Väitös tänään: Kuinka globaalit Start-upit voisivat hyödyntää eri sukupolvien yhteistyötä tietojärjestelmien kehittämisessä?

Dissertation day today at University of Jyväskylä: M.Sc. Irawan Nurhas defends his doctoral dissertation in Information Systems "Positive System Design for Intergenerational Innovation". This defence brings old friends to the city: This thesis has been supervised by Prof. Jan Pawlowski (Ruhr West), the Opponent is Professor Samuli Pekkola (Tampere University) and Custos Professor Pasi Tyrväinen (University of Jyväskylä).

 Tänään Irawan Nurhas puolustaa väitöskirjaansa "Positive System Design for Intergenerational Innovation". Väitös tuo vanhoja ystäviä ja kolleegoja yhteen Jyväskylässä! Tutkielman on ohjannut minunkin väitöskirjaohjaajani Prof. Jan Pawlowski ja opponenttina toimii Samuli Pekkola Tampereen yliopistolta. Kustoksena toimii Prof. Pasi Tyrväinen elikkäs dekaanimme.

 

/ What makes Irawan's research particularly exciting is the positive computing point of view: How to design information systems from positive psychology perspective, so that the systems use would improve wellbeing?  To add to the excitement, he has studied cases both in Indonesia and in Germany!

 

/Irawanin tutkimuksesta mielenkiintoista tekee sen konteksti, positive computing eli järjestelmien suunnittelu positiivisen psykologian näkökulmasta: Miten suunnitella järjestelmiä niin, että niiden käyttö parantaa hyvinvointia? Lisäksi hän on toteuttanut tutkimuksensa Indonesiassa ja Saksassa.

 

 

Usually software developent has been focusing on productivity as the point of view. Wellbeing determinants or goals change the design process significantly. Irawan has studied how intergenerational collaboration would support this process. In his literature review gamification was found to be a key method. 

 

/Yleensä järjestelmien suunnittelu keskittyy tuottavuuteen pääasiallisena tulokulmana. Hyvinvointitavoite muuttaa suunnitteluprosessia ja Irawan on tutkinut nimenomaan kuinka sukupolvien välinen vuorovaikutus tukee tätä. Hän löysi kirjallisuuskatsauksessa mm. pelillistämisen keskeiseksi metodiksi.

 

 

One would be very lucky to have an opponent like Samuli - Dropping some challenging questions but still very gracefully guiding the defendant, Irawan through the biggest rocks;) 

 

/Keskustelun seuraaminen tässäkin väitöksessä on ollut nautinto! Samuli opponenttina toimii kuten parhaat: esittää haastavia kysymyksiä, mutta rakentavasti ohjaten Irawania läpi pahimpien karikkojen;)

Congratulations Irawan! You have done so well! And thank you for letting me help you with your Karonkka arrangements as well! The press release you can see here.

/ Paljon onnea väitöksesi johdosta Irawan. Ja kiitos kun sain auttaa Karonkkavalmistelujen kanssa!

Lehdistötiedote löytyy täältä.

Väitös tänään: Avoimia materiaaleja voidaan hyödyntää myös julkishallinnossa

Vain kaksi päivää myöhässä mut who is counting. /Two days late but who is counting.

Ei kahta ilman kolmatta. Väitösten sarja joulukuussa 2017 täydentyy kolmannella ja minulle läheisimmällä väitöksellä, kun tutkimussisareni Julia Stoffregen meidän Global information systems -tutkimusryhmästä väitteli lauantaina. Hänen aiheensa on avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja käyttämisen haasteet julkishallinnossa.

/Not two without the third... My series of dissertations in December 2017 is now complete when my research sister Julia Stoffregen from our Global Information Systems -research group defended her thesis on Saturday. Her topic was OER in Public Administration and the barriers in using, in particular.

 Kustoksena toimii yhteinen väitöskirjaohjaajamme Jan Pawlowski... /My professor Jan Pawlowski is also her supervisor and was her custos.

 Ja vastaväittelijänä  Dr. Markus Deimann Lübeckin yliopistosta. /The opponent was Dr. Markus Deimann from the Lübeck University of Applied Sciences.

 Dr. Deimann esitti tiukkoja kysymyksiä, mutta Julia on yksi ehkä älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä ja tekee työnsä huolella, joten hän puolusti väitöskirjaansa erittäin ansiokkaasti. /Dr. Deimann posed some tricky questions, but Julia is one of the most intelligent ladies I know, so she had no trouble coming up with excellent answers.

