Ljubljana

Viime viikolla olen ollut varsinaisella Euroopan tourneella. Lensin tiistai-iltana Barcelonaan, ihanaan pikku Viladecansiin LEA-projektin kokoukseen.

Keskiviikkoiltana matka jatkui Venetsian Marco Polon lentokentälle lentäen ja siitä yöbussilla Ljublijanaan, Sloveniaan. Tämä oli ainoa tapa saapua pitämään Keynote-esitelmääni tekoälystä ajoissa Slovenian opetusministeriöön, jossa komission Digitalisaatio Working Group oli koolla.



Venetsiassa en ole koskaan käynyt ja tälläkin kertaa se jäi vain haaveeksi. Mieleen painui lähinnä Marco Polon kentän äkäiset hyttyset jotka iskivät kimppuun salamana kun poistui kenttärakennuksesta...

Viime viikon työt menivät siis niin sanotusti kompromissin puolelle. Paljon silti saatiin aikaan ja vaikka oman konsortion kokous jäikin Barcelonassa kesken, oli silti äärimmäisen tärkeää tulla tähän policy makerseja täynnä olevaan kokoukseen. Mikä mahdollisuus projektilleni vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu alalla - mihin panostetaan rahaa, mihin ei ja niin edelleen. Komissio on kuitenkin minun urallani suurin rahoittaja. Pelkästään tänä keväänä olen kirjoittanut yhteensä 12 Erasmus+ / Horisontti2020 -hakemusta. Todella mahtavaa tulla kutsutuksi asiantuntijaksi kertomaan, mihin suuntaan kannattaisi seuraavalla ohjelmakaudella laittaa rahaa. Opin ja jaoin tietoa. Oli mukava tehdä työtä yhteisössä jota kiinnostaa, mitä sanottavaa minulla oli. Palkitsevaa.

Sloveniassa olen vieraillut kerran aiemmin. Tämäkin oli EU-projektin kokous, mutta tuosta on niin pitkä aika etten muista oliko se 2008 vai 2009. Tuolloin myöskään en vielä pitänyt tätä Finnworld blogia, joka on ollut pystyssä kuitenkin jo vuodesta 2012...

Kamalasti en jaksanut Ljublijanaa kiertää, turnausväsymys sai vallan, mutta kävin silti kävelemässä keskustan kauniita siltoja läpi - lohikäärmeet yms pakolliset kohteet tuli katsottua. Ljublijanassa on myös mielenkiintoinen graffittitaiteen ulkoilmamuseoalue, jossa pistäydyin... mutta suoraan sanottuna extremematkustamisen päälle kun vielä laittaa helleaallon (+36-40C) niin jaxut olivat hieman koetuksella.

Slovenia on kaunis. Vuoret ovat lumihuippuisia niinkuin Bulgariassakin, jossa ehdin vierailla maaliskuussa. Ljublijana itsessään oli hipsterimpi kaupunki kuin 10v sitten. Keskusta on charmikas - ihmiset puhuvat hyvää englantia ja työskentelevät kovaa. What’s not to like?

Sellainen viikko. Sitten pikavisiitti Suomessa sisältäen oman pikkumurun kaa hengailua, pyykin pesua, siivousta, yksi baby-valokuvaus ja kahdet synttärit. Elämänihän on täynnä rapuja eli tällä kertaa vuorossa oli ison murun elikkäs Juhan lisäksi tätini Ritva. Pieni kuvaamani ystäväni tytär on hänkin äitinsä tavoin rapu ja syntyi siis juhannusaattona <3. Nii ja toinenkin baby ehdittiin käydä Tampereella katsastamassa juuri ennen hänen mahtipontisen nimensä julkistamista. Kyllä nyt sataa vauvoja vasemmalta ja oikealta.

Kiireisen viikon jälkeen ei ole aikaa jäädä lepäilemään vaan olen jälleen liikkeellä, tällä viikolla kohti Tukholmaa ja Euroopan Taikaita 2019. Tällä viikolla siis Shorinji Kempo aiheisia blogeja varmaankin pukkaa, stay tuned:)

 

/ Last week I was on a European tour from Barcelona to Venice to Ljublijana and back to Jyväskylä. These were business trips of Learning Technology Accelerator project. First the consortium general assembly meeting in Spain and then European Commission's DELTA (Digital Education: Learning, Teaching and Assessment) task group's meeting keynoting on Artificial Intelligence on Education. All went well and this week I head off to Stockholm, this time for Shorinji Kempo European Taikai - stay tuned for stories this week if you are interested in Martial arts:)

Miksi suomalaiset muuttavat talveksi Espanjaan?

Suomalaisilla on tapana muuttaa talveksi tai viimeistään eläkkeellä Espanjaan. Se ei ole aina ollut minulle selvää. Myönnän, että usein mietin, miksi asun Suomessa. Täällä Espanjassa on tullut mietittyä elämän laatua.

 Miltä kuulostaa aamiainen ulkona oman uima-altaan vierellä? Entäpä pikku pulahdus aamu-uinnille suoraan sängystä?

