Red Carpet 2015

Oscar-gaalan jälkimainingeissa on tietystikin hyvä puhua Red Carpetin pukeutumistyylistä 2015. Ensinnäkin täytyy sanoa, että tämän vuoden red carpet oli aika mitäänsanomaton mielestäni. Toki, siellä oli yksi Lady Gaga punaisine kumihanskoineen, mutta se asu ei ollut lähelläkään kohauttavinta Gagaa eikä myöskään kohauttavinta Carpettia.

Tämän vuoden muodin kulmakivet oli kopioitu paljolti viime vuodelta: Glitter & Mauttomat halkiot rulettivat. Ne olivat siirtyneet jo kaula-aukoista helmoihinkin... Minä en siis lämpene näille napaan asti auki edestä jutuille. En vaan osaa. Ehkä olen vanhanaikainen ja ne alkavat parin vuoden päästä näyttää minusta hyvältä.

Mutta joo, minun oli vaikea sulatella seuraavia kokonaisuuksia:
Jennifer Lopezin tissien litistysmekko. Joo, väri sopii hänelle hienosti, mutta oikeasti, täytyykö sen litistää nuo tissit noin. Onhan ne nätit, mutta koen vaan tällaiset ihan turhan huomion kohteiksi. Kyllä - jopa minulle, rintojen ylimmälle ystävälle, liika on vaan liikaa.

No sitten miss Scarlett Johansson oli epäonnistunut sekä puvun värivalinnallaan että kaulurimaisella korullaan. Epäonnistumisen kruunasivat vielä outo kampaus ja toispuoleinen korvakoru. Scarlett! Skarppaa ensivuoteen. Tässä hyvä esimerkki siitä, miten yksi Hollywoodin kauneimmista naisista voi todellakin näyttää siltä, että ei kiitos...

Mutta ei tässä vielä kaikki illan epäonnistujat, sillä Naomi Watts päätti ilahduttaa meitä bikinitopilla, jossa oli kunnon selkäpuolinen mid drift. Yak!

No, olihan Carpetilla toki onnistuneitakin asuja. Mun suosikkeja olivat:
Milena canonero, jos ei costume designista oscarin pokannut pukeudu hyvin niin olisihan se varmaan hieman embarrashing...

Patricia arquette  - Tosin hänen hiuskuontalonsa levisi illan aikana aivan käsiin, tätä ei tässä kuvassa vielä huomaa... Tykkäsin toogamaisesta yläosasta ja perus mustavalkea toimii aina.

Idina menzel - Punamusta myös!

Ladies in Red.

Jared oli myös parhaissaan. Ja sai katsomossamme Jeesus-ihailua.

Kevin Hartin reverse puku oli minusta myös upea.

Mutta kyllä illan kuningatar mielestäni on tässä: Reese Witterspoonilla oli yllään mustavalkoista yksinkertaisella leikkauksella, joka toimii. Vau! Mikä oli sinun suosikkisi/inhokkisi?

I found this year's Red Carpet to be slightly boring at times. Sure there was Lady Gaga with her red rubber gloves. But that was hardly beating the most famous misfit of Oscars' red carpet - Björk and her swan dress. Lady Gaga was not even beating her own most imaginative costumes, I was a bit disapointed, but then again surprised in a positive way when she started to sing 'Hills are alive...' 

So but what was in this year: The horrible whole body-down-to-the-naval-cleavages were still on, also the drifts had moved onto the skirt parts too. I found Jennifer Lopez to be showing way too much boob. Can you imagine this? Me critisising of Boobs on tv... I must be going mental. But never the less, I prefer my boobs less squeezed and less visible if on red carpet. Thank you very much. Perhaps I'm just old fashioned on this. Another really terrible act was Scarlett Johansson, who not only had horrible hair and miss matching earrings, but had chosen a terrible green color and a neck jewelry that was making her look like a boy scout in a dress. Come on Scarlett, you are one of the most beautiful women in Hollywood, are you going through that, 'please don't come and talk to me, I'm tired of being beautiful' phase? Third really horribly wrong outfit was worn by Naomi Watts. She had gone in with the mid drift fashion, just on the back side, making it look like she's got a sort of black bikini under her gown. Say what you will, but not my thing. However, there was some great gowns as well of course. My personal favourites were Milena Canonero, Patricia Arquette (although she was completely unable to control her hair by the time she walked into the theatre), Jared Leto (Yes of course any Jeesus wearing pale blue gets my vote), Kevin Hart, Idzina Menzel... But if I would have to pick just one, it would be Reese Witterspoon's beautifully simple black and white number. I just love the neck line and it fits her so well. 10/10. Well done. Which gowns did you love and hate this year..?

