Ombudsmen offices in 9 Caucasus Universities Established

Last week I was in Georgia, in the final conference of AESOP project. For three years, we have worked in this Erasmus+ on establishing ombudsmen offices in Azerbajzani, Georgian and Ukranian universities. The project has been successful in fulfilling its objective and it's been my job to provide good practices of Students' rights management alongside with five other European Universities from Italy, Austria, Poland, Portugal and UK. We as the European partners also conducted quality review on the project's activities to explore the impact and processes of the newly established ombudsmen offices.

This really interesting journey has taken me to exotic places like Baku, Vienna, Kiev etc. Definitely also to places that I would not have seen without the hospitality of my native colleagues in Azerbajzan, Ukraine, Georgia and Austria. This group of people have also bonded over the years quite a lot. I could really see us writing more project proposals together, sharing Phd students and making Erasmus exchange of staff agreements etc. I am proud of the achievements of the target countries. They have taken steps toward students knowing their rights in the universities' life as well as having an independent party to defend those. These kinds of issues in the Nordic countries are perhaps taken in for granted... It is so eye opening to meet new cultures and see student life also from perspectives out of our normal bubbles. Thank you my AESOP colleagues for teaching me so many interesting lessons on how Universities are run in the Caucasus area. I will miss you guys!

/Viime viikolla olin viimeisellä AESOP-projektin reissulla eli lopetuskonferenssissa Kutaisissa, Georgiassa. Tämä projektihan on vienyt minut moniin eksoottisiin kohteisiin Kaukasuksella: Azerbajzan, Georgia ja Ukraina ovat olleet tämän Erasmus+ projektin kohdemaita ja me Eurooppalaiset yliopistot olemme päässeet jakamaan hyviä käytänteitä opiskelijoiden oikeuksien varmistamiseksi ja sekä toimimaan projektin laadunvarmistuskomiteana. Projektin aikana suunniteltiin useampikin kyselylomake perustettujen Ombudsmen -toimistojen ja niihin liittyvän koulutuksen vaikuttavuudesta. Mielenkiintoista on ollut lisäksi pohtia sitä, onko Ombdusmen -toimistojen perustaminen Kaukasukselle sittenkään kovin erilaista kuin Eurooppaan - lopulta kyse on luottamussuhteen rakentamisesta Ombudsmen-henkilön&toimiston ja opiskelijoiden välille, jotta he uskaltaisivat ottaa yhteyttä tähän auktoriteettiin ongelmiensa ratkaisemiseksi. Kirjoitteilla on luonnollisesti parikin julkaisua aiheesta nyt sitten projektin viimeisten kuukausien aikana. 

Henkilökohtaisesti antoisinta on kuitenkin ollut tutustua näihin kulttuureihin uusien kolleegohen kautta, joista on vuosien varrella tullut ystäviä. Uskoisin, että ainakin osan kanssa tulevaisuudessakin työnteko jatkuu yhdessä uusien projektihakemusten myötä. Ja onhan meillä muutama (viisi) yhteistä hankehakemusta sisällä vetämässäkin vielä... Pitäkää peukkuja!

Puolikas elämä

 

Mitä jos sinulla

Olisi vain puolikas elämä

Mitä sillä tekisit

Kiipeäisitkö tulivuorelle

Väittelisitkö tohtoriksi

Muuttaisitko perheesi Kiinaan

Katselisitko eläimiä Afrikan safarilla

Ajelisitko Amerikassa komealla autolla

Tai Rallia Keski-Suomessa
Hyppäisitkö rohkeasti opettamaan kurssia, jonka oppilaana olet ollut edellisvuonna

Ohjaisitko opiskelijat muotoilemaan yli 100 palvelumuotoiluideaa yhdessä yössä

Pelaisitko joka perjantai sählyä työkavereiden kanssa
Bilettäisitkö opiskelijoiden kanssa pilkkuun

 Remontoisitko rintamamiestalon kodiksi
Kasvattaisitko kaksi huikean älykästä tytärtä sinulta perityllä vahvalla itseluottamuksella

Soittaisitko kolleegallesi Halloweenin alla 

Että voitaisiinko ottaa promootiovalokuva instagrammiin

jossa pidät moottorisahaa vesisateessa

?

