perjantai 21. helmikuuta 2020

Leaving the EU

Eilen poistuin EU:sta...
 Helsinki-Vantaan lentokenttä oli autio ilman kiinalaisturisteja.
 Kännykän selfie-kamera näyttää edelleen 'taikafiltteriä' koska lasi on rikki, enkä ole jaksanut viedä sitä korjattavaksi.
 Ei haitannut poistua Suomesta...
 Lähdettiin 'tyttöjen reissulle' tapaamaan Lontooseen muuttanutta Makedonialaiskolleegaamme, joka väitteli tuossa muutama viikko sitten. Reissu oli buukattu jo syksyllä ennen kuin tiesimme väitöksen ajankohtaa.
 Aika samalta näyttää Post-Brexit Lontoo.
 Vuoden siirtymäaika takaa sen, ettei oikeastaa muutosta huomaa missään... Mitä nyt kyltit on muutettu lentokentän immigraatiossa...
Minulla on tarkoitus tänään tavata kolleegoja Middlesexistä ja UCL:stä puhuakseni tulevista hankehakemuksista... Mutta sen jälkeen aion olla viikonlopun lomalla! Meillä on yhteinen airbnb Holbornissa eli paraatipaikalla pienelle sightseeingille...
 Saatoin eilen myös eksyä hieman Seven dialsiin ruokamatkalle.
 Voitteko kuvitella - juustoa kaitenissa... Huh... ihminen sekoaa vähemmästäkin. Stay tuned!
 This week I've skipped EU and went to the newly Brexited London for a 'mostly non-business trip'. This is a 'girls weekend' with one baby and one bf attached... We were laughing that if this was vice versa that boys' weekend in a cottage could certainly not include a baby and a gf... I am seeing some colleagues from Middlesex and UCL tonight but other than that, it's sightseeing. It is so relaxing as my last times in London have been about work. Miniholiday oh yes! You can follow us on instrastories: finn_world :)

perjantai 7. helmikuuta 2020

Väitös tänään: Lasten nettihoukuttelu - Internetin pimeä puoli


Today is one of the highlight moments of my job as once again a dear friend of mine is defending her PhD thesis "The Internet as a creator of a criminal mind and child vulnerabilities in cyber grooming of children". The defence takes place in the old Seminarium building at our University of Jyväskylä campus. Her opponent is professor Jean-Louis van Gelder  from Max Planck Institut für ausländisches und internationales Strafrecht, Germany and the custos of course our very own cyber security rockstar, Mikko Siponen.

Ever since I met Manja something like 3,5 years ago, I knew two things: That she would take on the world and that we would be friends for life. 

I am so proud of your work. Not many people would move to the edge of the world to accomplish their mission - not many would boldly seek evidence which is so classified that you need to be locked away to even read the documents. Not many would tackle a topic with such passion and rigor - I look at you now and I know this is only the beginning. The world will truly be a better place because of your work. I won't have to wish you good luck today. I know you will rock it! Congratulations!


/Tänään on vuorossa jälleen jännittävä päivä, kun ystäväni Manja Nikolovska väittelee tohtoriksi lasten nettihoukuttelusta. Manja on tutkinut internetin vaikutusta rikollisen mielen kehittymiseen ja etenkin lasten alttiutta joutua nettihoukuttelun kohteeksi. Hänen vastaväittäjänä toimii professori Jean-Louis van Gelder (Max Planck Institut für ausländisches und internationales Strafrecht, Saksa) ja kustoksena meidän oma IS-rokkistrara professorimme Mikko Siponen. Väitöstilaisuus alkaa 12:15 vanhassa juhlasalissa S-rakennuksessa. Väitöstiedote löytyy täältä.


lauantai 18. tammikuuta 2020

Tavoitteita vuodelle 2020

Oliskohan tänään hyvä hetki julkaista tavoitteita vuodelle 2020... Viime vuonna 2019 asetin kolme tavoitetta:


1 Viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa
2 Ottaa aikaa itselle hyvinvoinnin huoltamiseen ja opiskeluun
3 Toteuttaa kaksi erilaista lomamatkaa

Näistä hienosti toteutuikin kohdat 1 ja 3, mutta sen sijaan 'oma aika' lipsui pitkälti sitten somessa roikkumiseen ja survivoreiden katseluun. Kuitenkin: kuuntelin sentään tuntikaupalla (hyödyllisiäkin) podcasteja ja harrastin liikuntaa ehkä 1-2 kertaa viikossa. Käytiin salilla välillä Juulin kans ja välillä oman murun kans. Sen lisäksi lenkkeiltiin ahkerasti ja jonkun verran mahtui vesijuoksua/uintia settiin. Toki keväällä reenailtiin kempoa kisoihin, mutta sen jälkeen ovat kyllä SK reenikerrat laskettavissa yhden käden sormilla.

 Mitäs sitä sitten tälle vuodelle?

Tulevalle vuodelle aion jatkaa pitkälti viime vuoden lupauksin, mutta näiden lisäksi vuoteni tulee olemaan suurimmaksi osaksi alkoholivapaa. Tämä päätös on kytenyt sisälläni jo pitkään ja aikaisempien vuosien uuden vuoden tavoitteissa tämä aihe on noussut pinnalle usein. Syvimmäinen ajatus on tämä: En halua juoda, koska minulla on paha olo. Se ei ole hyväksyttävä syy. Haluaisin kuitenkin voida käyttää alkoholia valikoivasti ja kohtuudella positiivisissa tilanteissa esimerkiksi kun juhlitaan jotakin. Ajattelen, että käyttäisin alkoholia ainoastaan järjestämissäni syntymäpäiväjuhlissa ja toisaalta kesän  lomamatkalla Juhan kans. Tämä on siis tavoitteeni. Nyt 18.1. olen ollut jo yli kolme viikkoa ryyppäämättä, joten sinänsä hyvältä vaikuttaa.