Birdman & Slaveman

Perjantai, päivä jolloin horroksessa haahuilevat bloggerit heräävät postaamaan. Tänä perjantaina ei tässä blogissa kerrota kuulumisia eikä sen pahemmin julkaista räntäsadeasujakaan, jääköön ne ensi viikolle tai viikonlopulle. Vaikka täytyy sanoa, että viikko on ollut varsin mainio - submittasin paperin ja rahoitushakemuksen, jotka olivat isoja askeleita stressin purkuun. Mutta ei, tänään epistolana on tiistai-illan elokuvanautinto, tämän vuoden parhaan elokuvan Oscarin voittanut Birdman.

Minut tuntevat tietävät, että joku viisi (tai ehkä kahdeksan) vuotta takaperin katselin ystäväni Virpin kanssa KAIKKI 80 ja risat parhaan elokuvan Oscarin voittanutta leffaa. Wikipedian listaus löytyy täältä. Se oli meidän ensimmäinen 'parempien elokuvien listaprojekti'. Sen jälkeen olemme katsoneet mm. American Film Instituten Top10Top10 listan ja nyt jo pari vuotta on ollut meneillään IMDB:n http://www.imdb.com/chart/topTop250-lista.

Kuitenkin viime vuonna kävi 12 Years a Slaven voittaessa, että en vaan jaksanut katsella sitä. Eikä kyllä Virpikään. Miksi? No kun se nyt vaan on tyyppiä 'Schindlerin lista'. Et sä oikein voi sanoa siitä mitään pahaa, mut kaikki tietää, millainen se on jo otsikon perusteellakin ja olkoonkin kuinka vaikuttava, se nyt loppupeleissä on aika tylsä. Katselimme myös Slaven tällä viikolla, joskin DVD-muodossa.

Mutta toista maata on tämän vuoden best picture winner, Birdman. Näin mahtavaa parhaan elokuvan pystiä ei ole kotiin vienyt kukaan ihan muutamaan vuoteen. Viimeksi pidin ko. pystin voittaneesta elokuvasta vuonna 2007 kun No Country for Old Men voitti. Toki väliin mahtuu HYVIÄ elokuvia, mutta sellaisia jotka purevat minuun... No vähemmän. Jos ette ole Birdmania nähneet, en suosittele lukemaan eteenpäin, koska SPOILER ALERT!

Niin, mikä tässä elokuvassa oli niin hyvää? Facebookini on ollut täynnä ihmisiä, jotka ovat kertoneet sitä katsellessaan olleensa 'niin rakastuneita siihen', että olisivat antaneet sen tehdä juonellaan melkein mitä vaan... Kyllä, minullekin kävi niin. Täydet viisi tähteä.

Birdman kertoo ihmisen elämäntarkoituksen etsimisestä ja pelosta tulla unohdetuksi. Pelosta, että toisten kuva itsestä on väärä. Ja että ei merkitse. Aina ajankohtainen aihe vaikkei katsoja olisi julkkiskaan. Roolisuoritukset ovat fantastisia. Michael Keaton on pääosassa niin hyvä, että hänen olisi ehdottomasti tullut voittaa pääosa-Oscar. Akatemia kuitenkin palkitsee mieluummin niitä näyttelijöitä, jotka esittävät todellisen maailman ihmisiä, tai ovat laihduttaneet käsittämättömiä määriä kiloja, tai ovat transsukupuolisia tms. Näyttelijä, joka näyttelee 'vain näyttelijää' ei ilmeisesti kelpaa voittajaksi. Harmi, sillä varmasti on todella vaikea näytellä näyttelijää, joka näyttelee huonosti. Ja Michael Keaton on tässä todella mainio. Myös Emma Stone ja Edward Norton tekevät huikeat suoritukset. Mahtava seurata noin lahjakkaan Castin yhdistelmää.