Sinä annoit meille kaiken

Kosketit

Ja olit aidosti sitä mistä puhuit

Positiivisen kautta

Vaikeinakin hetkinä

Vastuun kantaen

Silloinkin kun ihmiset olivat eri mieltä kanssasi

Minulla oli etuoikeus tuntea sinut

Kiivetä kanssasi Kiinan muurille

Haastaa yhdessä Keski-Kiinan professorit nostamaan kuppia

Viedä perheemme seikkailemaan maailman toiselle laidalle yhdessä

Sydämeeni jää tarinoita

Joita vain sinä ymmärsit

Joille vain sinä nauroit

Kiitos 

Opeistasi

Ystävyydestäsi

Yhteisistä vuosista

Kiitos.

What if you only had

A Half a life to live 

What would you do with it

Would you travel the world

Bring up two smartest and bravest daughters

Would you take them to glaciers close to Tibet 

when they were the age that you had to carry one on your shoulders

Or to see Pandas in their natural habitats

Would you inspire hundreds of students to excel

Would you defend your doctoral thesis

Or renovate an old house to be your home

 Would you sit on a safari looking at animals

Or drive beautiful cars in America

Would you live your life with such passion

That it would give comfort to your loved ones at the time of your leaving yesterday

You gave us your all

And I am thankful

For the privilege of knowing you

For the fourteen years of projects, 

Trips to the Great wall, 

Countless toasts with Rice wine,

Late night mad photography projects in the rain with chain jaws

So long dear friend

Thank you

 

Väitös tänään: Suunnitelkaa 'WOW' efektin omaavia www-sivuja

 Hyvä ystäväni ja kolleegani Johanna Silvennoinen puolustaa tänään väitöskirjaansa: "Apperceiving Visual Elements in Human-technology Interaction Design". Lehdistötiedote löytyy täältä.

 Johannan tutkimusala on kognitiotiede ja hän on tutkinut teknologisten objektien käyttäjäkokemusta nimenomaan visuaalisesta näkökulmasta. Hänen opponenttinsa on professori Paul Hekkert (Delft University of Technology, Alankomaat), joka on alansa huippu. Johanna ei halunnut helppoa vastaväittäjää. Hänen professorinsa Pertti Saariluoma (kustos) oli jopa vitsaillut ettei halua tulla paikalle, koska Hekkert on varsin haasteellinen vastaväittelijä. En kuitenkaan tunne toista kolleegaa ex-laitokseltani, jolla on rautaisempi osaaminen alallaan kuin Johanna. Hän on julkaissut alansa korkeimmissa lehdissä ja konferensseissa. Hänen väitöskirjansa koostui seitsemästä paperista, mutta hän olisi yhtä hyvin voinut laittaa yhdeksän julkaisua arviointiin. Väitöstä oli ilo kuunnella, koska Johanna osaa selkeästi kertoa, mistä hänen tutkimuksessaan on kyse ja ottaa vastaan vastaväittelijän välillä napakatkin kysymykset. Hyvä Johanna, could not be more proud of you!

 /Today once again I have the pleasure to listen to a dissertation by my friend and colleague, Johanna Silvennoinen from University of Jyväskylä. She defended her thesis of "Apperceiving Visual Elements in Human-technology Interaction Design" with the upmost confidence and detail. Her opponent was the top of her study field, professor Paul Hekkert (Delft University of Technology, Alankomaat), who was at times tough, but also very humoristic. So very proud of you, Johanna. I learned that when designing a website, the most important thing is to pay attention to bring in a visual 'wow' effect. That certainly will be a challenge for us designers, all.

Väitös tänään: Ohjelmistokehityksen metodien räätälöinnin mekanismeja

Tänään ystäväni ja kolleegani Hadi Ghanbari puolustaa väitöskirjaansa "Investigating the Causal Mechanisms Underlying the Customization of Software Development Methods." Aikaisemmat tutkimukset tällä alueella viittaavat siihen, että joustavuuden maksimoiminen ja kehitykseen käytetyn ajan ja resurssien vähentäminen ohjelmistokehityksen prosesseissa ovat keskeisiä tekijöitä ohjelmistojen kehityksen menetelmien räätälöintiin. Ghanbari tutki syitä metodien räätälöinnin taustalla. Lehdistötiedote löytyy täältä. Go Hadi!