Alkoholitavoite:
A1: Käytä alkoholia vain harvoissa tilanteissa juhlistamiseen

Mielen hyvinvointi - Viime syksynä haasteellisten työtehtävien uuvuttamana päädyin pähkäilemään, ettei mikään ole niin tärkeää kuin se, että on hyvä olo itsensä kanssa. Päätin siis panostaa henkiseen hyvinvointiin ja olenkin käynyt nyt terapiassa lokakuulta lähtien. Mieli tuntuu huomattavasti paremmalta kuin aikoihin ja olen saanut paljon erilaisia työkaluja ahdistuksen purkamiseen ja ennalta ehkäisyyn. Tavoitteeni on tämän vuoden aikana panostaa ennakointiin, jolla vältän kuormittavia tilanteita. Pyrin siihen, että suunnittelisin sekä syömisen, liikkumisen että työtkin etukäteen. Ja tärkeää on myös suunnitella pelkkää olemista ja sellaista aikaa, jolloin ei tee yhtään mitään... Tai halia ja netflixiä. Youknow. Näiden lisäksi haluaisin saada viikolla vähintään sen 7h unta, mikä vaatisi kännykän sammuttamisen 23-24 välillä. Tämä onnistuu hienosti silloin kun Juha on kotona, mutta valitettavasti itsekseni minulla on haasteita iltaisin laittaa some kiinni ja vetää peitto korviin...

Mielen tavoitteet:
M1: Ennakoi
M2: Vapauta aikaa olemiseen
M3: Laita iltaisin kännykkä viimeistään klo 24 kiinni

Liikkuminen, syöminen ja painonhallinta - Nämä asiat eivät ole olleet viimeisen kolmen vuoden aikana prioriteetissa ja sen kyllä huomaa. Vuonna 2015 tilanne oli toisin ja tavoitteeni olisi siis seuraavan vuoden aikana palautella sekä liikunta- että terveysrutiineja arkeen. Liikkua on hyvä lähes jokapäivä, kuitenkin niin, että osa liikunnasta ei ole kovatempoista vaan esim. kävelylenkkiä lasten/ystävien kanssa. Onpa elämääni livahtanut yksi nelijalkainenkin, joka selkeästi on nostanut keskimääräisiä askelmääriäni vaikkei jokapäivä lenkillä käydäkään yhdessä. Tavoitteeni on liikkua 5 kertaa viikossa: Samaa kuin ennenkin eli salireeniä, kemporeeniä, uintia, vesijuoksua, kävelyä, HIITiä, sählyä, luistelua, hiihtoa (jos tämä talvi ikinä alkaa...) - mitä nyt sattuu tulemaan vastaan. Tarkoitus on ennakoida viikkoa suunnittelemalla liikunnat sunnuntaisin samaan tapaan kun suunnittelen viikon ruoat ennen kaupassakäyntiä. Siitä päästäänkin syömiseen. Tavoitteenani on n. 500kcal vaje, mutta kuitenkin syödä viisi ateriaa, jotka suunnittelen etukäteen su/ma... Olisihan se mukava palautua tuohon avioeron takaiseen tilaan vuodelta 2015, kun reenasin kovaa:) Sitäpä kohti siis.

Liikunta- ja ruokavaliotavoitteet
L1: Liiku vähintään, viisi kertaa viikossa - jokapäiväkin on ookoo jos osa on lasten kans tehtävää kevytliikuntaa kuten luistelua
L2: Syö säännöllisesti terveellistä lautasmallin mukaista ruokaa n. 500kcal vajeella
L3: Ennakoi meal preppaamalla esim. su/ma helpottaaksesi arkea, suunnittele viikon ruokalistat

Taloustilanteen ottaminen haltuun - Minulla on useamman vuoden ollut meneillään projekti, jossa opiskelen rahataitoja. Pitkälle ollaan jo päästy, sillä nykyään minulla on erilliset tilit, joihin automaattisesti siirtyy palkkapäivänä rahaa budjettini mukaisesti... Säästän lisäksi Nordnetin kautta rahastoihin sekä itselleni että lapselle. Lisäksi seuraan tulojani ja menojani excelissä. Viime syksynä tein kuitenkin kokeilun, jossa otin Finnairin luottokortin pisteiden toivossa... Tämä vaikutti taas siihen, että menoni eivät automaattisesti näkyneet kategorioittain jaoteltuna Nordean Wallet Appissa... Tämä harmitti minua kunnes havaitsin, että itseasiassa Finnairilla on app myös Nordeassa eli tilanne palautuu entiselleen nyt vuoden alusta. Tavoitteenani on siis seurata kuukausittain tuloja ja menojani, jotta voin havaita mihin rahani menevät ja kohdentaa niitä enemmän sellaisiin suuntiin, jotka ovat minulle tärkeitä. Iso menoerä minulla on työmatkoihini liittyvät ruokailut. Reissussa on usein turvauduttava ravintolaruokaan ja usein ei edes pysty päättämään itse, kuinka paljon yhteisdinneriin panostetaan. Lentokentät ovat myös rahasyöppöjä. Karua on se, että työmatkalla joutuu panostamaan ruokailuun huomattavasti kotikaupungin Lidl tai Prismakassia enemmän. Tähän olen jonkin verran puuttunut mm. ottamalla eväitä mukaan, mutta esim. tyypillinen työmatkani n. 3 vrk euroopan sisällä tarkoittaa kyllä sitä, että vuorokauden sisään eväät loppuvat ja 2vrk mennään ravintola/lentokenttähinnoissa. Alkoholin poistaminen tästä yhtälöstä tietysti tulisi laskea työmatkojen ylimääräisiä kustannuksia... hmm... Katsotaan, miten tänä vuonna käy.