Mutta sen lisäksi tarina on mainio - minä henkilökohtaisesti pidin elokuvan fantastisista elementeistä, enkä kokenut ahdistavaksi elokuvan loppua, vaikka se onkin saanut kirjailijaystävieni keskuudessa paljon keskustelua aikaan. Kirjailijat nimittäin eivät tykkää 'jätetään auki tai katsoja saa itse päättää, mitä tapahtui' lopetuksista. Mieheni ja ammattikuntansa edustajat kokevat tämän jotenkin halpana tapana välttyä ottamasta riskiä sen suhteen, että kirjoittaisi elokuvaan lopetuksen. Minulle Birdmanin loppu ei ollut vaikea tulkita. Minä koin sen metaforana, että hän tappoi itsensä, mutta oppi lentämään omilla siivillään, eikä ollut enää Birdman. Ja että hänen tyttärensä siinä hetkessä todella ymmärsi isäänsä. Minusta lopetus oli täydellinen ja pidin siitä. En ottanut tätä tarinaa ollenkaan niin, että 'opetus on, että jos sulla menee huonosti, niin tapa itsesi'... Minusta koko elokuvan läpi on selvää, että pääosarooli ei ole mikään roolimalli kenellekään eikä myöskään pyri olla sellainen. Minusta hän myös saavutti sen, mitä halusikin saavuttaa ja oli siihen tyytyväinen. Onko se niin kamalaa, jos ihmisen elämä loppuu? Eikö ole parempi lähteä elämänsä huipulla kuin maaten seniilinä hoitokodissa ilman ihmisarvoa...? Miksi ihminen ajattelee niin, että kaiken pitää jatkua, jotta sillä on merkitystä? Tai että onnelliset asiat elämässä pitää toistaa ja toistaa...? Miksi emme osaa olla onnellisia niistä hetkistä ja muistoista, jotka ovat ja olivat, joita kukaan ei voi meiltä poistaa... Tätä ihmettelen usein.

Birdmanissa on paaaljon samoja elementtejä kuin lempiminisarjassani, Angels in America... Molemmat ovat osittain New Yorkiin sijoittuneita. Molemmissa on fantastisia lintuelementtejä, jne. Ei siis ihme, että tää muhun nappaa. Varmasti yksi parhaista ikinä tehdyistä elokuvista. Ja vaikka mä tykkään Linklaterista kuin hullu puurosta, niin anteeks nyt vaan mut Boyhoodilla ei ollut mitään mahdollisuuksia voittaa. Tämä elokuva on vaan niin mestariteos. Oikea elokuva voitti tänä vuonna.

Birdmanissa mahtavaa on myös kuvakerronta ja se, miten se on kuvatttu ikäänkuin koko elokuva olisi yhtä otosta. Kuitenkaan se ei ole sidoksissa vain yhden ihmisen perspektiin vaan välillä seurailee muitakin hahmoja. Erinomainen flow. The Russian Ark - Hermitaasielokuva tulee mieleen tästä kerrontatavasta, varmasti oli saanut sieltä vaikutteita. Siis kun mahtava cast, kerronta ja kässäri kaikki kohtavat, ei voi tulla tulokseksi muuta kuin mestariteos. Bravo Iñárritu!  

Valitettavasti orja-elokuvasta en voi sanoa samaa. Gravityn olisi pitänyt voittaa viime vuonna. Mutta onhan se vaikea sanoa, etteikö orjuus olisi tärkeä teema ja etteikö elokuva olisi tunteisiin vetoava. Minä en vaan ole sellainen ihminen, joka jaksais katsella schindlerinlistoja uudestaan ja uudestaan. Nähty on, eikä toistamiseen tarvitse, onneksi.

Huvittavaa tässä oli Brad Pittin ehkä max 5min cameo-rooli, jolla elokuvaa yritettiin myydä. Siis oikeasti hänen osansa on NIIN pieni, että miten jollakin on pokkaa printata näitä julisteita: (beats me!)

It's Friday! Today you won't be hearing my mushnings about what's been going on this week - it's been a good one, but I've decided to talk a little about the last two Best Picture Academy Awards winners... This year's Birdman and last year's 12 years a slave... These both I watched this week and I have to say that one of them is one of the best pictures ever made... And the other one is... Well, more like Schindler's list. Yeah the 'Slave' was good, but I never want to see it again. It's not surprising in anyways and the mere headline tells me all I need to know about it. True story where men are beaten and women raped. Yeah, I know I'm into violence, but this is not what I like watching when I'm in cinema. At the end of the day, watching people suffer can also be boring. You know what to expect. Yeah it's bad. 

