Kesälomalla Kainuussa 2022

Niinpä meille koitti vielä ainaskin yksi kesälomaviikko Kajaanissa vaikka viime vuonna jo kuviteltiin sen olleen viimeinen! 

Viimeksihän olimme täällä L:n kanssa kahdestaan maaliskuussa etätöissä. A:n kans ollaan oltu monena vuonna tällä kesäloman vietossa, mm. 2020. 

Ajatella, että vuosi sitten tämä pieni tyyppi oli vasta masussa ja nyt hän jo konttaa pitkin Kesäniemen laitureita...

Kesä on taittumassa kylmään vaikka vasta heinäkuuta mennään. 

Kyllä on viime kesään verrattuna ollut kylmää ja sateista.

Meillä oli kuitenkin pari päivää tuuria ja kävimme toteuttamassa ison pojan haaveet hyppytornissa keikkumisesta.

Tämä on niinsanottu 'jokaiselle jotakin' -loma, eli mummin haaveista on toteutettu mm. pensasaitojen ja ruohon leikkuu ja kattolistojen uudelleenasennus. 

Pensasaitojen leikkuu ei ole oikein mun suosikkilajeja, mutta kiinteistöjä täytyy hoitaa, näinhän se on.

Ihan kiva siitä tuli.

Ja ilo on myös seurata, miten veljeksistä on toisilleen jo kovasti seuraa.

Tosin toinen on aika paljon hurjempi uimari ja menee kylmiinkin vesiin.

Paltaniemellä käytiin myös leikkimässä.

Mummin pikkuapurit ovat myös mm. siivonneet terassia..

L otti myös ekat askeleensa ilman tukea juuri ennen kuin läksimme tänne reissuun... 

Nyt on sit kävelyä harjoiteltu non-stop. Mitä nyt välillä laitetaan kiinni vehkeisiin kuten vauvakiikkuun, josta osataan jo itse nousta pois.

Myös isoveli on imuroinut ja leikannut nurmea mummin apuna. Nurmen lisäksi meni yksi kukkapenkkikin ruohonleikkuriin kun silmä vältti... Hupsista!

Pienelle maistuu edelleen äiskän maito - ajattelinpa laittaa tähän myös tällaista muistoa imetyksestä kun se varmaan piakkoin loppuu.

Muru-kirjaa on luettu innokkaasti.

Kaiken kaikkiaan mukava loma taas täällä Pohjoisessa. Näin nämä vuodet menee ja lapset kasvaa. 

Paltaniemen uintireissulla meille kävi myös äärimmäinen tuuri kun paikallinen seilori tuli Kuha-saaliin kanssa juuri veneellään maihin ja kysyi, että haluttaisko ostaa 3kg valmiiksi fileroitua Kuhaa 20eur/kilo. Siis miten järkyttävän isokokoisia kuhia Oulujärvessä uiskentelee!?! Varmaan kaupassa nää olis ollu 3-40eur kilo...  

Oli muuten ihan superhyvää voi-kerma-aurajuustokastikkeessa! Oi naminamsk!

/Once again we have spent a summer holiday swimming in Kajaani! Tops and I have enjoyed this now at least three years in a row. Can't believe last year L was still in my stomach and now he has just learned to walk without support! Time flies! We also got amazing fresh white fish from a local fisherman who just happened to come to shore... So cheap, so yummy and fresh!

Uimassa Kainuussa

Tänä kesänä suomalaiset matkustavat Suomessa. Niin mekin. Matkasin jo toistamiseen lapsuuden seuduilleni Kajaaniin poikani ja äitini kanssa.

 A:n mielestä paras loma on sellainen, jossa voi maksimoida uinnin määrän ja se on todellakin tehty täällä.

 Kesäniemen uimaranta hyppytorneineen on palvellut päivästä toiseen meitä.

 A jaksaisi olla rannalla koko päivän.

 Hän on kuitenkin vanhemmiten tullut pelokkaammaksi. Siinä missä kolme vuotiaana hän hyppäsi suvereenisti kolmesta metristä veteen - nyt kolmosessa käydään kyllä keikkumassa, mutta hypyt toteutetaan yhdestä metristä tai alle. Itsesuojeluvaisto on herännyt - jes!

 Pikkuautisti pääsi myös nauttimaan ravintola-annoksesta matkalla Kajaaniin. Hänen pitsaan ei tule muuta kuin pohja ja juustoa, jos hän saa valita.