Missä voisin vielä talouttani parantaa? Verosuunnittelu on osittain minulle vielä uusi alue, jota opettelen. Sen lisäksi voisin vielä kilpailuttaa vakuutukset, sähkö-, netti- ja puhelinliittymän, sillä niiden kilpailutuksesta alkaa olla useampi vuosi. Lisäksi voisin toteuttaa pitkään pähkäilemäni blogin ulkoasu-uudistuksen ja siinä samalla luoda verkkosivut uudelle liiketoimintaidealleni, jota olen mietiskellyt. Sinänsä tulen aivan hyvin toimeen, mutta ylimääräiset 'side-hustlet' tuovat pientä arjen luksusta elämään - niillä olisi tänäkin vuonna ajatuksena toteuttaa yksi lomareissu lasten ja yksi Juhan kanssa.


Taloustavoitteet:

T1: Tulojen ja menojen seuranta
T2: Verojen haltuunotto ja budjetti vuodelle 2020
T3: Uuden liiketoiminnan explorointi: verkkosivut + konseptin kehittely + mainonta
T4: Säästämisen ja sijoittamisen jatkaminen

Näillä eväillä on hyvä mennä, katsotaan sit joulukuun lopussa miten käy:)



/So, as usual - A new year means new year's resolutions. I have been contemplating my list for 2020 for some time now and I think I'm ready to publish it:

Here is my list:
A1: Use alcohol only at rare occasions - not every month or week or day. And just for a positive situation, not because you are feeling bad and you 'need it for medication'.
M1: Predict and plan ahead: Eating, sports, work...
M2: Make sure there is time to not do anything
M3: No smartphone use after midnight
L1: Excersise at least five times per week. Even every day is alright if some of it is low key sports with kids
L2: Eat regularly healthy meals according to the plate model with -500kcal every day
L3: Meal prep and plan some of the meals of the week in advance
T1: Mark down your income and expenses into an excel form
T2: Take control of your tax planning and budget for  2020
T3: Explore new business by creating a website and concept + advertising
T4: Continue to Save money and invest



tiistai 7. tammikuuta 2020

Last year of my thirties - Into the Unknown!


Noni, se olis sit viimeinen vuosi tätä kolmekymppisyyttä. Mitä seikkailuja mahtuisi seuraavaan vuoteen???

Tämä 39. syntymäpäiväni päättää parin viikon mittaisen tarpeeseen tulleen loman ja vietän siis merkkipäivääni ihan vaan tekemällä töitä. Mut suoraan sanottuna se on ollut ihanaa! Lomailu riitti jo ja ihanaa kun saa aikaan asioita:) Illalla on luvassa kotitreffit: intialaista ja lenkkeilyä:) Tää kuulostaa musta myös ihan superilta ja juuri sellaiselta mulle sopivalta tavalta viettää syntymäpäivää. Mitä enemmän huitelen maailmalla, sitä enemmän arvostan sitä mitä minulla on täällä kotona. Jatkuva matkustaminen väsyttää. Toki tällä viikolla olen ajatellut käydä Tampereella ja Lahdessa ja eilen tulin Kuopiosta ja Kajaanista... Mutta minun mittakaavassa tällaiset Suomen sisäiset reissut ovat vähän niinkuin kotona olemista. 

Odotan tammikuulta etenkin sitä, että pääsen takaisin terveellisiin rutiineihin ja työasiat etenevät jälleen. Aion toki juhlia merkkipäivääni perinteisin menoin tänäkin vuonna, mutta vasta myöhemmin keväällä... Mikäköhän valikoituisi juhlien teemaksi tällä kertaa...? 

Mietin tuossa viikonloppuna kahlatessani reittä myöten hangessa pilkkopimeässä metsässä eksyneenä, että onko pakko lähteä pimeään metsään yksin... Mutta on! Seikkailuja voi toteuttaa vaikka kilometrin päästä kotoa:) Mietin myös, että olen erittäin onnellinen mun so-called elämässä eli jos olisinkin jäätynyt yölliselle happihyppelylleni niin ei se olisi mikään katastrofi ollut varsinaisesti. Koen, että elämä on antanut minulle kaiken. Olen saanut rakastaa ja vielä kertonutkin sen päivittäin tärkeimmille. Tunnen syvää kiitollisuutta sekä ihmisistä ympärilläni että siitä, että saan asua täällä winterwonderlandissa nimeltä Suomi. Ihanaa on myös suunnitella, mitä tuleva vuosi ja vuosikymmen tuovat mukanaan.

Viime vuoden synttäripostauksen voi kurkata täältä.

/ Today the last year of my thirties begin. 
No crisis - maybe they have already passed... 
Today I spend my birthday by doing very regular life things:
I will work and then I'll have some nice food and go for a walk 
Really the way I want it. Of course I will celebrate later in the spring as usual 
With the usual celebratory measures:)

Perhaps this could be the theme of this year's party...(If it doesn't happen in July!)

Have you guys already seen Frozen II?