Birdman however is such a master piece that I am still with an open jaw. Michael Keaton was robbed of his best actor award, as he was against people playing real people... Actually an actor playing an actor who acts badly is really difficult to do. And he's brilliant throughout. Emma Stone and Eddie Norton are also fabulous - the dialogue is sharp and funny. The story does not leave you for a second, it's engaging and enjoyable and a lot like Angels in America, my favurite miniseries of all time - I mean, big fantasy winged creatures in New York - does this ring a bell? How could I not like this one... I didn't even mind the ending, I was that much in love with this film. Probably they could have done whatever they wanted with the ending and I would have still been satisfied. However my writer friends have been arguing in facebook if this was one of those 'open endings where the writers don't want to admit that they don't know what they are doing...', but for me it was not like that. For me, he finally escapes 'Birdman' (perfectly leaves him there to sit on the toilet) and then learns to fly. He's on top of his world, he kills himself yes, but it's because it's ok. And he finally connects with his daughter as well and she understands. Finally. I didn't feel like the 'lesson is, if life is bad, kill yourself...' as some people might point out. For me this film was about human beings trying to find meaning to their existence, trying ever so hard not to be forgotten. I feel as if it's a film trying to proof something to others, whereas at the end, after being able to achieve what he wanted, he learns to fly himself, metaphore for being content, satisfied, happy. That's how I saw it. 

Also of course the way Bidman is shot in a constant flow is a great gimmic. Reminded me a lot on Russian Ark the film about Heremitage. 

Anyways, fantastic amazing film. I have not felt this good about a film winning best picture since No Country for Old Men back in 2007. Well done Iñárritu! 

Oscars 2015

Elokuvamaailman kultaiset pystit jaetaan taas ensi yönä. Kuten muutamana vuonna aiemminkin - en aio valvoa vaan vältellä huomisen spoilereita ja katsella gaalan hyvässä seurassa tiistai-iltana. Postaan kuitenkin ennusteeni aikaisempien vuosien takaa. Viime vuonna tulos oli ihan hyvä, vaikka jäinkin taas harmittavasti Virpille - katsotaan, miten käy tänä vuonna... Ensi viikolla Red Carpetin ruodinta lienee myös paikallaan. Stay tuned! Hauskaa Oscar-iltaa kaikille! Viime vuoden gaalapostaukseni löytyy täältä. JA Red Carpet täältä.

Tonight, it's the Oscars again. I'm keeping away from facebook and news tomorrow and watching the gala with my friends on Tuesday. Here's my prediction of 2015:


Best Picture
“American Sniper” Clint Eastwood, Robert Lorenz, Andrew Lazar, Bradley Cooper and Peter Morgan, Producers
“Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)” Alejandro G. Iñárritu, John Lesher and James W. Skotchdopole, Producers
“Boyhood” Richard Linklater and Cathleen Sutherland, Producers
“The Grand Budapest Hotel” Wes Anderson, Scott Rudin, Steven Rales and Jeremy Dawson, Producers
“The Imitation Game” Nora Grossman, Ido Ostrowsky and Teddy Schwarzman, Producers
“Selma” Christian Colson, Oprah Winfrey, Dede Gardner and Jeremy Kleiner, Producers
“The Theory of Everything” Tim Bevan, Eric Fellner, Lisa Bruce and Anthony McCarten, Producers
“Whiplash” Jason Blum, Helen Estabrook and David Lancaster, Producers

Actor
Steve Carell in “Foxcatcher”
Bradley Cooper in “American Sniper”
Benedict Cumberbatch in “The Imitation Game”
Michael Keaton in “Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)”
Eddie Redmayne in “The Theory of Everything”


Supporting Actor
Robert Duvall in “The Judge”
Ethan Hawke in “Boyhood”
Edward Norton in “Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)”
Mark Ruffalo in “Foxcatcher”
J.K. Simmons in “Whiplash”

Actress
Marion Cotillard in “Two Days, One Night”
Felicity Jones in “The Theory of Everything”
Julianne Moore in “Still Alice”
Rosamund Pike in “Gone Girl”
Reese Witherspoon in “Wild”

Supporting Actress
Patricia Arquette in “Boyhood”
Laura Dern in “Wild”
Keira Knightley in “The Imitation Game”
Emma Stone in “Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)”
Meryl Streep in “Into the Woods”

Animated Feature
“Big Hero 6” Don Hall, Chris Williams and Roy Conli
“The Boxtrolls” Anthony Stacchi, Graham Annable and Travis Knight
“How to Train Your Dragon 2” Dean DeBlois and Bonnie Arnold
“Song of the Sea” Tomm Moore and Paul Young
“The Tale of the Princess Kaguya” Isao Takahata and Yoshiaki Nishimura

