maanantai 29. toukokuuta 2017

Dragon boat festival

Kiinalaisessa kalenterissa on useampia juhlapyhiä, joita he kutsuvat festivaaleiksi. Koska olemme viimeisen viiden vuoden aikana olleet n. Yhden vuoden verran Kiinassa yhteensä, on myös useimmat kalenterifestarit nähty jo moneenkin kertaan.

Kiinalaiset festarit ajoittuvat kuukaudessa täyden kuun aikoihin.

Suurin juhlista on kevät festivaali, Spring festival tai tuttavallisemmin kiinalainen uusi vuosi, jota juhlitaan kuukauden verran helmikuussa.

Kesäkuun alussa tai toukokuun lopussa on pienempi eli Dragon Boat festival... se on siis tänään. Se kestää kolme päivää ja silloin syödään bambun lehteen käärittyä riisiä paputahnalla... jonka nimi on Zong Zi... voisi kuvitella tämän olevan herkullista, mut lähinnä se on ällömakeaa tahnaa... ei mun suosikkeja...
Mut on sentään parempaa kuin kuvottavat kuukakut, joita syödään keski-syksyn kuufestareilla.

Dragon Boat Festivaalin pointti on siinä, että silloin muistellaan Kiinan historialle tärkeää runoilijaa, Qu Yuania. Hänen tarinansa menee niin, että hän oli viisas mies, joka antoi kuninkaalle neuvoja, mutta hovi ei antanut kuninkaan kuunnella hänen neuvojaan vaan pisti hänet maanpakoon 20 vuodeksi jonka päätteeksi Qu Yuan hukuttautui jokeen. Dragon boateilla yritettiin hänen ruumistaan pelastaa ja ihmiset laittoivat bambun käärittyjä riisejä jokeen ruokkimaan haamua... siitä siis tämä festivaali ja sen rituaalit kertovat.
Etelämmässä Kiinassa, jossa on jokia ja niin edelleen, järjestetään dragon boat kilpailuja, joissa ilmeisimmin soudetaan kilpaa. Täällä sisämaassa ollaan keskitytty vaan syömiseen ja kulutusjuhlaan. Festarit näkyvät supermarketeissa, eivät juuri muualla... jaa no, lasten leikkipuistoissa tytöt ovat pukeutuneita prinsessoiksi - ehkäpä se on jotakin se.
/So today is one of China's Many festivals: the dragon boat festival. The festivals TaKe their times by full moons: there is the Spring festival in february, aka the Chinese new year and there is mid-Autumn festival in the Autumn, which they celebrate by eating moon cakes. We have Been in China For most of the festivals and this is my third dragon boat festival. It means in xian: eat glutenious rice stuffed with bean paste wrapped into A bambu Leaf. The shops are full of consumable festivities, but there is no actual dragon boat races like in the south of China where there are actual rivers. 
The legend around this festival goes like this:

"There are many stories about the origin of Dragon Boat Day, but the widely accepted version told a sad story about Quyuan at conflicted Warring States (475 BC - 221 BC). He was the prime minister of Chu state at that time, highly esteemed by his wisdom and loyalty that brought peace and prosperity to the kingdom.

He knew the dangers that Qin state posed on its country and advised the King. But most officials were jealous of him and dissuaded the king from taking Qu Yuan's advice and exiled him for 20 years. Qu Yuan was desperate and helpless to watch his country into decline When the capital was stormed by troops from Qin. He wrote "Lisao" or the Lament, a greatest poem in Chinese literature history.
One the fifth day of the fifth lunar month, he drown himself in the Milo River in great pain, out of the desperation about his country's future. Nearby fishermen rushed over and tried to save him, but they were unable even to recover his body. People of Chu grieved and threw rice into the river to feed his hungry ghost. Zongzi was advised by the spirit of Qu Yuan, to wrap the rice in silk and bind it with five different colored threads as his spirit appeared at the mourners' dream and told the reptile in river stole the rice been offered.
And then Zongzi was offered through years by while the dragon-boat races represented the attempts to rescue and recover the body of Qu Yuan, who is remembered for his love and loyalty to his country and people."

