Tiistaiaamu Pekingissä valkeni yhtä aurinkoisena kuin maanantaikin viime viikolla.
Park Plazan aamiaisella maistui munakas ja vähän muutakin siinä sivussa.
Otetiin taksi aamusta ja paineltiin takaisin Renminin kampukselle, jossa meitä odotti vanha ystävä.
Eläköitynyt
eBEREA professori Yu Chen oli tullut meitä tapaamaan. Jutellaan hänen professori Meiqi Fangin kanssa kirjoittamastaan kirjasta, jonka aihe on kompleksiteoria. Siinähän siis tarkoituksena on analysoida algoritmejä worst case scenarion kautta, jolloin jos algoritmi toimii pahimmassa mahdollisessa tilanteessa niin on se ainaskin yhtä hyvä kaikissa muissa tilanteissa. Keskustelu on varsin filosofinen ja sen aikana polveillaan mm. siihen aiheeseen, että kiinalaiset alkavat nykyään olla kaikki paikallisen überin eli didi-taxin palveluntarjoajia. Tämä tarkoittaa sitä, että kun alla kuvassa näkyvä lehtori ajaa aamuisin työpaikalleen 13km matkan, poimii hän mukanaan samaan suuntaan meneviä ihmisiä ja saa niistä 20yuanin hyvityksen. Halvempaa kuin normitaksilla ajelu.
Suomi ja Kiina, aika lähellä toisiaan kun tuota palloa toiselle puolellekin riittää...
Pakollinen vessaselfie.
Tarkastettuamme eilisen kokouksen memon huomautukset, meillä on kaksivuotissuunnitelma SINOFINN Capstone-projektille ja lähdemme hyvin ansaitulle lounaalle kampuksen toiselle laidalle.
Lounas on noutopöydästä opettajien ravintolassa. Namsk. Papuja. Viimein. Tän blogin lukijoille lienee selvää, että vihreät pavut chilin kanssa on mun all time favourite Chinese food. Tai ehkä jopa all time favourite food. Period.
Tavataan kauppakorkeakoulun varadekaani Kangliang Wang, joka on myös Lou Peng You, vanha ystävä.
Sitten työpäivä Pekingissä päättyy ja siirrymme vapaalle. Heitetään kamat hotellille ja siitä metrolla Taivaan temppelille.
Minä ja Jups olemme viimeksi vierailleet Temple of Heavenilla 10vuotta sitten ja Eetu ei toistaiseksi vielä koskaan, joten se valikoituu sopivaksi nähtävyyskohteeksi.
'Through ticket' tarkoittaa sitä, että pääsee puiston lisäksi katsomaan sisälle rakennuksiin ja sisäpihoille.
Rakennuksissa on erilaisia näyttelyitä.
Imperiaalista muotia.
Tang-dynastian aikainen rakennustyyli on vaan niin kaunista <3.
Aurinko paistaa ja me nautimme maisemista.
Paikalla on jonkin verran turisteja, mutta koska kiinalainen uusi vuosi on juuri loppunut ja on tiistai helmikuussa, saamme tsombailla temppeleitä aika rauhassa.
Kävelyretkellä on havaittavissa hieman häiriintynyttä käyttäytymistä. Ja tietty härskejä juttuja. Muutenhan tää homma olis aivan tylsää.
Eetu on sitä mieltä, että nää temppelit, joissa 'kukaan ei asu', jäävät aika pliisuiksi.
Olen periaatteessa samaa mieltä. Että sitä kaipaisi niitä munkkeja sinne. Ontot turisteille varatut kivipaadet on niin nähty.
Mut sit toisaalta temppelin vieressä on kiinnostavaa rappioromantiikkaa kuvattavaksi asti.
Jos osataan Berliinissä, osataan sitä täälläkin. Käynti taivaan temppelissä on mukava parin tunnin kävelyretki meille, jotka olemme käyttäneet pari vuorokautta lentokoneessa ja meeting roomseissa istumiseen.
Koska energiaa vielä piisaa, päätämme pistäytyä syömässä Dazhalan Jien ravintolassa, joka on mun suosikki. Matkalla moikataan Taivaallisen rauhan aukiota.
Tienanmenilla olevilla poliiseilla on nää kummalliset 'karjan tökkimis' kepakot, joita en ole ennen nähnyt. Jos joku tietää, mitä näillä tehdään niin olis kiva saada selitys.
Ilta pimenee ja pidot paranee. Mä tilaan kaikkea ihanaa ruokaa.
Ai apua että tulee nälkä kun katsoo näitä.
Kotimatkalla käppäillään silkkikadun läpi, mutta koska ketään ei kauheasti kiinnosta ostaa mitään tai tilata mittatilauspukuja tai muuta, niin ihastelemme vaan Pekingin valoja.
Ja tietysti tunnelmaa. Tänäkin iltana tehdään vielä yötöitä 15kerroksen loungessa ennen nukkumaan menoa. Ei tainnut olla montaa päivää viime viikolla, joka olisi mennyt alta 16tuntiseksi...
On Tuesday we had breakfast and headed out back to Renmin University of China to meet old eBEREA colleagues as well as to discuss our SINOFINN Capstone course plan memo. We were pulled into a philosophical discussion on Complexity theory by retired professor Yu Chen, who together with prof. Meiqi Fang has written a book on the topic. He was kind enough to give the book as a present for professor Heikkilä. Later we lunch together with the School of Economics Vice Dean at the teachers' cafeteria in the Campus. So many old friends, long time no see. It was great to catch up.
In the afternoon we have some spare time, so we take our computers to the hotel and go for a walk in the Temple of Heaven. It's been for 10 years since me and Jups have visited it and Eetu has never been there before, so therefore this seems like a good place to go. Also it's quite conveniently on our metroline, so takes us almost no time to get to. The sun shines and the Tang style buildings look great. We take our time in the exhibitions as well and after a long walk, decide to make a detour to the bottom of Tienanmen square and Dazhalan Jie. This is merely due to the restaurant that I know very well in there, which serves all the foods that I love in China: Green beans, lamb in cumin, cucumbers with chili and garlic etc. We eat well and enough and then head for a small working session at the 15th floor or the Park Plaza. We buy tickets to Chinese internal flights in CTRIP and print them out. I am slightly surprised that it actually works, although it's once again been about 16hour day without a real break. Day two in China, check.
Jos arvelitte, että jättäisin tämän erinomaisen otsikon käyttämättä, you were wrong! Minun piti yrittää saada tämä postaus ulos jo eilen, mut eihän sitä enää yömyöhään sitten jaksanutkaan. Eilen oli kuitenkin kiinalaisen kalenterin eka päivä kukon vuotta elikkäs kiinalainen uuden vuoden aatto oli perjantaina. 
