaikenee nyt ja ensi viikolla taas ihan normipostauksia tavalliseen tahtiin.

Congratulations for Denmark and Emmelie, at the end of the Eurovision week, I deglared which songs shall stay in my ipod for the summer (listed above).

Ohjeet illan euroviisufinaalin katseluun

Tiedän, että kaikki ei oo ihan yhtä innoissaan tai vakavissaan viisuista kuin minä. Hyvä! Tässä tulee jotain teille. Mieheni nimittäin on kehittänyt vuosien varrella ns. Eurovision Shouty-I-SPY -pelin, jota voi soveltaa esim. juomapelinäkin, jos tuntuu että viisut kaipaavat kuppia.

Laitan tähän tämän vuoden ohjeet illan finaaliin suomeksi. Englanniksihan nämä ohjeet löytyvät täältä:
Find these instructions in english here.

Vaihe yksi: Sinun on parasta olla aika hiprakassa. Vaihe kaksi: Seuraavat nähtävyydet esiintyvät tämän illan Eurovision laulukilpailun finaalissa. Huomaatko ne ennen muita? Muista huutaa heti, kun huomaat! Bileiden isäntien tulee pitää kirjaa pisteistä illan mittaan. Kuten tavallista, mukana on enemmän kuin yksi modulaatio ja paljon ‘orbital cleveagea’ eli satelliitistakin bongattavia tissivakoja. Pidä siis silmäsi (ja korvasi) auki seuraavien varalta. Ja kun huomaat ne, muista huutaa ääneen!

Ei missään erityisessä järjestyksessä, bongattavat asiat lauantain finaaliin:

Buddha Jatsikädet – uusi kategoria, jossa kaikki tanssijat ovat peräkkäin laulajan takana ja liikuttelevat käsiään moniraajaisen pyhimyksen lailla.

Silmänisku

Sävellajin vaihto (modulaatio)! (Joka kerta kun näät)

Takaperin voltti

DUBSTEP! (Kaksi pistettä ensimmäiselle, joka bongaa dubstepin; ylimääräinen piste kaikille, jotka hyppäävät ylös tanssimaan mukana)

Vetkutus*

Kiertoradan tissivako**

Käsillä sydämen muodostaminen (useita esiintymiä, mutta jos et katso tarkasti niin missaat nämä)
Miehiä hameissa
Seuaavat sanat: “His name is Jeremy”
Kasvonaamio
Maailman pieni busuki
Kyltti, jossa lukee “FABULOUS DING DONG”
Pimeässä kiiltävä trumpetti
Ukulele
Häämekko
Mulletti mekko (lyhyt edestä, pitkä takaa)
Maailman isoin mulettimekko
Ruusunlehtiä lasilaatikossa
Teleporttaavat morsiusneidot
Naiset pussaa
Ming the Merciless laulaa Il Divoa
Minä ja varjoni

Harmonikka!

Rumpuja lavalla

Jättimäinen valopallo

Pallojen heitto yleisöön

Jättiläinen

Massiivinen diskopallo

20-metrinen naikkoinen

Wolverine soittaa rumpuja

Asun vaihto

————————————-

(*pään nytkäyttäminen puolelta toiselle käärmemaisen tyyliin. Tänä vuonna tama on todella vaikea huomata, joten ekstravihje sille on: Nytkyttelyä laivassa).
(**Euroviisujen virallinen tissitutkija Tom Clancy määrittelee kiertoratatissivaoksi vähntään C-kupin rinnat (jotka voi nähdä maan kiertoradalta siis)).

Pahoittelut Amerikkalaisille lukijoille, joiden täytyy vaan kuvitella, miltä maailman suurin ja homoin laulukilpailu näyttää. Miettikää: Päivän ajan Eurooppa saa käyttäytyä niin kuin Japani käyttäytyy koko ajan!

(c) Jonathan Clements