 Kesäniemessä oli välillä niin paljon lapsia, että sai pitää silmällä etteivät hypi toistensa päälle.

 On ollut ihanan lämmintä. Minä en varsinaisesti ole lomalla, mutta olen ollut 'loman kaltaisella', jossa vastataan vaan pakollisiin sähköposteihin. Viikon päästä minulla on vielä edessä projektini review meeting, jonka jälkeen toivon mukaan pääsen ansaitulle reilun viikon lomalle. Valitettavasti tämänhetkisessä hommassani sellainen pitkä 5 viikon yhtenäinen loma, jossa ei tarvitsisi yhtään työasiaa hoitaa, ei onnistu. Sen sijaan lomailen pätkissä. Ehkäpä syksymmällä otetaan vielä joku lomapätkä jos korona sallii matkustamisen. Sen näkee sitten.

 Kainuussakin on kyllä huikeita paikkoja ja maisemia.

 Kävimme eilen hiisijärven hiekoilla. Hiisijärven harju, on muinaisen jäätikkövirran synnyttämä. Hiisijärven hietikoiden hiekka on siis 9000 vuoden takaista jääjärvisedimenttiä, jääjärvihietaa, joka paljastui näkyviin veden alta vuoden 1761 vedenlaskussa. Sotkamon jääjärven purkauduttua tuuli muokkasi maisemaa harjuvyöhykkeillä. Lentohiekkavallit kasaantuivat dyyneiksi, ja niin saivat alkunsa Hiisijärven alueen kasvuolosuhteiltaan kuivat jäkäläkankaat. Hiisijärvi oli vielä 1700-luvulla 10km pitkä kristallinkirkasvetinen järvi, jonka pinnan lasku kuitenkin ryöstäytyi talonpojilla käsistä 1761 ja sen pinta laski 14metriä. Tämän seurauksena paikalle jäi hienoa hiekkaa sisältävät harjut, jotka ovat itsessään ristijärven nähtävyyksiä.

 

Hiisijärvi on edelleen äkkisyvä ja jopa paikoitellen 160m syvä... 

Sukellusolosuhteet olisivat olleet hyvät:)

Hiisijärveltä ajelimme takaisin Kajaaniin Sotkamon kautta. Siellä kesäinen rantakohde on tietystikin Hiukan hiekat, jonne pysähdyimme seuraavalle tunnin mittaiselle uinnille. Iisalmelaispoika jaksoi jonkun aikaa leikkiä vedessä A:n kanssa vaikka yhteistä kieltä ei löytynytkään:)

 Säät ovat suosineet ja on siis nautiskeltu kesästä <3. Itseasiassa sateet alkavat vasta tänään kun ollaan jo kotimatkalla junassa.

 Toki Kainuun uintikohteiden klassikko, 'Paltaniemen uimaranta' on myös kuulunut viikon repertuaariin.

 

 Kävimme myös todistamassa Paltaniemelle kesäkuun lopussa iskeneen myrskyn tuhoja. Kyllä oli yli sata vuotiaitakin mäntyjä kaatunut kokonaisen pellon verran. Ajatella, että ehdimme juuri edellisellä Kajaanin retkellämme alta pois edellispäivänä... Mikä tuuri!

Loma oman äidin kanssa on aina sellainen 'uhka vai mahdollisuus' kysymys. Käytiin viimeisenä iltana lenkillä ja äiti kysyi, että oliko minua ahdistanut viikon aikana. Vastasin, että ei joka päivä. Sitten kysyin, oliko häntä. Vastaus oli sama:) Äidin ja tyttären suhde on sellainen, että tytär taantuu äidin kanssa kiukuttelemaan niinkuin pieni lapsi ja toisaalta äiti hyysäämään ja opettamaan niinkuin äiti. Haasteellista on päästä sellaiseen tilaan, jossa kumpikin tulisi kohdelluksi vastuullisena aikuisena. Silti ollaan äidin kanssa jopa välillä samaakin mieltä. Parasta äidissä on se, että hänelle voi suuttua tietäen, ettei hän hylkää. Sellaista ihmistä elämässä todellakin tarvitsee.

Missä päin Suomea sinä olet lomaillut? ja kenen kanssa?

