Miksi suomalaiset muuttavat talveksi Espanjaan?

Suomalaisilla on tapana muuttaa talveksi tai viimeistään eläkkeellä Espanjaan. Se ei ole aina ollut minulle selvää. Myönnän, että usein mietin, miksi asun Suomessa. Täällä Espanjassa on tullut mietittyä elämän laatua.

 Miltä kuulostaa aamiainen ulkona oman uima-altaan vierellä? Entäpä pikku pulahdus aamu-uinnille suoraan sängystä?

 Miltä kuulostaa kävelymatka meren rannalle? Hiekkaa varpaissa...? Ei paljoa tarvitse miettiä, miten lapsia viihdyttää, kun he viihtyvät uimassa koko päivän, päivä toisensa jälkeen. Huomattavasti halvempaa kuin Leon leikkimaat ja Hoplopit. Huomattavasti miellyttävämpää kuin värjötellä pienessä räntäsateessa tarhan pihalla Suomessa...

 Kuinka kauan menisi siihen, että tähän kyllästyisi...? Istua terassilla illan pimetessä katsellen tähtiä ja kuunnellen merta...

 Yksi keskeinen syy lienee myös se, että päivittäistavaroiden hinta täällä on selkeästi Suomen hintatasoa matalampi. Yhden suomalaisen syöntikypsän avokadon hinnalla saa kolme kiloa samaa ja tuoreempaa tavaraa. Tällä viikolla olemme syöneet lähinnä tuoreita hedelmiä ja tuoretta lihaa - joka ilta on grillailtu. Ulkona syöminen saa erilaisen merkityksen...

Tottahan toki Suomessakin voi uida ja syödä ulkona... Kesästä riippuen 2-30päivänä vuodesta. Ymmärrän nyt, miksi suomalaiset muuttavat talveksi tai vaikka lopullisestikin tänne Etelään. Kyllähän Suomessa on moni asia hyvin, mutta siellä on myöskin pimeää ja ruoka maksaa paljon. Ymmärrän, miksi Espanjaan muuttaminen on monille sopiva vaihtoehto.

Ehkä meille Juhan kanssa henkilökohtaisesti sopisi joku vähän eksoottisempi paikka... mutta mistä sen tietää - vanhemmiten voi olla mukavuuden halua. Toistaiseksi meidän 'jos oltais vapaita menemään mihin vaan' -keskustelut päätyvät vielä mantereiden läpiajoreissuihin ja vuorivaelluksiin.

¡Hasta Mañana!

 / I have always wondered why Finns like to move to Spain for the winter or at least when they retire... I have been contemplating this on our little trip to Costa Blanca - and have reached a conclusion:

1. Sun and temperature - Finland is soooo dark
2. Quality of life - e.g. swimming every day, eating breakfast on terrace, grill parties, beach time for kids
3. Cheaper grocery bills - With the price of one avocado in Finland, you get three kilos of fresher avocados in Spain. Don't even get me started on the price of wines...

Yeah I could live here... Why not?

Lasten kanssa lomalla Espanjassa

Vuoden alussa päätin miettiä tarkkaan, mitä elämässä tavoittelen ja haluan. Yksi iso haave oli toteuttaa uuden perheemme yhteinen loma, jossa muksut saisivat mukavia kokemuksia, joita voisi muistella isonakin. Omassa lapsuudessani pääsin mm. vanhempieni kanssa Madeiralle n. 10-vuotiaana. Muistan tarkalleen edelleen sen, miltä tuntui pitää isää kädestä kun kävelimme yöllä rantaa pitkin kotiin ravintolasta. Tällaiset ovat elämän huippuhetkiä, joita voi säilöä sydämessään aina. Vuoden alussa mietittyäni asiaa totesin, että täytyy olla joku syy siihen, miksi teen kovasti töitä. Ehdottomasti parhaita asioita maailmassa on nähdä lasten aito riemu ja ihmetys siitä, millaista maailma voi olla heille entuudestaan tuntemattomassa paikassa.