I can hear you but I won't
Some look for trouble while others don't
There's a thousand reasons I should go about my day
And ignore your whispers which I wish would go away, oh
Whoa
You're not a voice, you're just a ringing in my ear
And if I heard you, which I don't, I'm spoken for I fear
Everyone I've ever loved is here within these walls
I'm sorry, secret siren, but I'm blocking out your calls
I've had my adventure, I don't need something new
I'm afraid of what I'm risking if I follow you

Into the unknown

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Vuosikymmen 2010-2019

Muisteleminen on niin kivaa, että kerrataanpa 2010-lukuakin tässä nyt hiukan kun kerta päästiin alkuun. Vuodet 2010-2019, jolloin olin 29-38-vuotias. Voitaisiin sanoa, että nämä olivat aikuistumisen vuosia. Highlightseihin mahtuu lapsen syntymää, asumista Kiinassa, autismidiagnoosia, väittelyä, avioeroa, asuntokauppoja, kihlautumista, paljon matkustusta ja vielä ihanampia muistoja rakkaiden ihmisten kanssa. Koen vuosikymmenen oleen antoisa ja minulle kovin armollinen: Vaikka on ollut vaikeuksia, jouduin luopumaan ainoastaan yhdestä läheisen perheen jäsenestäni, Anni-tädistä lopullisesti (vrt. 90-luvulla käytännössä kaikki isovanhempani siirtyivät ajasta ikuisuuteen). Olen saanut koko tämän vuosikymmenen olla kokopäivätöissä, poislukien siis äitiyslomani 2011. Elämään on tullut paljon uusia läheisiä ihmisiä. Poikani lisäksi sukuuni on syntynyt pieni kummipoikani. 

 

2010


Tämä oli vuosi kun tulin raskaaksi elokuussa. Käytiin myös ikimuistoisella reissulla Pietarissa Kirsin ja Pekan kanssa. Tein Open Science Resources - projektia ja sain toisen artikkelin valmiiksi väitöskirjaani. Syksyllä kävin vielä muutamilla työmatkoilla kuvotuksesta huolimatta ja luovuin kahvista, kun sen juominen ällötti. J myi Lontoon kämppänsä ja muutti Suomeen pysyvästi.

2011

Kevät meni pienoisen odottelussa. Vaikka raskaus menikin hyvin, en kokenut oloa missään vaiheessa superhehkeäksi. Etsittiin Ritvan kans meille uutta asuntoa ja piitkän melkein vuoden kestäneen etsinnän jälkeen tämä unelmiemme rivari läheltä mun työpaikkaa. Nappasimme sen heti täyteen hintaan ja siitä tuli monta tarjousta vielä samana päivänä, mutta myytiin meille. J nimesi talon ”Gimploftiksi” koska asunnossa oli parvi portaiden päällä. Muutimme huhtikuun lopussa ja olin jäänyt äitiyslomalle hieman sitä aiemmin. Kun muutto oli tehty ja laitoin veljeni junaan, totesimme että eka yö kahdestaan uudessa kodissa. Nukuin tunnin ja lapsivesi meni... siitä 29h päästä syntyi ihana rakas A:) Loppuvuonna harjoiteltiin perhe-elämää ja käytiin englannissa. Sukulaiset olivat toki myös meillä ristiäisissä.

2012

Maaliskuussa menin takaisin töihin ja J jäi A:n kanssa ”kotiin”. Käytännössä teimme kuitenkin niin että minä tein töitä ma-pe ja J pe-su. Perjantaisin hoiti isotäti Ritva, isoisotädin, Annin avustuksella. Eipä siis ihme, että Ritvasta on vuosien varrella tullut yksi A:n kiintymysaikuisista <3. Keväällä aloitin myös blogin tässä muodossaan bloggerissa. Blogissa satuin huutelemaan, että haluaisin muuttaa joko Kiinaan tai Japaniin. Careful what you wish for - you might just get it... eli kollegani näki postaukseni ja pistimme tuumasta toimeen. Muutimme vuoden loppupuolella 1,5-vuotiaan taaperon kanssa neljäksi kuukaudeksi Kiinaan...

2013

Vuosi vaihtui Kiinassa veljeni kanssa katsellessamme täysin olemattomia ilotulitteita (Kiinalaiseen uuteen vuoteen verrattuna). Palasimme Suomeen maaliskuussa kuitenkin tarkoituksena palata Kiinaan vielä ennen vuoden loppua. Olimme siis Kiinassa tammi-helmikuun ja elokuussa matkasimme World Taikaille Japaniin sukulaisteni kanssa ja me perheenä jatkoimme Japanista takaisin Xi'aniin jatkamaan Kiinan komennustani kolmella kuukaudella vielä. Tulimme kotiin juuri ennen joulua. Tämä vuosi oli monella tapaa haasteellinen ja parisuhteellemme kuormittava. Päädyimme kesällä epäkonventionaaliseen parisuhdemuotoon, joka kuormitti arkeamme. Marraskuussa A putosi Kiinassa kellariin pääedellä ja sai ison haavan kalloonsa. Tämä oli helposti yksi elämäni pelottavimmista hetkistä koskaan.
 