/Today my colleague and friend Hadi Ghanbari defends his PhD thesis "Investigating the Causal Mechanisms Underlying the Customization of Software Development Methods" in Lea Pulkkinen hall in Agora, Jyväskylä. Previous studies on Software Development have not found theories to the customization of the SD methods from the developers' perspective, which is what Ghanbari set out to do in his thesis. Well done Hadi! Press release can be found here.

Pikkujoulukuu

Tän viikon töiden paketointiin oli varattu kokonaiset kaksi päivää... Tänään lähdettiin laitoksen pikkujouluihin Riikaan... Matkalta olen tehnyt vähän töitä... Mut vaan vähän. Onhan se sallittua, vai mitä? Tuntuu, että pikkujoulut ja tän joulukuun alun pienet breikit tulevat kyllä tarpeeseen minulle. Olen miettinyt, että miks tää vuosi tuntuu olleen mulle hankala. Miksi se on tuntunut rankalta vaikka minulla ei ole ollut enää väitöstä valmisteltavana tai muutakaan isoa stressiä. Onko se krooninen univelka... Ehkäpä sitten. Jonakin päivänä olisi mukava oppia elämään ilman stressiä. Laittaa tavarat paikoilleen. Tehdä työt aina heti eikä deadlinea edeltävänä yönä.
 
Olen viimeisten vuosien ajan lähinnä matkustanut maissa, joissa olen aiemminkin vieraillut... Siispä Riikaan lähteminen tuntuu ihan supermukavalta jutulta. Ihanaa on myös se, että saa lähteä sinne kaikkien kivojen työkavereiden kanssa. Mukavat työkaverit ovat kyllä arjen kulmakivi. Olen tullut tämänhetkiseen työpaikkaani 2005 ja muistelin tällä viikolla juuri, että minulla meni useampi vuosi siihen, että työkavereista alkoi tulla ystäviä. En osannut kuulua joukkoon aluksi. Olin sosiaalisesti akward. Minut nykyisin tuntevien on ehkä vaikea käsittää, että en ole aina ollut tällainen. Sosialisoiminen en ole aina ollut minulle helppoa ja luonnollista. Edelleenkin minulla on hetkiä, jolloin haluaisin olla omissa oloissani. Sellaisessa tilanteessa on ihanaa, että työkaverit ovat ystäviä sellaisella tasolla, että heidän kanssaan voin olla täysin rentoutunut, vaikka hiljaakin tai kiukutella tai mitä vaan. Ettei tarvitse stressata siitä, että tarttisi yhtään mitään. Niinkuin ystäväni sanoi... On eri asia tulla toimeen kuin ihmiset, joiden kanssa on oikeasti helppo olla. Arvostan työyhteisöäni todella paljon ja erityisesti sitä, että ihmiset ovat ystävällisiä ja tukevat toisiaan ja juhlivat toistensa saavutuksia. Ootte parhaita työkavereita:)

Nää kuvat on nyt Agoralta... Mitä ihmettä on tapahtunut marraskuun harmaalle kökkösäälle? Viime päivinä ollaan nautittu aamuisista sinisistä hetkistä, jotka kuuluisivat pikemminkin Tammikuulle... Joo, Trump, eiköhän jatketa kuvittelemasta et ilmaston lämpeneminen ei ole totta....

Mukavaa pikkujouluaikaa kaikille! Toivottavasti lukijoillakin on kivoja kemuja tiedossa:)

/This week I've tried to do my work in a compact two day period and gone off to Christmas party of the department in Riga. Haven't quite stopped working but at least I got my Master students thesises reviewed and most of my emails answered. I don't know why this year seems to have been quite tough. I had no PhD to finish. There's no reason to be that upset. Still it feels as this trip is so needed. 

I was just thinking of how lucky I am with the work colleagues that have. When I started working in JYU back in 2005, It took me years to fit in. It was a long process to realize how cool people actually are. These days my colleagues are also my friends. Of course the people have changed so much over the years, but it is also about the general spirit of the office, that one is allowed to be themselves there and people support each other and praise each other when they achieve things. It is easy to get along with people, but it is not easy to create atmosphere where it is easy to just be. Just wanted to say, I appreciate you guys so much. 

P.S. I wish great great Christmas Parties for all my readers! 

P.P.S. What has happened to miserable November? It has been looking like January this week...? Yeah, Global warming, definitely something that we are just imagining...