/This summer, Finns travel in Finland. And so have I. I have actually gone to Kainuu twice in the last three weeks, which is probably more than in ten years now... In any case, Kainuu has been a really sunny and warm summer holiday location for my son, my mother and me. My son is basically happy if he can swim all day. He has been so upset to know that we are going home today, even though he gets to go on a train which is the next best thing if you can't go with a plane. Thank you Kajaani, we had a great time!

Onko sinulla vaikeuksia siirtyä lomalle?

Eka varsinainen lomapäivä. Mitäh? Olen lomalla... Aivot eivät osaa käsitellä asiaa. En muista montako vuotta olisi siihen, että olisin viettänyt kesälomaa Suomessa, kotona. Toki kesälomalle jääminen ei ole niin helppo juttu. Viimeiset kaksi yötä olen nähnyt mitä mielikuvituksellisempia painajaisunia. Ensin palattuani toimistolle olivat siirtäneet minut vanhaan jaettuun toimistooni jonkun tuntemattoman tyypin kaveriksi ilman että olivat kertoneet minulle asiasta. Ihmettelin, että miten tapaan opiskelijoita, nauhoitan webinaareja tai kestitsen vierailevia yrityksiä tästä lähtien... Samaisessa unessa mietin, että jos tämä todellakin on elämäni vaikein asia niin minulla ei taida olla oikeita ongelmia... Noh, sitten viime yönä olin jälleen Agoralla. Tällä kertaa minun tehtävänäni oli kuljettaa ryhmä vierailevia kolleegoja korkeiden puujalkojen(!?!?) varassa Agoran edessä olevien pylväiden välissä ilman, että pudotan heidät maahan... Eli noin yhteenvetona voisin sanoa, että jonkinlainen työstressin purkautumisprosessi on alitajunnassa meneillään selkeästi. Asiaa ei auta se, että minun hommastani ei voi koskaan olla 'täysin' lomalla eli toki vastailen lyhyesti opiskelijoille ja kolleegoille kun heillä on jotain kysyttävää, mutta en ala tekemään siis mitään raportteja, arvointeja, artikkeleja, hankehakemuksia yms muuta 'kunnon työtä' nyt tässä seuraavan parin viikon aikana. Nyt aion viettää aikaa pikkumuruni kanssa biitsillä ja mökillä. Ja nähdä ystäviä ja sukulaisia. Ja sit aion catch upata vähän blogipostejani, joita en oo saanut reissun päältä aikaiseksi.

Viimeisen kuukauden aikana olen käynyt Espanjassa, Italiassa, Sloveniassa, Ruotsissa, Kiinassa ja Georgiassa. Ei siis ihme, että on pää vähän pyörällä. Reissut on olleet ihania, vaikkakin raskaita. Monessa hetkessä on ollut päälimmäisenä on kuitenkin kiitollisuuden tunne. Se, että tämä on mun elämää. Että saan nähdä maita ja tavata ihmisiä, joista tulee mun ystäviä. Yhteydet erilaisiin ihmisiin on kyllä elämän suola ja sokeri <3

Onks teillä vaikeuksia siirtyä lomailemaan?

/This is my first actual holiday day. And I have severe problems in 'being on holiday'. I keep having nightmares about my workplace and office... Like that I have to 'carry on colleagues' through dangerous high ground places... or that they move me into new offices without telling me and then complain that they have sent me a message through 'Telegram' which I have never received... Clearly information systems can cause holiday anxiety!!! 

I am planning of two weeks of beach and summer cottage time with my little man. And of course seeing friends, family and relatives. I have had quite a ride over the last month, visiting six different countries... The trips were full of amazing moments, but they were also tiring. That's the other side of travels. Now I plan to just relax, swim in the lake, maybe sit back and catch up with some blog posts that I have not yet gotten around writing in the beginning of this year.

Is it easy for you to get onto holiday mode?

Loman rajamailla

 Mulla on vähän repaleinen tää loma. Mut varmaan se johtuu mun työn luonteestakin, että pitää olla joustavasti paikalla mut toisaalta voi olla myös joustavasti tekemässä hommia vaikka möksältä käsin... Oltiin veljeni kans yhtenä iltana hieman virkistäytymässä ja jännästi myös suunnittelemassa yhteisiä bisneksiä tällä viikolla... kuva (c) äiti, joka on ihan älyttömästi kehitynyt kuvaajana - hyvä sää!