 

2014

Vuoden 2014 alussa A meni päivähoitoon, jossa varhaiskasvatuksen ammattilaiset huomasivat heti, että kaikki ei ollut kunnossa. Seurasi testijaksoa lasten neurologialla ja meille täysin järkytyksenä tullut autismi-diagnoosi. Aluksi siihen oli todella hankala suhtautua - emmehän edes tienneet, mitä se tarkoittaa... Kukaan ei suostunut sanomaan, millainen tulevaisuus meitä odottaa. Maailma tuntui aika toivottomalta. Palasimme Kiinaan jälleen loppuvuodesta, tällä kertaa kuitenkin lyhyemmäksi jaksoksi, sillä terapioihin ei haluttu pitkää katkoa. Sanoisin, että 2014 oli shokkivuosi, jolloin opeteltiin elämään autismin kanssa. Vuoteen mahtui myös iloja, kuten serkkuni häät kesällä:)

2015

Keväällä 2015 rakas isotätini nukkui pois. Päätimme siirtää Kiinan vierailumme tästedes kesälle. Vuonna 2015 olin viimein päättänyt puristaa väitöskirjani valmiiksi. Syksyllä J pääsi kuvaamaan tv-sarjaa National Geographickille Kiinassa ja me jäimme Topsun kanssa kotiin kahdestaan useaksi kuukaudeksi. Sinä aikana työstin väikkäriäni joka neljäs yö työpaikalla. Ritva muutti meille joksikin aikaa ja nukkui A:n kanssa kun minä olin 'yövuorossa' klo 22:00-05:00. Vuonna 2015 elämääni tuli uusia merkittäviä ihmisiä - loimme töissä neljän naisen ryhmän, joka nopeasti kehittyi syvälliseksi ystävyyssuhteeksi, joka on kantanut monet ilot ja surut sittemmin. Elämääni tuli uusia rakkaita ihmisiä myös yksityiselämässä. Väitös lähti esitarkastukseen joulukuun alussa. Syksyllä ensi-iltaan tuli myös amatöörielokuvaprojektimme 2nd Chance. 
 

2016

Helmikuussa kävimme Eetun ja Jupsin kanssa Pekingissä, Xi'anissa ja Wuhanissa viikon tourneella. Väittelin viimein keväällä 2016 ja juhlin sitä kutsumalla kaikki rakkaat juhlistamaan sitä Game of Thrones -karonkkaan. Vietettiin jälleen perheen kans kesäkuuta Kiinassa. Syksyllä perin lähtevän kollegani Philippin vanhan IMAILE-projektin ja siitä alkoikin sitten tapahtumien summa, joka johti uraani eteenpäin kun aloin technical manageriksi... Jos silloin olisin tiennyt, mihin ryhdyn! Joulua vietimme jälleen Englannissa kuten niin monena vuonna aiemminkin.

2017

Helmikuussa päädyin treffeille vanhan ystäväni kanssa ja rest is history, niin kuin sanotaan. Tapailun tarkoituksena ei ollut päätyä rakkauteen tai saatikka uusioperhe-elämään, mutta niin kuitenkin kävi. Vietimme jälleen kesällä kuutisen viikkoa Kiinassa, jonka aikana painiskelin vielä päätöstäni lähteä kymmenen vuotta kestäneestä avioliitostani. Matkustin sukulaisteni kanssa San Franciscoon World Taikaille, jossa Kirsin ja minun embu ylsi 6. sijalle. Syksyllä matkustimme Juhan kanssa Kiinaan ja eksyimme Tai Chin alkuperäisvuorella Wudangissa. A aloitti koulun Kypärämäen autismiluokalla. Avioliiton tarina tuli päätökseen marraskuun alussa. Aloimme Juhan kanssa etsiskellä yhteistä kotia. Päätimme, että J jää asumaan aikaisempaan kotiimme. 
 

2018 

Asustelin entisessä kodissani edelleen toukokuuhun asti, kunnes muutimme kirjaimellisesti seinän taakse naapuriin. Olimme kyselleet josko kukaan hyvinhoidetusta talonyhtiöstämme olisi kiinnostunut myymään ja potentiaalisia kauppiaita löytyikin kaksin kappalein. Päädyin ostamaan täysin peruskuntoisen asuntomme lopulta ulosottoviranomaisilta suoraan. Keväällä jännityksessä oli lähinnä se, että saako ulkomaalainen yrittäjä exäni lainaa, joka kiitos Brexitin ei ollut mikään helppo yhtälö. Lopulta asiat kuitenkin selvisivät ja saimme eroteltua omaisuutemme erittäin sopuisasti. Remontoimme naapurin asunnon katosta lattiaan (lue: siis remppafirma remontoi) ja siitä tuli ihana <3 uusi koti meille. Minusta tuli myös samaan syssyyn horisontti-hankkeen koordinaattori eli työvastuut paisuivat. Joissain välissä ehdin aloitella uusia harrastuksiakin nimittäin sukeltamista ja vaeltamista. Elokuussa kävin ekaa kertaa elämässäni kesäaikaan lapissa <3. Juhan lonkkaleikkaus osui juuri muuttomme kanssa yksiin eli toukokuu oli varsin haasteellinen monen muutoksen summa. Heinäkuussa lähdimme kahdestaan ansaitusti kesälomareissulle Kroatiaan, Montenegroon ja Bosniaan. Dubrovnikissa kuunpimennyksen aikaan sattui kohdalleni yllätyskosinta:) Siihen vastaamista varten piti vaihtaa maatakin. Positiivisesta lopputulemasta huolimatta yhteisasumisemme jäi lyhyeksi sillä Juhan työt olivat syksyllä käytännössä pelkästään Tampereella. Marraskuun alusta jaettiin taas kattiloita kahteen osoitteeseen.
 