Adapted Screenplay
“American Sniper” Written by Jason Hall
“The Imitation Game” Written by Graham Moore
“Inherent Vice” Written for the screen by Paul Thomas Anderson
“The Theory of Everything” Screenplay by Anthony McCarten
“Whiplash” Written by Damien Chazelle

Original Screenplay
“Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)” Written by Alejandro G. Iñárritu, Nicolás Giacobone, Alexander Dinelaris, Jr. & Armando Bo
“Boyhood” Written by Richard Linklater
“Foxcatcher” Written by E. Max Frye and Dan Futterman
“The Grand Budapest Hotel” Screenplay by Wes Anderson; Story by Wes Anderson & Hugo Guinness
“Nightcrawler” Written by Dan Gilroy

Cinematography
“Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)” Emmanuel Lubezki
“The Grand Budapest Hotel” Robert Yeoman
“Ida” Lukasz Zal and Ryszard Lenczewski
“Mr. Turner” Dick Pope
“Unbroken” Roger Deakins

Costume Design
“The Grand Budapest Hotel” Milena Canonero
“Inherent Vice” Mark Bridges
“Into the Woods” Colleen Atwood
“Maleficent” Anna B. Sheppard and Jane Clive
“Mr. Turner” Jacqueline Durran


Director
“Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)” Alejandro G. Iñárritu
“Boyhood” Richard Linklater
“Foxcatcher” Bennett Miller
“The Grand Budapest Hotel” Wes Anderson
“The Imitation Game” Morten Tyldum

Documentary Feature
“CitizenFour” Laura Poitras, Mathilde Bonnefoy and Dirk Wilutzky
“Finding Vivian Maier” John Maloof and Charlie Siskel
“Last Days in Vietnam” Rory Kennedy and Keven McAlester
“The Salt of the Earth” Wim Wenders, Juliano Ribeiro Salgado and David Rosier
“Virunga” Orlando von Einsiedel and Joanna Natasegara

Documentary Short Subject
“Crisis Hotline: Veterans Press 1” Ellen Goosenberg Kent and Dana Perry
“Joanna” Aneta Kopacz
“Our Curse” Tomasz Sliwinski and Maciej Slesicki
“The Reaper (La Parka)” Gabriel Serra Arguello
“White Earth” J. Christian Jensen

Film Editing
“American Sniper” Joel Cox and Gary D. Roach
“Boyhood” Sandra Adair
“The Grand Budapest Hotel” Barney Pilling
“The Imitation Game” William Goldenberg
“Whiplash” Tom Cross

Foreign Language Film
“Ida” Poland
“Leviathan” Russia
“Tangerines” Estonia
“Timbuktu” Mauritania
“Wild Tales” Argentina

Makeup and Hairstyling
“Foxcatcher” Bill Corso and Dennis Liddiard
“The Grand Budapest Hotel” Frances Hannon and Mark Coulier
“Guardians of the Galaxy” Elizabeth Yianni-Georgiou and David White

Original Score
“The Grand Budapest Hotel” Alexandre Desplat
“The Imitation Game” Alexandre Desplat
“Interstellar” Hans Zimmer
“Mr. Turner” Gary Yershon
“The Theory of Everything” Jóhann Jóhannsson
Original Song
“Everything Is Awesome” from “The Lego Movie”
Music and Lyric by Shawn Patterson
“Glory” from “Selma”
Music and Lyric by John Stephens and Lonnie Lynn
“Grateful” from “Beyond the Lights”
Music and Lyric by Diane Warren
“I’m Not Gonna Miss You” from “Glen Campbell…I’ll Be Me”
Music and Lyric by Glen Campbell and Julian Raymond
“Lost Stars” from “Begin Again”
Music and Lyric by Gregg Alexander and Danielle Brisebois

Production Design
“The Grand Budapest Hotel” Production Design: Adam Stockhausen; Set Decoration: Anna Pinnock
“The Imitation Game” Production Design: Maria Djurkovic; Set Decoration: Tatiana Macdonald
“Interstellar” Production Design: Nathan Crowley; Set Decoration: Gary Fettis
“Into the Woods” Production Design: Dennis Gassner; Set Decoration: Anna Pinnock
“Mr. Turner” Production Design: Suzie Davies; Set Decoration: Charlotte Watts

Animated Short Film
“The Bigger Picture” Daisy Jacobs and Christopher Hees
“The Dam Keeper” Robert Kondo and Dice Tsutsumi
“Feast” Patrick Osborne and Kristina Reed
“Me and My Moulton” Torill Kove
“A Single Life” Joris Oprins