Source: EasyTourChina
For us, this simply meant that there were more princesses in the indoor playground wanting to get the handsome blue-eyed prince to kiss them...

lauantai 27. toukokuuta 2017

Kiinaan, once more with feeling

Tänään ollaan palattu Kiinaan jälleen. Lento Xi'aniin on poikkeuksetta liian lyhyt: ei puhettakaan siitä, että ehtisi nukkua...
tai no, ennätysmäisesti nukuin aamiaisen ohi, mikä tarkoittanee sitä, että olen minä pari tuntia torkkunut sentään.

Valitettavasti se ei vaan ole tarpeeksi ja siispä eka päivä menee yleensä jetlagin tapon merkeissä. Ensimmäinen päivä koettelee siis kaikkien hermoja: aikuisia väsyttää, lapsi käy ylikierroksilla... kuumuus tuntuu ylitsepääsemättömältä jne.
Lapsukainen nukahti myös ennätysmyöhään, vaikkakin muuten hänen mielestään matka oli supermielenkiintoinen ja boonus oli, että tällä kertaa sai käydä itse vessassa!

Viime kesänä oltiin vielä vaipoissa... jotenkin tuntuu, että poikanen on tullut niin pitkälle viimeisen vuoden aikana. Toistelee sanoja - pyytää käydä vessassa sanoen "pissille".

Myös vauhtia on tullut sen verran lisää, että hetkeksikään häntä ei voi silmistään päästää.  Toki hänelle etukäteen kerrottiin, että mihin ollaan menossa ja katseltiin kuvista.
A on erinomaisen hyvä matkustaja, ei ongelmia. Hän nauttii junista ja lentoKONEista ja osaa näyttää kädellä miten kone lähtee - hiii - hop!
Xi'anissa on kirkas ja kaunis aurinkoinen päivä klo 08 aamulla kun taksissa tätä kirjoitan. Äkkiä kiinankieli palailee minulle, ymmärrän täysin keskustelun, jonka mieheni käy taksikuskin kanssa. Toki olen kuullut sen monta monituista kertaa... minne mennään? No yangyang guojiin. Mistäpäin ollaan? Onpas sun kiinankieli hyvää ulkomaalaiseksi jne.

Horisonttiin ilmestyy pilvenpiirtäjiä, lukemattomia pilvenpiirtäjiä. Tänään näemme myös vuoret oikealla. Se on merkki siitä, että savusumun määrä on vähäinen. Tämä tässä tuntuu kodilta. Täällä me asumme. Aina silloin tällöin.
Niin ja muistutukseksi someystävilleni - Facebook ja Google eivät toimi Kiinassa paitsi VPN:n yli ja tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että tänäkin vuonna lähetän postaukset assistentilleni WhatsAppissa, joka sit latailee ne bloggeriin ja faceen. Suosittelen ottamaan minuun yhteyttä Skypellä tai WhatsAppilla ja jälkimmäiseen täytyy käyttää kiinanumeroani. Fb messengerin viestit tulen käytännössä tarkastamaan vasta kesäkuun lopussa.

Mukavaa alkanutta kesää teille täältä kuumasta!

/C family has once again immigrated to China For the next one month. It is the first time Topfish has Been using the toilet instead of nappies, so overall A new experience For us. It is about 41celsius promised, so today will definitely be hot. It is A nice clear day in Xi'an, we can even see the mountains. My Chinese is slowly coming back to me... 
The first day is always worst - everyone is jetlagged, sleep deprivated and cranky. The flight to Xian is not really Long enough For sleeping and we are robbed five hours of our night anyways. So surviving the first day is a struggle... of course we are as organised as we can be: had money ready For the landlady, we have a suitcase full of stuff here: pots and coat hangers and cuttlery etc. These things help. Still, you feel as if a large truck hit you...
Just A reminder, also this year, my assistant will post the blogger & Facebook articles For me - this means that i will probably update my blog more than lately, but no messenger message will actually reach me until like ens of June. Please contact me via Skype or WhatsApp to my Chinese phone Number... Ill also close the Finnish one, so no point in sending things to that... 