 

 2019

Vuosikymmenen viimeinen vuosi ei ole vauhdikkuudessaan jäänyt muille, niinkuin varmaan aikaisemmasta katsauksestanikin saatoi päätellä. Töissä oli haastavaa ja hain apua ongelmiini terapiankin kautta. Tein 12 hankehakemusta, joista kaksi sai rahoitusta! Ehkäpä tästäkin johtuen 15-vuotta jo työnantajanani toiminut Jyväskylän Yliopisto päätti vihdoin vakinaistaa työsopimukseni. Se tuntui mukavalta. Matkustin työn puolesta väsymykseen saakka, mutta mieleen jäivät tietystikin lomareissut myös. Toukokuussa oltiin promootiossa pönöttämässä ja tanssimassa wanhoja tansseja. Heinäkuussa Euroopan taikailla sijoituimme Kirsin kans nelosiksi:) Kesällä kävelimme ystäväni kanssa Kolilla koko Herajärven kierroksen. Turkissa elokuussa katselimme Juhan kans auringonnousua kilometrin korkeudesta kuumailmapallosta <3.  


Eiköhän tää vuosikymmen ole ollut todellakin plussalla, niin niin monella tapaa... Kiinnostavaa nähdä mitä 2020-luku elämiimme tuo:)

/Looking back ten years, life has been good:) Ups and downs, but full of interesting moments and laughter. I feel my thirties have been good for me. I gave birth to a beautiful son, we moved to China (a lot!), I travelled all over the world, Met amazing people that became parts of my life, I had a great job that at times was challenging and rough, but overall rewarding.

tiistai 31. joulukuuta 2019

Hyvää Uutta Vuotta 2020!


Se olis sitten aika summata tämän vuosikymmenen viimeinen vuosi. Oikeastaan olis hyvä vähän muistella myös koko vuosikymmentä... Ehtisiköhän siitä tehdä toisen postauksen...?

Näin vanhan ja uuden vuoden tienoillahan minulla on jo vuosikausia ollut tapana muistella edellistä vuotta ja tehdä uuden vuoden suunnitelmia ja lupauksia. Tänäkin vuonna teen sen tänne blogiin.

Aikaisemmat vuodet blogissa:

So that's how far back it goes!

Muistelutapani on vuonna 2007 kehittelemäni standardimeemi 40 kysymystä viime vuodesta. Tänäkin vuonna vastaan niihin englanniksi. Kuvituksena perinteiseen tapaan instagrammin "Best Nine" vuoden huippuhetkiä...Yleensä best nine on aina kuvannut vuotta hyvin. Tällä kertaa se on hieman erilainen sillä sinne on livahtanut jopa kolme kuvaa BETT-show tapahtumasta Lontoosta tammikuulta. Se oli työkeikka ja kokeilin hashtag-optimointia, mikä siis vääristyttää tuloksen... Mutta kuvista löytyy kyllä vuoden highlightseja eli matka lasten kanssa Espanjaan ja murun kanssa Kappadokyaan. Kirsin kans embuiltiin EM-kisoissa kesällä myös:) Että toisaalta jos ajattelee, että kolmas osa mun elämästä on ollut työtä ja sen lisäks on ollut aikaa perheelle, harrastukselle ja matkustamisellekin niin ei kait se kauhean huono vuosi voi olla ollut...

 Lisäksi postauksia oli 40! Vrt. edellisvuoden 187 postausta! Instastoriesien tekeminen selkeästi rampauttaa tavisinstan käytön ja kuvia ei todellakaan tule postattua samaan tahtiin... Instagrammin käyttötapa on siis viimeisten parin vuoden aikana muuttunut radikaalisti...

Mutta sitten asiaan: Vietämme tänäkin vuonna lasten, Juhan ja ystävien kanssa. Illalla on tarkoitus viedä muksut katsomaan ilotulitusta, se oli viimekin vuonna hitti:) Toivon kaikille mahtavaa uutta vuotta 2020!


/Summing up my year of 2019, once again in English. I do this every year, just like Charlie Brooker, except you know - not funny...

1. What did you do in 2019 that you’d never done before?

Signed a permanent work contract! Went on a hot air balloon ride! Got promoted as a doctor of Economics... Defended my H2020 project as a coordinator... Opened a Nordnet account... Many first times!



2. Did you keep you New Year’s resolutions, and will you make more for next year?




I always make some resolutions, and I promised to take better care of myself and I did fail that unfortunately and took pretty crappy care of myself. However I also promised to spend a lot of time with loved ones and that I did keep:)


3. Did anyone close to you give birth?
Yes! Juuli's daughter I was born.

 4. Did anyone close to you die?
My friend and dear colleague Eetu died in January. It was really the tragedy of this year.

5. What countries did you visit?
 

Working trips to, let's see... UK, Bulgaria, Azerbajzan, Spain, Ukraine, Slovenia, China, Georgia, Luxembourg, Germany, Italy 



In addition,
I wanted to make one trip somewhere with all the three kids - and we did go to Spain in May which was an amazing adventure for all of us... Such a lovely time by the pool in our little villa. Loved it <3. I also wanted to make a longer trip with Juha and we did go for a roadtrip in the Balkans covering North Macedonia, Kosovo, Albania and Greece as well as an extention to Turkey and Cappadokya, which was one dream come true. In July I also went to Sweden for Shorinji Kempo European Taikai where Kirsi and I became 4th place.


Out of these countries, it was my first time in Bulgaria, Georgia, North Macedonia, Kosovo, Albania and Turkey. Quite an adventurous year of travels - my work trips tend to still go to places where I have been many, many times before so it was refreshing to see new places during the summer and of course to experience those with my love.

6. What would you like to have in 2020 that you lacked in 2019?
I will tell you next year this time if it did happen. Don't want to jinx it.

7. What date from 2019 will remain attached upon your memory, and why?
Unfortunately 15.10. when I experienced one of the toughest days of my career.

 8. What was your biggest achievement of the year?
Most definitely my new contract starting tomorrow(!) as a Research coordinator:)

9. What was your biggest failure?
It was not delegating enough, not hiring a senior person permanently to work on my project... But also the many failures of taking control of my health.