Live Action Short Film
“Aya” Oded Binnun and Mihal Brezis
“Boogaloo and Graham” Michael Lennox and Ronan Blaney
“Butter Lamp (La Lampe Au Beurre De Yak)” Hu Wei and Julien Féret
“Parvaneh” Talkhon Hamzavi and Stefan Eichenberger
“The Phone Call” Mat Kirkby and James Lucas

Sound Editing
“American Sniper” Alan Robert Murray and Bub Asman
“Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)” Martín Hernández and Aaron Glascock
“The Hobbit: The Battle of the Five Armies” Brent Burge and Jason Canovas
“Interstellar” Richard King
“Unbroken” Becky Sullivan and Andrew DeCristofaro

Sound Mixing
“American Sniper” John Reitz, Gregg Rudloff and Walt Martin
“Birdman or (The Unexpected Virtue of Ignorance)” Jon Taylor, Frank A. Montaño and Thomas Varga
“Interstellar” Gary A. Rizzo, Gregg Landaker and Mark Weingarten
“Unbroken” Jon Taylor, Frank A. Montaño and David Lee
“Whiplash” Craig Mann, Ben Wilkins and Thomas Curley

Visual Effects
“Captain America: The Winter Soldier” Dan DeLeeuw, Russell Earl, Bryan Grill and Dan Sudick
“Dawn of the Planet of the Apes” Joe Letteri, Dan Lemmon, Daniel Barrett and Erik Winquist
“Guardians of the Galaxy” Stephane Ceretti, Nicolas Aithadi, Jonathan Fawkner and Paul Corbould
“Interstellar” Paul Franklin, Andrew Lockley, Ian Hunter and Scott Fisher
“X-Men: Days of Future Past” Richard Stammers, Lou Pecora, Tim Crosbie and Cameron Waldbauer

Tissilokasuojista puolipeplumeihin eli Red Carpet 2014

 No niin, eilen tuli vihdoin katseltua Oscar Gaala hyvässä seurassa. Toki katselimme myös Red Carpetin, jossa oli taas ruodittavaa yllin kyllin. Angelina Jolien mekossa joku oli epäonnistunut. Se oli liian pussimainen ja saa yläosan näyttämään minun mielestäni jotenkin liian leveältä. Myöskään Anna Kendrikin see-through window dressissä oli yritetty aivan liikaa. Nou-nou.

 Charlize Theron sen sijaan oli onnistunut pukunsa leikkauksessa, tosin näkymättömät olkaimet hieman pilasivat vaikutelmaa. Silti, tämä oli parhaasta päästä eilisiä.

 Minun ykkössuosikkini oli kuitenkin jälleen Lady in Red eli Jennifer Lawrence. En ole varma, mitä ajattelen noista sivupuoli peplumeista, ehkäpä parin kesän takainen roolihahmoni oli puolipeplumeineen aikaansa edellä?

 Sen sijaan Juia Roberts veti tänä vuonna surkeimman puvun pystin mun mielestä. Ei vaan istu. Yläosa on jotenkin löpsähtynyt ja ei pidä rinnuksia järjestyksessä. Mahan kohdalta pussittaa... Ja sit on vielä jotain ihme pitsejä, jotka näyttää siltä kun joku olisi tunkenut vähän jotain jämäkaangasta olkainten alle. What were you thinking???

 Tän vuoden erikoispiirre oli selvästi nämä käsittämättömän matalat kaula-aukot. Tissiteipeillä ne kaiketi asemoidaan kohdalleen, mutta itse en ole ns. avoimen cleavagen fani sitten yhtään - hyh hyh.

 Lupita esimerkiksi olisi voinut ottaa mallia Amy Adamsin kauniisti laskeutuvasta luomuksesta, jossa oli hänen muotojaan korostava kaula-aukko. Ilmeisesti jos ei ole tissejä niin tänä vuonna niitä voi tehdä ns. 'tissilokasuojilla' - no ei hullumpi keksintö. Cate Blanchettin kalansyötekillutinpuku sen sijaan oli aika klassinen ja kaunis - Nude väri sopi hänelle.

 Pink oli myös lähtenyt järkyttävät kaula-aukot linjalle. Ihmettelen, että onks nää sivusuunnassa litistetyt rinnat nyt oikeasti niin kauniita, että kaula-aukon pitää olla melkein navassa. Henk koht uskon, että tää muoti menee nopeasti ohi. Toivon! Sen sijaan Pinkin mekon väri oli jees: Dorothy Slippereistä suoraan vedetty!

