Leivonmäen kansallispuisto

 

 Kansallispuistojen käppäilylenkit jatkuvat ja meidän on ystäväni kanssa jo pidemmän aikaa pitänyt käydä Leivonmäen kansallispuistossa, joka jyväskyläläislle on ehkä se 'lähin ja tutuin' puisto. Minä en kuitenkaan aiemmin ollut käynyt täällä. Yritimme mennä tälle kävelylle jo 2 vuotta aiemmin, mutta silloin oli parikin asiaa meidän reissua vastaan - pääsimme Joutsan huoltomasemalle, kun bensatankki ei suostunutkaan avautumaan ja jouduimme lähtemään kotiin ja tyytymään lopulta Aittovuoren lähikävelylenkkiin. Olin silloin myös melkoisen raskaana - tällä kertaa kävelyreissu tehtiin ilman pienokaisia mahan sisä/ulkopuolella!

Ystävälleni reissu ei ollut kuitenkaan ensimmäinen kerta. 

Läksimme matkaan Selänpohjan parkkialueelta, josta pääsee kätevästi ns. Joutsniemen harjanne-kävelylle, joka on tämän puiston 'vaikuttavin nähtävyys'.

Niinpä lähdimme suuntaamaan ensin kohti Lintuniemeä ja sitten joutsniemen kärkeä sinipunaista reittiä pitkin.

Päädyimme kulkemaan harjanteen huipulla joutsiemen kärkeen asti.

 

Harjanteen huipulla oli niin paljon mustikkaa yhdessä kohdassa, että päätimme pitää poimistauon. Ei tarvinnut kuin istua ja poimia yhdestä kohtaa niin oli pikkusanko täysi.
 

Niemen kärjestä palasimme sitten rantaa pitkin takaisin.

 

Maasto on varsin helppokulkuista ja puisto on lapsiystävällinen.

 

Niemen kärjessä kuuluu käydä poseeraamassa.

 

Joutsniemen hiekkarannalla kävimme myös pulahtamassa järveen, jossa vesi oli vielä lämpöistä.

Takastulomatkalla paistettiin Lintuniemen laavussa makkarat. Olipas makoisat!

 

Porukkaa oli siellä jo melko paljon tullut yöpymään, muunmuassa kolmen sukupolven perhe uiskenteli idyllisesti rannalla

 

Ehdottomasti paikka, johon lapset voi matalalla kynnyksellä ottaa mukaan telttailemaan <3.  Meidän päivä oli ihana ja 15000 askeltakin tuli otettua ihan huomaamatta... Kiitokset jälleen reissuseurasta J! 

 

/We went for a blissful day of Walking yesterday in the Leivonmäki National Park. This was my first time even though it is very close by to Jyväskylä. The park is very easy landscape and great to walk with Children also. Our activities included bilberry picking and swimming as well as sausages of course! What a perfect day in the sunny August Central Finland!

Laulavan mörön polku

 

Oltiin jälleen ystäväni J:n kanssa perinteisellä kesä-metsäkäppäilyllä... Ollaan aikaisempina vuosina oltu esim. UKK-puistossa, Kolilla, Pyhähäkissä, Seitsemisessä, Hiidenportissa, Rokualla, Helevetin järvellä ja ties missä... Kaikkia reissuja en oo ehtinyt blogiin raportoida mut ajattelin tällä kertaa taas yrittää. 

Meidän kohteena ei tällä kertaa ollut kansallispuisto lainkaan vaan laulavan mörön polku Sumiaisissa.  

Itse polku on 19km pitkä mutta me teimme n. 5km kävelyn Keiteleen rannalla syvälahden sivussa Laulumäen ympäri.

Olimme reissussa elokuisena lauantaina ja sää oli melkein 30C! Vau mitkä kelit!

Tämä suhteellisen lähialueen polku ei jää kansallispuistoille kyllä yhtään!

Maisema oli vaihtelevaa ja polku mukava.

Lastenkin kanssa olisi nähtävää...

Laulumäen päällä oli tehty joskus mittauksia näiden kivikasojen päältä.

Pitkän matkaa polku tosiaan meni Keiteleen pengertä.

Me tietysti pulahdimme uimaan... 

Ihana hiekkaranta, jonkin verran kivikkoinen!

Laulumäeltä näki pitkälle mutta jos puita karsisi hieman enemmän niin olisi Kolimaiset maisemat paremmin esillä...

Reissukoira Oili oli mukana menossa.

Kyllä on tänä kesänä taas säät Suomessa suosineet

Matkalla nähtiin suota...