 Meidän perheessähän on nykyisin kolme lasta 8-, 9- ja 11-vuotiaat A, V ja S. A näistä on kokenein matkailija - ollaanhan hänen kanssaan käyty lukemattomia kertoja Kiinassa ja Englannissa sekä myöskin Japanissa ja Ruotsissa… Hän ei kuitenkaan ole koskaan ollut ns. oikealla rantalomalla - osittain siksi ettemme ole sellaista aurinkolomailijatyyppiä… Lapseni rakkaus veteen ja uimiseen on toki ollut kaikkien näiden vuosien ajan suuri ja siispä minulla on pidemmän aikaa ollut ajatuksissa viedä hänet rantalomailemaan. Ehkä lähimpänä rantalomaa on ollut Hainanin saarella 2013 - jolloin taifuuni iski… 

 

Isommat ovat päässeet nauttimaan Mustan meren rannasta Romaniassa, mutta hekään eivät ole olleet aiemmin Espanjassa. 

Päädyimme Costa Blancalle tänne hinta-laatusuhteen vuoksi. Paljon kivaa tekemistä lapsille ja lisäksi upeat maisemat. Muksut ovat sen verran isoja että heidän kanssaan voi jo katsastaa linnoja ja luolia ja muitakin myös aikuisia kiinnostavia nähtävyyksiä. 

Ajattelen myös niin, että nämä kolme ovat tämänikäisiä vain hetkisen - nyt jo alkaa näkymään osviittaa tulevasta teini-iästä ja muutaman vuoden päästä alkavat ovet paukkumaan eikä vanhempien tai sisarusten seura nappaa enää lainkaan. On siis suuri etuoikeus saada viettää heidän kanssaan aikaa juuri nyt ja tässä iässä. Ihan parhaita juttuja toistaiseksi ovat olleet sellaiset, joissa kaikki viisi osallistuvat… 

Esimerkiksi Alicantesta satunnaisesti löytynyt palmupuisto kätki sisäänsä kaikenlaisia aikuisillekin soveltuvia kiipeilytelineitä ja kuntolaitteita. Ei meinattu lähteä millään kun oli niin mukavaa yhdessä. Toinen upea kokemus oli Juhan pongaama ‘Kynttilä-luolasto’ eli Canelobre Caves (Busotissa), jossa kävimme ihailemassa huikeaa luolastoa, joka näytti lähinnä meren muodostelmilta vuoren sisässä. Pienelle pomppivalle kiipeilijä-Autistille laitettiin vyö vierailun ajaksi ja hyvin meni. Helpompaa toki olisi ollut jättää kokemus väliin, mutta edelleenkään en usko mantraan, jonka sanoma on, että elämän tulisi olla mahdollisimman helppoa.  

Lapset toki tarvitsevat edelleenkin paljon huolehtimista vaikka monet asiat sujuvatkin jo itsenäisesti. Etelän reissulla on muistettava juoda vettä, laittaa aurinkorasvaa ja muistettava välillä käydä lämpimässä suihkussa allaspulahdusten välillä. Tämä on toistaiseksi ollut ihana ja etenkin vanhemmuudesta opettava loma. Joka päivä tulee haastaneeksi itseään ja joka päivä tulee oppineeksi jotakin, mitä itse pitää itsestäänselvyytenä. Kuten esimerkiksi se, että kaikissa maissa ei ole käsitettä ‘pussilakana’ ja että se voi olla todellinen kulttuurikokemus kun vastaan tulee pelkkä lakana ja huopa sen päällä. Ihan mahtavaa nähdä näitä juttuja uusien silmien läpi… 

Onko teillä koskaan sellaista tunnetta, että on hankala kokea aitoa riemua tai iloa - tuntuuko se samanlaiselta kuin lapsena, jolloin kaikki oli uutta ja ihmeellistä…? En tiedä, montako kertaa olen ollut Espanjassa. Sen tiedän, että se ei koskaan ole tuntunut näin paljon elämän laadulta kuin tämä viikko täällä Calpessa. 