 Keskustelussa oli esim. julkishallinnon esteet avointen oppimateriaalejen käytölle... Muistanette, että sekä minun että Henrin väitökset olivat hyvin tätä aihetta sivuavia. Julkishallinnon ja koulutussektorin haasteet ovat osittain samoja: Esim. ihmiset eivät ole kiinnostuneita käyttämään toisten materiaaleja vaan haluavat tehdä omat materiaalinsa itse. Heillä saattaa olla myös pelkoja jakaa omia materiaalejaan muille...

/Under discussion were the barriers for using OER in Public Administration. You might remember mine and Henri's Phds being quite similar topics. Public administration as well as education sectors have similar challenges: for example that people are uninterested in using other people's materials and want to create their materials themselves. They also have fears in sharing the materials... etc.

 Kaikenkaikkiaan Julian työ on tällä sektorilla merkittävä ja hän on pystynyt tuomaan jokseensakin 'kuivaan aiheeseen' mielenkiintoisia näkökulmia. Hän on myös toteuttanut väitöskirjansa erittäin systemaattisesti kolmessa vuodessa. 

/Julia's work is rather ground breaking in this field, since public administration does not really use OER at all. She also has the capability to bring interesting angles into a rather 'dry' topic... She's completed her thesis working very systematically, within three years.

Julian on työskennellyt Janin kanssa EU-projektissa 'Eagle' Saksassa, joten hän on monelle tiedekuntamme henkilökunnan jäsenelle jokseensakin tuntematon kasvo. Väitöstiedotteen voit lukea täältä.

/Julia worked with Jan in EU funded 'Eagle' project in Germany, which makes her quite unknown to most people working in our office... You can read the news here. 

Julia on huippututkija. Hän menestyy missä tahansa haasteessa periksiantamattoman persoonallisuutensa ansiosta. Tätä työtä ja hänen kehitystään opiskelijasta tutkijaksi on ollut ilo seurata. Onnea! /Julia is an excellent researcher and will be successful in whatever she will choose to do. It's been an honour to follow your progress from Phd student to a doctor! Congratulations!

Nyt on koko setti valmis... /Now the whole set is one...

Muut GLIS ryhmän väitökset/Other Glissian dissertations:

• Henrin väitös
• Philippin väitös
• Katin väitös 

Global Information Systems

Onni on tutkimusryhmä <3Ainakin tämä mun oma. En tiedä, miten muut tekevät tutkimusta, mutta omasta puolestani voin sanoa, että olisi se varsinaisessa umpimetsässä rämpimistä ilman tukiverkostoa ja siinä asiassa eniten minua ovat auttaneet nämä ihmiset, eli GLIS - Global Information Systems -tutkimusryhmä.

Tällä viikolla on tullut pyöriteltyä rahoitushakemuksia Tekesiin, soiteltua kymmeniä puheluita, läheteltyä kymmeniä meilejä ja roikuttua skypessä. Sitä on mun työ näin ruuhka-aikoina. Sitä on tänä syksynä tehnyt koko ryhmä, sillä professorimme muutti Saksaan kesällä ja nyt on aika GLISin lentää omilla siivillä.

Tuntuu, että olemme valmiita siihen. Minusta, Henkasta ja Philippistä on viimeisen 5-10 vuoden aikana kasvanut ammattitutkijoita. Se tarkoittaa sitä, että kirjoittelemme akateemisia papereita, pidämme luentoja, hallinnoimme projekteja ja tietysti haemme rahoitusta. Tiia on liittynyt seuraamme vasta viime vuonna ja siispä hänen tutkimusuransa on vielä aika alkuvaiheessa, kun taas kaikkien meidän kolmen väitökset ovat lähempänä viimeistelyvaihetta. Henrin väitös onkin jo ensi viikolla, apua! Tulkaahan kuuntelemaan, jos olette Jyväskylässä! Lauantaina klo 12 Agoran Lea Pulkkisen salissa.