perjantai 26. toukokuuta 2017

Lepää rauhassa rakas mussu


 Tänään siunataan minulle kovin rakas isotätini Turussa.
Olisin kovasti halunnut olla mukana sukulaisteni kanssa saattelemassa Ritvaa.
 Sen sijaan olemme A:n kanssa junassa kohti Helsinkiä. Lennämme illalla Kiinaan kuukaudeksi.
 Ja sitten tulin siihen ajatukseen, että rauhoitun nyt muistelemaan kauniita hetkiä, joita yhdessä vietimme. Kaivelin kuvia ja kaikki tämän postauksen kuvat ovat siis sukulaisteni kameroista, eivät minun.
 Ritva mussu oli erinomainen juhlien järjestäjä. Hän oli sukunsa keskipiste, samoin kun mummini, hänen siskonsa, meidän suvun. Toki varsinkin viimeisinä vuosina, hänellä oli apua lapsistaan ja lapsenlapsistaan ja tietysti miehestään. Hän oli kuitenkin eräänlainen liima, joka yhdisti ihmisiä. Hänen luokseen sain aina tulla, häneltä riitti turvaa ja rakkautta meille sisarensa lapsenlapsillekin.
Nämä kuvat ovat kesältä 1999, jolloin mussu täytti 70 vuotta.
 Mummini oli kuollut keväällä.
Paljon häntä eli sisaressaan vielä 18 vuotta. Olen onnellinen, että sain elää elämää yhdessä tämän ihanan isotädin kanssa. Haikea on nyt mieli.
 18 vuotta sitten, olimme kaikki nuoria...
Olimme lapsia.
  Viimeinen löytynyt kuva tulee kauempaa. Minua lohduttaa ajatus, että nyt sinä näät taas sisaresi. Kerrothan myös sisarenpojallesi terveisiä.


/Today it is time to say goodbye to my dear great aunt Ritva. We miss her terribly.


Lepää rauhassa rakas Ritva mussu
Sinua kovasti kaivaten
Kati ja koko Kaarina-mummin sukuhaara 


 

torstai 25. toukokuuta 2017

Swedish Shorinji Kempo Spring Gasshuku 2017, Day 2


On the second morning of the Swedish Spring Gasshuku, we could already feel the pain of Saturday...

 Except some supermen that never feel any pain, right...?
 Spefically in the 3rd dan and above group, the pain was quite clearly the theme of the day.
 Alex sensei thought us on how to do Juho by going side and back direction.
 Together with Alex sensei from Russia, they make quite a painful team of teachers;)
Before lunch, Kenneth sensei organised us into a beautiful group photo... Yeah, none of that sloppy less symmetrical chaotic picture shit - a professional knows his job well.
And so does our Howa teacher Alex, who, instead of trademarks, decided to talk about how to train our minds on how to act in difficult or surprising situations. This is called Happomoku, being aware of what goes around us at all times.
As expected, this Howa was super interesting and no one was sleeping, even though it was straight after lunch.
 We the Northern Europeans are very lucky to have Alex sensei giving us his teaching.
 After the theory, it was time for more practise.
 This time it was about strangling each other.
You have literarily got three minutes before you pass out, so better do something fast.
So much pleasure in this practice as you can see:) Happy kenshis.
 I learned finally the difference of Kubijime and Kenjime attacks.
 Actually the sessions overall were so interesting that we could not stop training even on the gaps...
We were also thought by Gothenbourg - Visby teaching couple Arneau and Stefan on ashinuki. Famous last words: "This technique does not hurt at all"... Yeah right, you were not doing it with Uncle Timo... As Kirsi discovered...

In the afternoon, we also had 'polish your embu' session, which was super useful for me and Kirsi. We learned to put our sequences into more smaller bits with clear movement - non movement differences, in order to create the feeling of speed. I think our embu will certainly be a lot better after this weekend. Thank you so much for the special attention A&A!
 Åke and Stefan senseis also showed their mekubari, so the intensive connection to the other person's eyes during embu...
 Connecting even when one is in the ground. It is vitally important to keep the eye contact at all times.
 At the end of the day, we trained so long that it was 1700, before we knew it and since the clocks were late in the hall, the volley ball players threw us out of the hall... It was a big anticlimax, as we didn't really get to say goodbye to all the people we wanted to and therefore the gasshuku hangover was even worse on Sunday night... Can you see that this is a bunch of people with veeery low bloodsugar levels...?
 But okay, we survived and our Finnish German SK family went for a lovely breakfast and lunch still on Monday morning before taking planes and boats home. Once again, a very action packed weekend with my favourite martial art - Thank you guys for company and see you in California!

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...