Punainen mökki ja tomaattiviljelmä

Päätimme poikasen kanssa lähteä ulkomaille Uuraisille kyläilemään ystäväni lapsuuden kodissa. Sinne matka kävi kätevästi hirvaskankaalla sijaitsevalta kesämökiltämme, puoli tuntia ajomatkaa suuntaansa.

Sää suosi ja koska lapsikin matkusti kiitollisena takapenkillä, rohkaistuin pysäyttämään auton, jotta saatoin ottaa kuvia näistä ihanista lehmälaumoista. Ne muistuttivat lapsuuden matkoista Kajaanin ja Jyväskylän välillä. Nyttemmin lehmiä ei paljoa laitumilla tienpielessä näy - syy lienee EU:n, ei niinkään sen, että ne olisi siirretty sisämaahan terveellisemmille laitumille.

Ystäväni lapsuuden koti on ihana maatila Uuraisilla, jonka pihassa kirmaa kolmannen (vai neljännen?) sukupolven lapsia tällä hetkellä.

Pihalta löytyi myös kaksi trampoliinia, joita poikani kävi innokkaasti kokeilemassa heti alkuunsa - meille kun ei ainakaan tänä kesänä sitä sitten loppujen lopuksi hankittu.

Minun mielestäni sininen taivas, punainen mökki ja vihreä metsä - siinä on sitä jotain suomalaisuuden ydintä. Tässä maisemassa silmä lepää todellakin.

Tokihan poikani löysi heti ensimmäisen 10minuutin aikana pihan ainoan kuralällylammikon ja ui siellä, joten kenkiä ja housuja ei sitten tarvinnut loppuvierailun aikana käyttää. No, onneksi oli kesäkuuma ja vaipalla selvisi helposti.

Poikani oli iältään isäntäperheen lasten väliin putoaja. Oli mielenkiintoista tehdä hieman vertailua lasten välillä (vaikka kaikki ovatkin tietysti yksilöitä yadayada). Poikani on varsin motorisesti kehittynyt, mutta taas kielellisesti hän jäi jälkeen sekä vuotta vanhempaa tyttöä että 6kk nuorempaa poikaa.

Pikkuisäntä oli melkein yhtä kova menijä kuin meidän poikakin. Mikähän noissa pojissa oikein on, että alusta lähtien täytyy vipeltää niin kovaa kun jaloista lähtee...

Pihapiiristä löytyi myös tomaattiviljelmä, joka oli toteutettu yksinkertaisesti, mutta kivasti minusta...

Säkit auki, tomaatin taimet säkkiin.

Ja koko homma ns. muovisessa kasvihuoneessa, jonka sai vetskareilla kiinni... Nopeasti kun katsoi, näytti ihan lasiselta kasvihuoneelta sitäpaitsi!

Miksi vijelyn pitäisi olla hankalaa?

We visited the country romantic childhood farm of my friend. This was the true Finnish dream: Blue skies, red house and some potatoes in the ground. I also fell in love with the simple greenhouse for tomatoes: Straight from the packs and roofed with a real-looking plastic case. Why must farming be any more difficult than this?

Ulkomailla Uuraisilla

Tänään olen mökkeilemässä, joten blogaaminen on ollut lievästi haasteellista:
Haaste1: Vein vihdoin kuolemassa olevan läppärini huoltoon. En kuitenkaan halunnut blogata kännykästä, koska kuvien laatu sieltä on niin kamalaa, etten pystynyt kestämään ajatusta liian pienistä kuvista. Niinpä päädyin setämiehen läppärin lainaan.
Haaste2: Setämiehen läppärin virus- ja javascript torjunta...
Haaste3: Lapsi, joka ei nukkunut kuin 15min päikkärit

Eli tänään vain nopea pyrähdys tänne. Mutta sitäkin tuoreempia kuvia minireissultamme Uuraisille.
Ystäväni on jo pidemmän aikaa houkutellut minua ja poikaani käymään heidän kotitilallaan, leikkimässä veljensä lapsien kanssa. Lapset tapasivat poikani talvella Skypessä, kun olimme viikoittain tätinsä kanssa skypessä. Siitäpä se kipinä sitten lähti ja ajelimme mökiltä Uuraisille katsomaan upeaa maalaismaisemaa.

Matkalla vastaan tuli varsinainen suomalaisidylli, tällaisia karjoja ei enää nää isompien teiden varressa ja kerrankin oli aikaa vähän pysähtyä ja kuvata. Upeita kesäpäiviä Suomessa. Kunhan saan oman koneen takaisin, parempilaatuisia kuvia itse vierailusta seuraa. Kiitokset viimeisestä perheelle F!

I am currently out the radar, in the Finnish nature, in the bush. In the summer cottage that is. We made a small trip to Uurainen today to have a little play-date with my friend's niece and nepfew. On the way there was some very Finnish landscape. Summer really does not get better than this.