Pidimme viime viikolla suunnittelupalaverin ensi vuoden rahoituskuvioista: Mitä projektirahoja haetaan, millä porukoilla, millä aikataululla tänä syksynä. Hankehakemuksia meiltä lähtee mm. Suomen akatemiaan, Tekesille ja EU:n Horizon2020-ohjelmaan. Yritämme valmistella näitä hankkeita yhdessä, jotta saamme panostettua enemmän kuin yhden ihmisen näkökulmasta ja hyödynnettyä viiden ihmisen kontakteja yhden sijaan. Minun kannaltani se on viimeisen pari viikkoa tarkoittanut sitä yrityksiin soittelua ja heille hankkeiden myyntiä. Konseptina minulla on koulutusviennin kaupallistaminen Kiinaan. Kolleegani valmistelevat hankkeita mm. mobiilipalveluiden ja innovaatiokompetenssien ympärille, eli GLIS tutkii tietojärjestelmiä globaaleissa konteksteissa, mutta toki sen sateenvarjon alle mahtuu monta monta kapeampaa teemaa, joissa olemme hyviä. Lisää siitä, mitä me teemme, voit lukea täältä.

Toki GLIS ryhmässä on vuosien varrella ollut paljon muitakin tutkijoita. Projektisalkku on ollut isompi ja olemme saaneet tehdä töitä huipputyyppien kanssa. Monelta osaajalta olemme saaneet oppia ja usean ihmisen kohdalla heidän lähtönsä on harmittanut, mutta sen yliopistomaailmassa oppii, että rahoituspohja on aina epävakaa ja suon kyllä uusia haasteita myös läheisillekin kolleegoille. Me jäljelläolevat päätimme, ettemme lennä kaikki eri suuntiin, vaikka professorimme onkin nykyisin Saksassa ja vain pienellä panoksella proffana JYU:ssä. Hän on kuitenkin kasvattanut meitä tähän tilanteeseen vuosien varrella antaen paljon itsenäisyyttä oman työn suunnitteluun ja toteutukseen. Uskon, että meillä kaikilla on projektiosaaminen hallussa ja olemme hyvin itseohjautuvia ja aloitekykyisiä tutkijoita.

Koen, että olen itse saanut tältä tutkimusryhmältä lähes kaiken sen ammattitaidon, joka minulla on. Hyvästä jutusta kannattaa pitää kiinni. Lisäksi tämän porukan jutut eivät vielä ole lakanneet naurattamasta. Kävimme tällä viikolla (ilman Jania) koko porukalla lounaalla täysin spontaanisti. Keskustelut olivat kiivaita ja erimielisyyksiä nousi esiin. Erityyppiset persoonallisuudet ovat kuitenkin minulle rikkautta. Olemme tehneet töitä yhdessä nyt sen verran pitkään, että jokainen tietää jo, missä asioissa toiset ovat hyviä ja miten toimivat. 

Ensi vuoden lopussa nähdään, onko tässä työryhmässä menestyjiä. Tavoitteet seuraavan vuoden ajalle ovat selvät: 3 väitöstä ulos ja projektien tuominen laitokselle ainakin omien palkkojemme katteeksi, jos ei sitten pidempäänkin. Tämän lisäksi olen päättänyt ottaa itse muutaman tutkimushaasteen korkeatasoisten julkaisujen muodossa - mutta niistä myöhemmin.

Uskon, että nämä tavoitteet tulevat toteutumaan. Parin viikon soittokierroksen jälkeen olen nyt siinä tilanteessa, että jos kaikki pitävät sanansa, olen hankkinut projektirahaa tarpeeksi maksaakseni oman palkkani loppuvuodeksi 2015.