 Miltä kuulostaa kävelymatka meren rannalle? Hiekkaa varpaissa...? Ei paljoa tarvitse miettiä, miten lapsia viihdyttää, kun he viihtyvät uimassa koko päivän, päivä toisensa jälkeen. Huomattavasti halvempaa kuin Leon leikkimaat ja Hoplopit. Huomattavasti miellyttävämpää kuin värjötellä pienessä räntäsateessa tarhan pihalla Suomessa...

 Kuinka kauan menisi siihen, että tähän kyllästyisi...? Istua terassilla illan pimetessä katsellen tähtiä ja kuunnellen merta...

 Yksi keskeinen syy lienee myös se, että päivittäistavaroiden hinta täällä on selkeästi Suomen hintatasoa matalampi. Yhden suomalaisen syöntikypsän avokadon hinnalla saa kolme kiloa samaa ja tuoreempaa tavaraa. Tällä viikolla olemme syöneet lähinnä tuoreita hedelmiä ja tuoretta lihaa - joka ilta on grillailtu. Ulkona syöminen saa erilaisen merkityksen...

Tottahan toki Suomessakin voi uida ja syödä ulkona... Kesästä riippuen 2-30päivänä vuodesta. Ymmärrän nyt, miksi suomalaiset muuttavat talveksi tai vaikka lopullisestikin tänne Etelään. Kyllähän Suomessa on moni asia hyvin, mutta siellä on myöskin pimeää ja ruoka maksaa paljon. Ymmärrän, miksi Espanjaan muuttaminen on monille sopiva vaihtoehto.

Ehkä meille Juhan kanssa henkilökohtaisesti sopisi joku vähän eksoottisempi paikka... mutta mistä sen tietää - vanhemmiten voi olla mukavuuden halua. Toistaiseksi meidän 'jos oltais vapaita menemään mihin vaan' -keskustelut päätyvät vielä mantereiden läpiajoreissuihin ja vuorivaelluksiin.

¡Hasta Mañana!

 / I have always wondered why Finns like to move to Spain for the winter or at least when they retire... I have been contemplating this on our little trip to Costa Blanca - and have reached a conclusion:

1. Sun and temperature - Finland is soooo dark
2. Quality of life - e.g. swimming every day, eating breakfast on terrace, grill parties, beach time for kids
3. Cheaper grocery bills - With the price of one avocado in Finland, you get three kilos of fresher avocados in Spain. Don't even get me started on the price of wines...

Yeah I could live here... Why not?

Lasten kanssa lomalla Espanjassa

Vuoden alussa päätin miettiä tarkkaan, mitä elämässä tavoittelen ja haluan. Yksi iso haave oli toteuttaa uuden perheemme yhteinen loma, jossa muksut saisivat mukavia kokemuksia, joita voisi muistella isonakin. Omassa lapsuudessani pääsin mm. vanhempieni kanssa Madeiralle n. 10-vuotiaana. Muistan tarkalleen edelleen sen, miltä tuntui pitää isää kädestä kun kävelimme yöllä rantaa pitkin kotiin ravintolasta. Tällaiset ovat elämän huippuhetkiä, joita voi säilöä sydämessään aina. Vuoden alussa mietittyäni asiaa totesin, että täytyy olla joku syy siihen, miksi teen kovasti töitä. Ehdottomasti parhaita asioita maailmassa on nähdä lasten aito riemu ja ihmetys siitä, millaista maailma voi olla heille entuudestaan tuntemattomassa paikassa.

 Meidän perheessähän on nykyisin kolme lasta 8-, 9- ja 11-vuotiaat A, V ja S. A näistä on kokenein matkailija - ollaanhan hänen kanssaan käyty lukemattomia kertoja Kiinassa ja Englannissa sekä myöskin Japanissa ja Ruotsissa… Hän ei kuitenkaan ole koskaan ollut ns. oikealla rantalomalla - osittain siksi ettemme ole sellaista aurinkolomailijatyyppiä… Lapseni rakkaus veteen ja uimiseen on toki ollut kaikkien näiden vuosien ajan suuri ja siispä minulla on pidemmän aikaa ollut ajatuksissa viedä hänet rantalomailemaan. Ehkä lähimpänä rantalomaa on ollut Hainanin saarella 2013 - jolloin taifuuni iski… 

 

Isommat ovat päässeet nauttimaan Mustan meren rannasta Romaniassa, mutta hekään eivät ole olleet aiemmin Espanjassa. 

Päädyimme Costa Blancalle tänne hinta-laatusuhteen vuoksi. Paljon kivaa tekemistä lapsille ja lisäksi upeat maisemat. Muksut ovat sen verran isoja että heidän kanssaan voi jo katsastaa linnoja ja luolia ja muitakin myös aikuisia kiinnostavia nähtävyyksiä. 