10. Did you suffer illness or injury?
I did have Pneumonia in the Autumn which made me take a week off and just stay on the sofa with Netflix.

 11. What was the best thing you bought?
I bought a car. I needed it, so I got it. It's a Skoda Octavia and we are learning to like each other.

12. Whose behavior merited celebration?
I have such amazing support system. In the Autumn when it got tough, my entire family helped. My brother took me to a car shop when I was having a panic attack. Ritva took care of A with my mother. J came to clean the house, My uncle helped me to buy a car while the crisis was full on and I was doing emergency phone calls from his car's back seat... Naomi helped me with my dark side and to get a therapist. Pieta, Saana and Mikko, my team have listened to endless hours of rant and despair... I have needed a lot of help this year. 

But most importantly, I have had one person on my side who has stood by me in various occasions when I truly have been at my worst and still he has not left but on the contrary he has built our family and unit together. He has allowed me to be safe, small, protected and loved. He has said that he will support my dreams even when the easier way would be to follow his own.

13. Whose behavior made you appalled and depressed?
Well there are some candidates for the no1 slot, all work related. Let's just leave it at that.

14. Where did most of your money go?
The car was my biggest purchase but money also went to housing, food, travels and investing! Yes! I have finally started some small investments, which makes me smile:) I am only learning...

15. What did you get really, really, really excited about
Doing Embu in Sweden was exciting:) Going for our family trip in Spain:) The Road trip in the Balkans and Turkey were amazing. Investing. Oddly: Tax returns!

16. What song will always remind you of 2019?
I'll always remember us this way


17. Compared to this time last year, are you:
I. happier or sadder? I am very happy, so let's say happier.
II. thinner or fatter?  Fatter:(
III. richer or poorer? Richer:)

So, is this the life from now on: Happier & richer but fatter..? There should be a way to get all three...

18. What do you wish you’d done more of?
HIIT, studied Chinese, executed my business ideas

19. What do you wish you’d done less of?
Eating cheese.

 20. How did you spend Christmas?
In Jyväskylä with my new and old family members. On Christmas Eve my brother and I took some candles to the graves and met up with my uncle. In the evening Juha and I spent with the elder kids and the other family members at their home. On Christmas day it was time to see my M-K relatives at Timo's and so on... So eating, some little presents, one trip to IKEA, a little gym... Netflix (and chill). And somehow a lot of small dogs have suddenly come to my life.

22. Did you fall in love in 2019?
No! What's wrong with me... Two years in a row.

24. What was your favorite tv programme?
Game of Thrones ended - still, I thought it was good, even though a rushed ending. What else...? Vikings is still good. We've also watched His Dark Materials (surprisingly good) and the latest: Expanse - I think Expanse has gotten better with each season, even though I still hate snoopy hero characted 'James Holden' who just mopes around about the universe - There is so many other good characters like the belter captains as well as Avasarala of course (she always gets the best lines).  We have also been watching Sons of Anarchy sequel the Mayans and Ray Donovan, which I didnt think would last until season seven(!) But then again, next year my "Turn-your-brains-off" favourite show Survivor is up to its 40th season!!! I mean: 40 seasons! Whoah! And it's all-winners:) Can't wait!
    
25. Do you hate anyone now that you did not hate this time last year?
Hating is so pointless.

26. What was the best book you read?
Still thinking of which book subscription I should start. The books that I would like to 'read' would include: Millionaire next door, Miracle morning, 4-hour work week, The One Thing, Millionaire real estate investor... You see where I am going with these, right?

27. What was your greatest musical discovery?
Lady Gaga on A Star is Born.

28. What did you want and get?
A permanent new contract!

30. What was your favorite film of this year?
A Star is Born was pretty awsome so let's say that

31. What did you do on your birthday, and how old were you?
I was 38. Spent the day in Lahti and Helsinki. Saw both of my cousins, trained embu and Tino took me to see Oodi. It was a very satisfying good day:)

32. What one thing would have made your year immeasurably more satisfying?
I think it's always good to have theraphy and since I have since October, the last three months have been better. But the same answer as last year. And this will not be my answer next year because I have made the choice to quit.

33. How would you describe your personal fashion concept in 2019?
Ouch... Fashion... Something I really have not had any time for. I've tried to wear clothes which make me feel comfortable and would not be too tight. Obviously with such increase in weight that I've had over the last years, it's not that easy to find comfortable clothes from one's own closet. But still, I like black and white - Pants, boots, dresses, jackets - pretty much the same kind of clothes as before. My fashion hasn't changed this year.
 
34. What kept you sane?
Therapist? Friends and family. The kids. Lots of love. Talking about my problems.
 
35. Which celebrity/public figure did you fancy the most?
Hmmm... Bloggers and internet personalities are really the celebrities of 2019. My favourites this year have definitely been:

Ida Åfeldt
Maria Friström

Since this question is a bit out-dated, I am going to ask which were my top 5 podcasts in 2019:


In no particular order:
- Tuplashotti - Maria on saanut aisaparikseen Mia Enrothin ja tässä podcastissa puhutaan perheen ja työelämän yhteensovittamisesta smoothisti - ja siitä miltä tuntuu olla boss ladyja
- Himocast - Kaisa ja Jenni puhuvat seksistä kiertelemättä
- Ostan asuntoja podcast - Harri Huru haastattelee asuntosijoittajia on mun kestosuosikki
- Hei Baby - Vivian ja Kirsikka puhuvat äideiksi tulemisesta hauskasti ja arjenmakuisesti
- Puhumuru - Maria Kihlström jututtaa todella kiinnostavia vieraita
- Mimmit sijoittaa - No onhan tämä hyvä... Pia-Maria ja Hanna tekevät uraa uurtavaa työtä kertoen ihan tavisihmisille rautalangasta, ettei sijoittaminen ole hankalaa...