9 vuotta sitten, kun tulin kesätyöntekijäksi tähän taloon, en edes silloin tiennyt, että projektien tekemisestä voi tulla jollekin ura. Ajattelin, että teen näitä juttuja nyt vähän aikaa. Ja menen sitten opettajaksi tai yrityselämään. Nyt täällä on vierähtänyt tovi. Hups. Tällä hetkellä fiilis on se, että teen työtä, jota rakastan kovasti. Joka päivä, kun menen töihin, se on minulle mieluisaa ja inspiroivaa. Joka päivä HALUAN mennä töihin. En laske päiviä perjantaihin. Maanantai on minusta mukava päivä. Tiedän, että kaikkien ihmisten elämässä näin ei ole ja siitä olen kiitollinen, että minun elämässäni on. Tiedän, että haluan tehdä tätä ja olen tässä hyvä. Tiedän, että minun tarvitsee vielä kehittyä ja tiedän, että tässä työssä pystyn jokapäivä oppimaan uutta. Se fiilis, joka tulee muuten siitä, että on todennäköisesti puhumalla vakuuttanut yritykselle, että heidän kannattaa lähteä meidän kanssa tekemään projektia - saati se fiilis, että puhumalla voi vaikuttaa siihen, että joku antaa meille rahaa meidän ideoita vastaan - no, sanonpa vaan, että se tuntuu niin hyvältä ja koukuttavalta, että joskus minusta tuntuu siltä, että ehkä minun pitäisi olla myynti-alalla. Mutta toisaalta tykkään siitä, että työni on erittäin monipuolista. Se on opetusta, se on raporttien kirjoittelua. Se on välillä sitä myymistä. Se on usein sitä sosialisointia. Se on projektien hallintaa ja ihmisten perään katsomista. Se on ajankäytön organisointia. Usein se on matkustamista. Parhaimmillaan se on oman luovuuden käyttöä ongelmien ratkaisuun. Työni siis vaihtelee todella paljon päivästä toiseen. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että tutkimusryhmässä on tilaa hyvin erityyppisille tekijöille. Pidän myös siitä, että pystyn työssäni hyödyntämään omia kompetenssejani laajalti - ja että sitä työtä, mitä teen, voi tehdä eritavoilla ja erilaisten persoonallisuuksien näkökulmista. Se tuo rikkautta arkipäivän kanssakäymisiin. GLIS-ryhmässä tiedän, että vaikka kaikki olemme hyvin erityyppisiä persoonia, voin luottaa siihen, että nämä kolleegat tukevat minua työssäni. Tutkijan työ voi jollekin olla yksinäistä puurtamista. Olen siinä mielessä onnekas, että minulle se ei sitä ole. Kiitos siitä teille rakkaat kolleegat.

I am privilaged to work in a Research Group. This is called 'Global Information Systems' or more friendly way: "GLIS". This group was founded back in 2007 by prof. Jan Pawlowski, who at that point entered University of Jyväskylä with various EU funded projects. The history of GLIS is already quite long and we've completed many projects, often around Open educational resources, but also around commercialization of Finnish educational companies to the Chinese market, Innovation competencies, Nordic - Baltic collaborations etc. You can read about our research topics here. Some of our key topics include:

• Internationalization of Learning and Knowledge Management
• Quality Management and Quality Development in E-Learning
• Conception, Realization and Evaluation in E-Learning
• Intercultural and Innovation Competences in Software Development

Working with a group is like working with a safety net. There's always someone to ask things, there is always someone caring for your progress, there is always someone to share responsibility with. This type of working style is very suitable for me and it's a big reason, why I can honestly say that I love my job and I want to keep on working in the University for a long while yet (even though industry people often sit down with me and ask: what the hell are you still doing in Academia...). We are currently planning another set of projects, which are prepared by all of us putting our heads together. As our professor has a smaller part in our University since this summer, it's now time for us to fly with our own little wings. Today specifically, I believe that we will make it. The goals for next one year are grand: To get three PhDs out, and to ensure funding for the next couple of years.  And of course publish in higher, more appreciated outlets. Actually I know we will make it. Because we support each other and work hard and we are also good at what we do. I am proud to be a member of this group. Thank you guys for making every day to be positive and interesting:)

Design Tiedettä Järvellä

Tällä viikolla meillä on ollut erikoisvieras, nimittäin Design Science Researchin keskeisimpiä artikkeleja julkaissut Alan Hevner.
Kävimme hänen kanssaan jyväsjärveltä lähtevällä risteilyllä. Sää eilen oli aikamoisen heikko, mutta seura tietysti sitäkin parempi. Hevner pitää parhaillaan viiden päivän DSR kurssia yliopistossamme. Olen aina ollut sitä mieltä, että tutkimusmetodologioiden kurssit eivät mene ikinä hukkaan, eivätkä todellakaan, jos vetäjänä on näin kovatasoisia nimiä kuin tämä herra, joka on siis toiminut mm. MIS Quarterlyn editor in chiefinä joitakin vuosia takaperin. Information Systems-alan tutkijana oikeastaan korkeampaa asemaa ei taida voida saavuttaakaan, eli hänen paperinsa ovat ns. kultaa, jota kannataa oman alani tutkijan lukea tarkkaan ja opetella ulkoakin. Hevner on julkaissut eniten Design Science Research tutkimusmetodologian alla, mikä noin pähkinänkuoressa eroaa tavistutkimuksista siten, että siinä suunnitellaan ja toteutetaan joku artifakti, jonka interventiota analysoidaan syklisesti pidemmällä aikavälillä. Artifakti voi olla vaikkapa softa, metriikka, suosituskäsikirja tai mikä vaan, jonka kehitykseen tutkija myös itse ottaa osaa/vaikuttaa. Hevner on julkaissut tästä aiheesta eniten australialaisen Shirley Gregorin kanssa, he ovat yhdessä nousseet DSR:n kärkinimiksi. Koen, että me olemme ainutlaatuisessa tilanteessa sinänsä, että nämä tämän tason IS tutkijat vielä kykenevät tulemaan meille luennoimaan ja kertomaan klassikkopapereidensa tausta-ajatuksista. DSR tutkimusmetodina on sen verran nuori, että tällaista originaaliopetusta on vielä saatavilla. Muutama kymmenen vuotta eteenpäin alkuperäiskirjoittajat eivät varmasti enää pidä luentoja ja sitten saamme tyytyä toisen käden tietoon. Kaiken kaikkiaan erinomainen kurssi.