/ This week we have travelled to the Costa Blanca in Spain for a family holiday. Our kids are 8,9 and 11, which means they are passed the younger years but soon going into puberty. This is the GOOD TIME... And it will never come again. I feel very privileged to be able to share this experience with them. I remember when I was this age and my parents took me to Madeira. I still remember how it felt to hold my father's hand on the beach walking home after dinner. These moments last for a lifetime... At the beginning of this year I thought to myself - if I can't do these things, what the hell do I work for... The amazing looks of these little people being amazed at everything they come across. Yes I've been to Spain many times in my life. I would not select this as a holiday destination to myself, but with kids its specifically perfect: Great beaches, stunning mountains, places to explore... Playgrounds everywhere... The quality of life is simply difficult to beat. Sure, even at this age the three need looking after. The new climate demands you to eat, drink and sun cream not quite like home. And of course they will slightly burn however much sun cream they've got on... Still - I would not change this experience for anything in the world.

What is a sun holiday without Gelato!?!

Very excited to see our own pool for 5 nights...

Joulua odottamassa

 Tänään ollaan _kai_ lomalla. En tiedä onks niin - roikkumaan jäi 1,5 matkalaskua, 1 gradu, 1 kandi... 6 raporttia...

Mitä teille jäi...? Ootteko lomalla? Onks niistä viimeisistä työtehtävistä vaikea päästää irti... Onks se sitä, et on vaikea siirtää roolia työstä kotiin... Et jos kukaan ei haluu multa noita raportteja (joita KUKAAN ei kaipaa kahteen viikkoon) niin mää en ookaan sitä mitä oon nää kuukaudet ollu...

 Tänään oli se päivä. Et alkoi "loma".

 Me mentiin muksujen kaa kattomaan uskomatonta winterwonderlandia mitä SUOMI oli meille taikonut...

 Ja kaikkialla oli kaunista.

 Ihan mieletöntä.

 Ja sit mää olin kutsunut läheisiä viettämään joulun aloitusta meille.

Sen nimi oli Nigellan Coctails & Canapee.

Ja jotenkin ne ihmiset mun ympärillä tuli ja söi lasten tekemät coctail-palat alta aikayksikön. Ja glögiä meni 4l (muistutus ens vuodelle..).

 Sääli on se et GDPR määrää et mää postaan kuvia vaan viinirypäleistä...

Koska en jaksanut enää sitä rumbaa et kysyisin lupaa. 

 Kivaa oli.

 Ja ihanaa oli et eno viimein tuli ja nakitti lapset, jotka oli häntä odottaneet ovensuussa tuntikausia... Legendaarinen eno, joka kuulema seuraavalla kerralla "käy loppuun painiottelumme" jne.

Hei kaikki ihanat sukulaiset ja ystävät, jotka vierailitte - ihanat <3. Kiitos. Minun ja perheen puolesta.

/Are we on holiday - let's hope so. Today was the first day of holidays for us. It sure is not easy to leave the office. There is always something pending... But overall the best way to celebrate Christmas is surely to enjoy the people near you. Today I took the kids sledging downhill - the world was 'winterwonderland' but they were tired after a trip to the supermarket before, so only lasted about two slides...But perhaps... That was enough... In the evening we had our annual pre-cristmasparty. It was wonderful to see family and friends together. The kids worked so hard for it... hoovering and making canapeés. How incredible it is that these people want to come to see us over the holidays. And in the situation such of ours, it is darn difficult - family meets new family. Even in 2018 - these situations sure aint easy.  <3. Precious is the moment that all of you choosing to come because I asked. Thank you.

Lokakuu lomps

 Tää syksy tuntuu menneen supernopeasti - miten nyt on jo syysloma?!?

 Syksy on talven ohella suosikkivuodenaikani -kaikkialla on niin kaunista!

 Tällä viikolla olen herännyt uudenlaisiin aamuihin eli kouluun laitettavia muksuja on sängyistään löytynyt yhden sijaan kolme! Tämä on elämänmuutoksessani ollut mullistava asia..