Männikköä

Koivikkoa...

Ja tietysti mörön polun merkkejä...

Mörkökin löytyi!

Käytettiin itselaukaisinta et saatiin koko porukka kuvaan

Tuli mieleen Rokuan maasto...

Suosittelen kyllä tätä lenkkiä jos haluatte n. tunnin ajomatkan päähän Jyväskylästä retkelle. Me oltiin valittu tämä reitti oikeastaan siksi, että lähellä sijaitsee meidän toinen mökki johon päästiin illaksi rentoutumaan:)

Kuten näissä reissuissa aina niin tehtiin herkkuruoat, saunottiin ja uitiin! AH!

Menussa oli mm. grillattuja kasvisnyyttejä, halloumia ja salaattia

Kiitos jälleen kerran J ja Oili reissuseurasta! Ja osasta kuvista!

/This August we went for a girls walk in Sumiainen. The target was 'Singing boogey man's path'. This was not a national park but the views are just as great. I recommend this place if you are looking for some hiking grounds in Central Finland. The weather was excellent (30C) and we went for a swim in Keitele lake also. 

Manniskylä 450 vuotta

Tänä kesänä olen lomaillut Suomessa. Kotiseutumatkailukohteenamme oli viime viikolla Keuruu ja Manniskylä. Siellä nimittäin vietettiin kylän 450-vuotisjuhlia suorastaan Suomi-elokuvamaiseen tapaan. Äitini ja tätini ovat viettäneet lapsuutensa kesät täällä maatilan töitä tehden. Heidän mummonsa oli näet ollut piikana Kalliomanniloiden tilalla.

Tämä kylä on sinänsä erikoinen paikka, että kylällä asuu edelleenkin 450-vuotta sitten tänne talonsa rakentaneen Lauri Mannisen jälkeläisiä. Niinpä näihin juhliin oli saapunut arviolta 70-90 kyläläistä, joista monet ovat keskenään sukulaisia. Naiset olivat pukeutuneet kukkamekkoihin ja miehet raitapuseroihin. Päivä oli armottoman kuuma. Auton lämpömittari näytti 33C ja moni vahnemmista ihmisistä oli varmaan jäänyt tulematta kuumuuden takia.

Seremoniat alkoivat vanhojen tapahtumien muistelupuheilla ja uuden Pihlajan istuttamisella alkuperäisen ensimmäisen talon muistomerkille. 50 Vuotta takaperin samalle paikalle oli istutettu kaksi tammea. Runojakin lausuttiin, mutta ohimenevä traktori piti huolen siitä, etten itse kuullut siitä juuri mitään. 

Seuraavaksi siirryimme Ollilan sillalle, vanhalta nimeltään ‘Lemmen sillalle’, joka oli rakennettu 1969 eli täytti nyt 50 vuotta. Siltavanhus vietti siis myöskin merkkipäiväänsä. A käytti tilaisuutta hyväkseen ja pulahti uimaan sillan viereiseltä hiekkarannalta. Sillalla järjestettiin oikein perinteiset suomalaiset siltatanssit ja siitä siirryimme sitten pikkuhiljaa kahville ja pullalle. 

Äitini ja tätini olivat elementeissään tavatessaan vanhoja lapsuuden aikaisia ystäviään ja jopa niitä ‘lapsia’, joiden lapsenlikkoina olivat olleet nuoruutensa kesinä. Nyt toki näillä ‘lapsilla’ oli jo omia lapsenlapsia… Päivä oli ihana ja tunnelma erittäin maalaisromanttinen. Lähdimme illansuussa kotiinpäin hyvillä mielin. Poikanenkin oli päässyt sekä mönkijän että punaisen moottoriveneen kyytiin. Täydellinen kesäpäivä <3.

/One of the summer holiday days in Finland took us to Manniskylä. This is a village where my mother and aunt have spent their youth summers, working as ‘maids’ for the mansion. Their grandmother was a maid of the house so it was expected of them to go and work there every summer taking care of children, doing the dishes, feeding animals, collecting hay etc. This village had its 450 year anniversary this year and this we celebrated with around 70-90 persons. What is specific for this area is that the offspring of that first guy, Lauri Manninen, still inhabit this village. We had the perfect Finnish summer day with Finnish summer activities: Even dances on an old bridge - swimming, coffee and poems. My mother and aunt really enjoyed socialising with so many old friends… And Topfish managed to get a ride with a motor boat as well as a rover of some sort. It was 33C, but certainly something to remember when the dark winter days come by….