 Hevnerin kanssa risteilyllä keskustelimme Suomesta, Tenniksen peluusta ja tietysti myös tutkimuksesta, etenkin tutkimuskontribuutioiden suuruuksista. Miten tutkimuskysymyksen kypsyys vaikuttaa tutkimuskontribuution suuruuteen?

 Risteilyn käytännön hommista vastasi tämä mies.

 Kreikkalaisvahvistuksemme mielestä ilma kannella oli aiiiivan liian kylmä.

 Tuulihan siellä vähän juu.

 Reea laivalla pääsee ti-to klo 19-22 risteilylle Päijänteelle Jyväskylän satamasta alkaen 19eur (ei sisällä ruokia/juomia).

 Matkalla maisemat ovat Suomen kauniinpia - näistä vesistä ja saarista ottivat Suomen kansallisromantiikan ajan taiteilijat inspiraatiota, joten kyllä niitä kelpaa katsella vaikka hieman pilvisempänäkin päivänä.

 Ja mentiinhän ohi tulevan kesän asuntomessualueestakin, joka Äijälän salmessa sijaitsee. Laitosjohtajammehan on rakentanut sinne talon viime talven aikana, nyt vaan odotellaan, että messut aukeavat ja pääsemme sinne tutustumaan.

 Vieraamme mielestä Keski-Suomen kesä oli hieman kylmän puoleinen. (8C!)

 Mutta kuten sanottu, porukalla oli ilmasta huolimatta mukavaa, sehän se tärkeintä lienee.

 Kerrankin sattui tilanne, että koko meidän Global Information Systems -tutkimusryhmä eksyi samaan kuvaan (poislukien professorimme tietystikin). Näiden tyyppien kanssa minä teen hommia:) Ootte muuten ihan parhaita. Kiitokset kaikille mukavasta illasta!

 kuvaaja-apulaiset (c)Markus Salo ja Philipp Holtkamp

We have been very privilaged this week to get a world class star researcher Alan Hevner to visit University of Jyväskylä. Hevner has been giving out his course on Design Science Research all week long - and it's been extremely interesting. Hevner, along with Shirley Gregor have been really the most valued spokespersons for Design Science Research which is a relatively new methodological branch in IS, born to the need to describe research around artifacts - what should we call it when there is both practical and theorethical contributions in the same research, and there is an artifact designed for the environments and actors involved? They called it Design Science Research. 

Hevner gave us a run through his most crucial papers and also enriched the course through examples of research projects he has done in his career. One of the most inspiring talks was of an emerging topic in healthcare - theory of Scrutiny, which he used as an example for theory creation. This made me reflect on my own skills for theory creation, which require so much more reading... I was also very touched by the way he had used focus group as a research methodology - something that doesn't usually come into mind when choosing a methodology for a serious paper. Certainly made me rethink the work I do inside the projects, the potential for serious publishing within. I guess you could say that on the third day in this course, I was sold. 

Something I'd like to say to all researchers, not just PhD students. When ever there is a 'guru' of one field visiting your home university - (happens more often than we think) One should go and listen. Even if it's not exactly *your* topic. Even if it's not exactly the methodology that you yourself have used. Because it's a unique opportunity to hear what someone who has enormous experience think of a topic. If you are even more luckily, they will share tips and references with you, which might some day save months of work for you just because you then don't have to come to these thoughts by reading alone. When ever someone like Hevner comes along, take time from your schedule. It's always worth it.