 Tänä syksynä ollaan oltu uudenlaista arkea rakentamassa. Pikkumuksu asuu puolittain meillä ja puolet ajasta naapurissa. Isommat muksut ovat meillä joka toinen viikonloppu tai joustavasti muulloinkin, mikäli tarvetta on.

 Juha taas on viikolla Tampereella hommissa ja yleensä kotosalla siis vain viikonloppuisin. Tällä viikolla olen ollut muutaman päivän keskenäni kolmen muksun kanssa - mikä on ollut valehtelematta helppoa ja mukavaa. Tämä tietysti johtuu siitä, että lasten elämässä on vahvasti tukiverkkoja, jotka osallistuvat mielellään arkeemme, joten mummuista on usein apua ja seuraa.

 Toisaalta myös muksut alkavat olla sen verran isoja (11, 9 ja 7) - eivätkä kuitenkaan vielä murrosikäisiä, joten arki sujuu isän/äidin kodista ihan vastaavasti. Voin hyvillä mielin sanoa, että näistä kolmesta on kyllä enemmän iloa kuin vaivaa...

 Tällä viikolla on mm. Keskusteltu syvällisistä asioista kuten esihistoriallisten heimojen perhekäsityksestä(!), pelattu lasten trivial pursuitia, opeteltu viittomia, käyty uimassa ja tehty yhdessä sushia (jota isommat muksut eivät olleet aiemmin syöneet, mutta ennakkoluuloistaan päästyään vaativat seuraavana päivänä myös syötäväksi...).

 Kuinka paljon iloa 11-vuotias voi saada siitä, kun oppii syömään puikoilla!

 Kyllä tällainen lasten extra-aikuinen rooli on valtavan antoisa: saa kermat päältä kun ei tarvitse vaikeimpia asioita huolehtia, mutta kuitenkin pääsee nauttimaan hyvien tyyppien seurasta.

 A on uusista perheenjäsenistä samaa mieltä ja oikein loistaa, kun he tulevat ovesta:) että näin meillä uusioperhearjessa juuri nyt.

 Tänään koittaa myös viimein se päivä, et mun hieman repalainen syysloma alkaa ja lähdetään viikonlopuksi Irlantiin miehen kans ihan kahdestaan vähän tuulettumaan. Tekee hyvää nähdä toista tilanteessa, jossa ei ole töitä, kotitöitä, lapsia, laskuja, aamuherätyksiä, kelloviideniltakiukkuja jne. Kyllä meidänkin arjessa on sitä rakasta, vaikken aina muista täällä valitella - don’t get me wrong!

 Irlanti on myös maa, jossa en ole aiemmin vieraillut, joten odottelen mielenkiinnolla tätä retkeä. Sää on ennusteen mukaan todellakin tälle maailmankolkalle tyypillinen elikkäs sateenvarjot esiin! Meillä on sunnuntai-illaksi liput Sueden konserttiin - reissua voipi tuttuun tapaan seurata instastooreissa: Finn_world. Mummeille kiitokset muksujen huoltamisesta!

/This Autumn has gone past fast. The new normal has arrived - Occasionally I am laine in the house as Male of the house works in Tampere Mon-Fri. Tops is with us every other week or so and the bigger kids every other weekend... that’s the ”normal”... however there is flexibility in these 4-5adoults per 3kids situations - for example this week one adoult went to Brussels which led into me looking after 3kids for a couple of days. Luckily the kids at 11,9 AND 7 ages are big enough to be quite independent but small enough not to be facing puberty quite yet... So i can honestly say the week was easy and enjoyable. We were discussing interesting 5-grader’s history home work on prehistoric tribes; learning sign language with the smallest and playing trivial pursuit with the whole family... We are also in the lucky situation that there is three grandmothers who want to participate into our lives, so it means that it is possible for me and Juha to have a short trip to Ireland this weekend. Suede is playing on Sunday night in Dublin... before that, we have planned a short visit to Belfast - what could possibly go wrong..?