 Jennifer Lawrencen ohella paras pukeutuja oli kyllä tämä nainen: Sandy Bullock. Hiukset oli myös laitettu niin nätisti, että harkitsen samaa kampausta itsekin kopioivani. Ja mikä värisyvyys.

Yesterday we finally watched the Oscar Gala with my friends. This has been somewhat a yearly tradition now for years. The Oscar night means a lot of reviews of dresses, lots of laughter and a lot of food... This year the dress code was 'Hollywood Glamour Overboard or a second hand bunny', which meant that this is what people looked:

Thank you once again for the host M and the great company. You were the best! Small Amidala was very cute as well. I dragged my old high school Amidala suit from my closet - how often do you get to wear this??? Once in a decade... Anyways, we had a blast. This year's dresses however were a bit of a disapointment for me on the Red Carpet - Sandra Bullock and Jennifer Lawrence were probably the best, but there was plenty of people in way too low-cut V-necs like Pink and little Lupita... At least Amy Adams had a decent neckline! On the predictions I had 5 wrong, which was still a mile away from my friend J who got 23/24! Next year - put money on them!

Most pics from the internet,
Group picture (c) A.M.

Päivän kuva-arvoitus

Taidanpa lähteä tänään tapaamaan itseäni pienoiskoossa. Samalla laitan päälleni jotain, mikä on ollut päälläni ainoastaan kerran aikaisemmin ja kaapissa nyt 14 vuotta.

I'm off to meet myself in a smal format. - What the f is going on? To be continued...

Oscarit 2014

 
Tänä iltana amerikan glamöröösi elokuvamaailma kokoontuu taas jälleen isoihin bileisiin kultaisten pystien ympärille. Minähän toki olen Oscar-fani jo vuosien takaa - kaikki parhaan elokuvan ikinä voittaneet elokuvat on tullut katseltua, mutta tänä iltana todennäköisesti tuo tilanne muuttuu, kun 12 Years a Slave voitaa tavoitelluimman pystin.

 En ole saanut miestäni katsomaan ko. elokuvaa sen aiheen takia. Kieltämättä itseänikään tuo ei liikaa houkuttele. Mutta olisin nyt sentään mielummin katsonut sen kuin Monuments Menin, joka muuten oli ehkä maailman kaikkeuden surkeimpia elokuvia ikinä (käytiin se eilen leffassa katsomassa). Minä soisin parhaan elokuvan oscarin tälle scifiltä haiskahtavalle pätkälle:

 Mutta arvelen, että se voittaa tieteiselokuvatyyliin visual effectit yms sound mixingit. Ihmettelen suuresti, jos ei Gravity nappaa suurinta saalista tämän vuoden pysteistä. No, Production designia se ei nappaa... Vaan sen puolelle veikkaan tätä pätkää, joka minulla on edelleen katsomatta:

 Henkilökohtaisesti eniten odotan kuitenkin American Hustlen tuloa teatteriin... Suomessa Finnkino ovelasti päätti tuoda sen vasta gaalan jälkeen näytöksiin. Tänäkin vuonna olen veikkausrivin tehnyt ja lähettänyt sen ystävilleni. Kokoonnumme reilun viikon päästä katsomaan gaalan epälivenä (koska perheet yms työmatkat) ja silloin taas paljastuu, kuka voittaa veikkaustittelin tänä vuonna. Minun rivini on masentava. Päätin olla mahdollisimman pessimistinen: Veikkaan naispääosan voittajaksi Cate Blanchettia, vaikka Blue Valentine oli vaan ällöttävä elokuva katsoa, veikkaan että Jennifer Lawrencelle ei anneta toista oscaria peräjälkeen, vaan menköön naissivuosa 12 years a slavelle... Miespääosaan veikkasin Matthew McGonahayta (kai te katsotte True Detectiveä btw???) ja sivuosaan Jared Letoa. Näillä mennään. Koko veikkausrivi löytyy täältä. Tänä vuonna uskomattominta minusta on se, että suomalainen elokuva on ehdolla - nimittäin lyhäri-kategoriassa. Tämä antaa toivoa minulle, jonka yksi suurimmista tavoitteista elämässä on joskus päästä Oscar-gaalaan mukaan. Jos jonkun muunkin suomalainen elokuva voi päästä ehdolle niin miksei sitten minunkin???