 Mökillä hommat on hiukan erilaiset... Yllä meidän lähde, jonka Seijan kans olemme tyhjentäneet mudasta nyt neljästi. Tällä viikolla upotettiin sinne uusi Timo-sedän tekemä puukehikko... On muuten kirkasta ja puhdasta vettä...

Viime viikolla on ollut vaihteeksi taas vähän haikea meininki...

 Lapsi lähti englantiin mummulaan ja meidän lapsi-loma vaihtui aikuiskeskeiseksi työ-lomaksi...

 Mut sitä ennen ehdittiin nauttia upeasta kesästä mökillä.

 Nuotioruoasta---

 Tää oli niiiin hyvää.

 Ja tietty uinnista...

 Meidän poitsukka on kovasti lomalla harjoitellut uintiin ja itsesuojeluvaistoon liittyviä taitoja.

Hän periaatteessa osaa uida noin 3-4 metriä, enempää en vielä uskaltaisi laittaa uimaan.

 Tänä vuonna hän on pysytellyt visusti mökkilaiturilla - siitä ei mennä kovin kauaksi, paitsi jos on tuo juoksuvyö, eikä silloinkaan muuta kuin äidin kanssa.

 Lautailu sopivan lyhyen matkan säteellä sen sijaan on monia taitoja kehittävää. Esimerkiksi tasapainoa...

 Tai itsensä hinaamista laituriin...

 Monenlaisia hahmotustaitoja tuli opittua sen viikon aikana, jonka tämä poika käytännössä vietti koko ajan tuossa järvellä tai laiturilla.

 Onni on 30-40v(?) vanha surffilauta...SUPpilaudat--- liian modernia...!

 Sää on ollut ihan mieletön. Millään en malttaisi olla töissä hommissa, vaikka täällä onkin sellainen asia kun ilmastointi.

Vikana mökki-iltana pienoinen käpertyi mun viereen mutruhuulineen... En kestä! Yhyy... Vaikka oonkin superonnellinen et poika on mumminsa kanssa englannissa ja ihastuttaa siellä kaikkia isovanhempiaan, jotka näkevät häntä hyvin harvoin niin onhan mulla tätä mussukkaa ikävä. Ei voi mitään.

Vaikka välillä luksusta on aikuisten ilta mökillä...

Kun kukaan ei huuda. Ei käskytä. Ei heittele tavaroita järveen...

Tai kun voi mennä toihin klo 18:55 ja tehdä töitä 23:00 asti... Silloin ei kukaan keskeytä. Ei ole lounasseuraa pyytäviä. Ei liikoja what's app viestejä... Ja silloin ne hommat tulee tehtyä. Myönnettäköön, että tällä viikolla olen tehnyt hommia pelkästään siitä syystä, että loppuviikosta aion minimoida hommat. Olen nimittäin 'lomalla' torstai-illasta viikon verran ja tarkoitus on lähteä reissuun. Reissun kohde on vielä salattu kaikilta asianosaisilta, myös toiselta reissuun lähtijältä. Äidille ja tädilleni annoin vinkin, että kyseessä on kohde, jossa mielestäni vain toinen (tai ainakin toinen, jos muistan väärin) on vieraillut. Siitähän heidän arvuuttelu sitten lähti... Ennen tätä vinkkiä he olivat aika vakuuttuneita siitä, että kyseessä on viime kesän kohteeni Islanti. Toinen vinkkini oli, että minä en ole koskaan käynyt tässä kohteessa aiemmin. Arvaattekohan mihin matkamme vie...? 

/Soo... After one week of vacay with my son, mainly spend naked in the summer cottage - I'm back in the office. That's right: WORK! The infinite swear word in the middle of holidays. But no can do - I am coordinating this project anyways. And yes it occasionally feels like I will never get all of this done. But after 11hours of sleep in the summer cottage last night (also our house is no place for sleeping currently as it is toooo hot) - 4,5hours of uninterrupted work followed and I actually got things done. As much as I miss my beautiful son, I have to say that it's really nice to be able to go to work at 1900 and come out at 2300. I am a lot more active in the evenings and night. I am not a morning person at all. But frankly, the reason I was working so hard today was that I do not want to be working from my holiday, where I intend to go on Thursday for a whole week. It is a trip to a destination not known to me before and completely not known to my bf who I have not told... I am rather excited about it, so definitely some all nighters in the office so I can kill all the work before the holidays... Can you guess?