Ajattelen myös niin, että nämä kolme ovat tämänikäisiä vain hetkisen - nyt jo alkaa näkymään osviittaa tulevasta teini-iästä ja muutaman vuoden päästä alkavat ovet paukkumaan eikä vanhempien tai sisarusten seura nappaa enää lainkaan. On siis suuri etuoikeus saada viettää heidän kanssaan aikaa juuri nyt ja tässä iässä. Ihan parhaita juttuja toistaiseksi ovat olleet sellaiset, joissa kaikki viisi osallistuvat… 

Esimerkiksi Alicantesta satunnaisesti löytynyt palmupuisto kätki sisäänsä kaikenlaisia aikuisillekin soveltuvia kiipeilytelineitä ja kuntolaitteita. Ei meinattu lähteä millään kun oli niin mukavaa yhdessä. Toinen upea kokemus oli Juhan pongaama ‘Kynttilä-luolasto’ eli Canelobre Caves (Busotissa), jossa kävimme ihailemassa huikeaa luolastoa, joka näytti lähinnä meren muodostelmilta vuoren sisässä. Pienelle pomppivalle kiipeilijä-Autistille laitettiin vyö vierailun ajaksi ja hyvin meni. Helpompaa toki olisi ollut jättää kokemus väliin, mutta edelleenkään en usko mantraan, jonka sanoma on, että elämän tulisi olla mahdollisimman helppoa.  

Lapset toki tarvitsevat edelleenkin paljon huolehtimista vaikka monet asiat sujuvatkin jo itsenäisesti. Etelän reissulla on muistettava juoda vettä, laittaa aurinkorasvaa ja muistettava välillä käydä lämpimässä suihkussa allaspulahdusten välillä. Tämä on toistaiseksi ollut ihana ja etenkin vanhemmuudesta opettava loma. Joka päivä tulee haastaneeksi itseään ja joka päivä tulee oppineeksi jotakin, mitä itse pitää itsestäänselvyytenä. Kuten esimerkiksi se, että kaikissa maissa ei ole käsitettä ‘pussilakana’ ja että se voi olla todellinen kulttuurikokemus kun vastaan tulee pelkkä lakana ja huopa sen päällä. Ihan mahtavaa nähdä näitä juttuja uusien silmien läpi… 

Onko teillä koskaan sellaista tunnetta, että on hankala kokea aitoa riemua tai iloa - tuntuuko se samanlaiselta kuin lapsena, jolloin kaikki oli uutta ja ihmeellistä…? En tiedä, montako kertaa olen ollut Espanjassa. Sen tiedän, että se ei koskaan ole tuntunut näin paljon elämän laadulta kuin tämä viikko täällä Calpessa. 

/ This week we have travelled to the Costa Blanca in Spain for a family holiday. Our kids are 8,9 and 11, which means they are passed the younger years but soon going into puberty. This is the GOOD TIME... And it will never come again. I feel very privileged to be able to share this experience with them. I remember when I was this age and my parents took me to Madeira. I still remember how it felt to hold my father's hand on the beach walking home after dinner. These moments last for a lifetime... At the beginning of this year I thought to myself - if I can't do these things, what the hell do I work for... The amazing looks of these little people being amazed at everything they come across. Yes I've been to Spain many times in my life. I would not select this as a holiday destination to myself, but with kids its specifically perfect: Great beaches, stunning mountains, places to explore... Playgrounds everywhere... The quality of life is simply difficult to beat. Sure, even at this age the three need looking after. The new climate demands you to eat, drink and sun cream not quite like home. And of course they will slightly burn however much sun cream they've got on... Still - I would not change this experience for anything in the world.

What is a sun holiday without Gelato!?!

Very excited to see our own pool for 5 nights...

IMAILE in EDULEARN 2017

Today I am in Barcelona, Spain. Presenting IMAILE project's work.

The title of the presentation was: "Innovations to design personalized learning environments for STEM education of the future?"

The idea was to present the work in IMAILE project for the last 4 years. I am the technical manager of this project and the research that we have been conducting this year has been overseeing the innovations in PLEs current state and testing the innovative solutions of Yiptree and Amigo in classrooms around Europe this spring and in the coming Autumn.

Networking with EU funded STIMEY project.

Edulearn is a great forum to present project results. There are more than 700 teachers, educators and learning technology experts present from over 80 countries around the world. Specifically we worked alongside with EU funded STIMEY project which is building STEM educational environment for the Youth.

The session that my presentation was in, was for personalised learning environments and of course it is interesting to see what is going on all around the world. Other presenters were from countries like UK, US, Russia and Croatia... 

 Edulearn is a great place to get an overview of what is the state-of-the-art innovations in learning technologies that people are talking about right now. Keynote of Jennie Magiera introduced Google cardboard results from her classroom and the impact was quite compelling. Kids really believed they had reached the Mount Everest Summit for example and the pure interest towards learning that spiked out of these kids... Priceless.

The world is changing. We are all along for the ride. 

Augmented reality. 

Artificial intelligence. 

Virtual reality. 

Big Data. 

Internet of Things. 

Are you ready?