Tonight America's sweethearts are once again paraded on television when the Academy Awards also known as Oscars will go on. I have made a prediction, which you can check out here. I decided to be very pessimistic this year. I think 12 Years a Slave will win Best Picture, purely because of its theme - it is politically correct to win this category. However, I don't foresee it winning very many others whereas the biggest rival, Gravity will definitely take home most amount of shiny golden men tonight. I am sceptical about Jennifer Lawrence winning two years in a row, although I hope she does. However, Matthew McGonahay has been doing awesome lately, he is really becoming the new Daniel Day-Lewis, so he deserves to win. Btw, if you are not already watching his new series 'True Detective', then I advice you should - it's top notch and even makes second season premiere of Hannibal feel somehow subtude. Anyways, I hope he wins tonight and every ninetees teen age girl's fantasy Jared Leto in his female role should definitely be rewarded as well. Overall, tonight is going to be big gowns and big feelings. I will be dodging the results (well, as much as I can) until about two weeks from now when I am planning to watch the gala with my friends, as we have done so many times in the past. I believe a little hollywood glamour never hurt anyone!

Punaisella matolla

Jos jollekulle ei ole vielä tullut selväksi - olen Oscar-gaalan fani. Olkoonkin amerikkalaista hömppää, mutta tää on just mun hömppää... Saa kattoa ihania pukuja ja huikeita leffoja. Siispä ajattelin käydä läpi tän vuoden red carpetin mekkoja mun näkökulmasta. Kaikki kuvat lainattu, useimmat Getty Imagesista.

Valkoinen ja musta oli tänä vuonna in niin kuin nyt muotia seuraavat tietävätkin... Kyllä olisi moni kelvannut häämekoksi asti. Anne Hathawayn tyyli ei ole minun tyylini - se oli liian klassinen ja Audrie Hepburn, hänelle se sopii, mutta ei ollut suosikkini. Joku twitterissä oli kommentoinut, että Charlize Theron oli tappanut Stormtrooperin, josta hänen mekkonsa oli veivattu esiin... Joo liian PLASTIC!

 Helena Bonham-Carter oli sen sijaan muovannut mustavalkotyylistä juuri itselleen sopivan mekon, tää oli mun mielestäni ihana: (ja huomatkaa hyvät hiukset!)

 

Twilight stara Kristen Stewart sen sijaan oli tyllillään yrittänyt hieman samaa jujua kun mun häämekossa - harmi vaan, että loppumekko näyttää kulahtaneelta vessapaperirullalta... Joo ei kuulunut suosikkeihin.

 Dislikeen meni myös tämä liian matala kaula-aukkoinen musta:

 

Ja tämä tissittömän naisen blue velvet unelma:

 Bling blinghän on tänä keväänä myös kovasti in, mutta Naomi Watts menee liian kyporgiksi minusta...

 Ja Jennifer... No, ei tarvii näyttää hyvältä jos on Affleck käsipuolessa.

 

Armygreenkin on in... Mut rajansa kullakin. Tässä todellinen 'tissit säkissä' luomus:

 

Kauheimman puvun titteli menee multa kyllä tälle: Mun mielestä toi yläosa on vaan mauton ja joo on kuva kattoo puolialastomia naisia, mut sitä voi tehdä muuallakin kuin oscareissa. Niinpä sanon nou-nou tälle...

 

 Yleensä tyylikäs Nicole Kidman ei minua myöskään säväyttänyt. Vähän kuin olis Leo tippunut rinnuksille...

 Reese Witterspoon oli menossa oikeaan suuntaan, mutta tissiosa oli liian alusvaatemainen mun makuun (Vaikka myönnettäköön, että positiivinen osa tässä on illuusio, jonka aiheuttavat noi mustat kohdat.. Tässä tykkäsin laahuksesta:

 Mut mun suosikkeja oli kuitenkin nää: Mustavalkoinen ja upea leikkaus, kerrankin jotain muuta kuin ihan perus:

 Ja Jennifer Aniston, et ehkä oo mun lempparinäyttelijä, mutta never underestimate the power of a red dress. Tykkään tän hulmuavasta helmasta. Kaiken kaikkiaan kympppi!

This year's Oscar red carpet was mainly black and white, but there was some exceptions. There was a lot of 'misses', but a few jewels as well, mainly the two last pictures plus Amy Adams. I still think that if I'm ever in the oscars, I'll be wearing Great Zigfield's...