These are all in Finnish... In English I listen to Bigger Pockets and bigger pockets money...

36. What political issue stirred you the most?
Climate Change

37. Who did you miss?
Currently I miss Tops who has been spending his Christmas break in UK with his English family. But he is back today! Can't wait!

38. Who was the best new person you met?
Fore sure little miss I!

39. Tell us a valuable life lesson you learned in 2019:
Get a thicker skin. And you survive everything. Things are not as bad as they might seem. Keep calm and see a therapist.

40. Quote a song lyric that sums up your year:
"We are far from the shallow now."


Thank you for this year of 2019 everyone!

maanantai 23. joulukuuta 2019

Talvipäivän seisaus: Kohteena Seitseminen


 Tänä syksynä työt ovat vieneet mennessään. Syksy oli toistaisen urani raskain ja niinpä loma erittäin odotettu.


 Niinpä olikin hyvä idea aloittaa loma totaalisella irtiotolla työajatuksista.


 Olimme viime vuonna talvipatikalla Salamajärven kansallispuistossa.
 Tämä osoittautui niin mukavaksi retkeksi, että tänäkin vuonna päätimme suunnata kansallispuistoon, joka olisi maksimissaan muutaman tunnin ajelun päässä Jyväskylästä. Niinpä kohteeksemme valikoitui Seitseminen.
 Päätimme lähteä Harjupolulle jälleen jalan, ilman lumikenkiä. Reitti oli merkattu valkoisin ympyröin.
 Sää oli kohtuullisen märkä ja sumuinen. Tuli mieleen Vancouverin pohjoinen sademetsä.
 Eväiksi oli otettu teetä, kahvia ja J:n tekemää sinihomejuusto-oliivipitsaa, nam!
 Lämpötila oli hitusen plussalla eli tarkenin mainiosti samalla takilla kuin kesälläkin...
 Maisema oli kuin taiteellinen näkemys sielun syvyyksistä.
 Jalka ei kuitenkaan painanut, eikä painaneet myöskään syksyn työt.
 Seitsemisen puistossa olisi ollut paljon muitakin reittejä. Tämä tuskin jää viimeiseksi kävelyksi täällä. Keväämmällä siellä on usein myös erinomaiset ladut, mutta näin joululoman aikaan lunta ei ole vielä tarpeeksi ja järvien jäätkään eivät vielä kanna.
 Kävelyllä oli puhdistava vaikutus.
 Jokainen maisema olisi saattanut olla taulu.
 Nautin siitä, kun sain taas kameran käteen.
 On niin palkitsevaa lähes heti nähdä käden jälkien lopputulos.
 Seura oli tietystikin myös parasta.
 Olemme käpötelleet näitä maisemareittejä nyt Lapin UKK-puistosta Salamajärvelle ja Kolilta tänne Seitsemiseen. Kansallispuistotournee on siis vasta alussa:)
 Seitseminen sijaitsee Pohjanmaalla niinkuin Salamajärvikin. Luonto kuitenkin on selkeästi erilaista. Enemmän ikimetsää ja soita. Reitillä oli runsaasti pitkospuita.
 Lähdimme tällä kertaa matkaan klo kahdeksan jo Jyväskylästä.
 Puistossa olimme siis jo 11:30, jolloin ei tullut kiire pois - tarkoituksena oli kulkea valoisan aikaan ja kun päiväksi oli valikoitunut talvipäivän seisaus eli vuoden lyhyin päivä niin pimeähän alkoi jo kahden jälkeen hiipimään.
 Harjupolku oli reilun viisi kilometriä pitkä, mutta kännykän gepsin mielestä 12t askelta tuli otettua ja 9,3kilometriä taitettua.
 En tiedä johtuuko siitä, että kesällä käveltiin Kolilla niin pitkiä matkoja vai mistä, mutta tämä lenkki meni todella nopeasti ja olimme ulkona puistosta tasan kolmelta.
 Meidän talvivaelluskonseptiin kuuluu myös se, että olemme yöpyneet jossain puiston lähellä - tällä kertaa Parkanossa, mukavassa mökissä saunoen ja herkkuruokaa laitellen.
 Jyväskylään palatessa mieli oli (työ) asioista tyhjä ja sielua oli ravittu Suomalaisen luonnon taikavoimin. Suosittelen!
/ I have been holding radio silence in my blog due to the extreme stress and pressure at work this Autumn. Now it was time for a clean break. J and I headed to yet another Nature park in Finland - There is 40 of them here, so plenty of places to visit for a lifetime. "Seitseminen" is located in Ostrobotnia, the closest village is Parkano, the closest city is Tampere. Just like last year, we chose the location due to the fact that we could just drive from Jyväskylä for a few hours and stay one night near by. Last year we went for a winter walk in 'Salamajärvi'. Our path is called the 'Ridge walk' and we walk pretty much the entire time it is light outside. It's the shortest day in the year and on this level in Finland, it means that sun rises around 10am and sets around 2pm. It's quite a wet day and even though there is some snow, there is also a mist hanging over the forever forest. Moisture in the air makes it feel like in northern rain forests outside Vancouver. Makes me feel like going back to Canada one day. Seitseminen is forests and swamps mainly - the views could be paintings. There is only one couple with their dog besides us, as most of Finland must be doing their Christmas shopping. After the day, mind is clear of any thoughts of work. I recommend this kind of start-up for a holiday for all!


Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...