Happy birthday to my beautiful big nine year old baby! /
Hyvää synttäripäivää ihanalle yhdeksän vuotiaalle Topsukalle!
Kyllä sinä olet jo niiiin iso! Katselin edellisten vuosien synttäripostauksia ja havaitsin et viime vuodesta en ole blogannut. Shame on me! Viime vuonna läksimme kuitenkin
Espanjaan A:n syntymäpäivän iltana lentoKONEella ja sehän oli siis paras synttäripäivä ikinä.
Niinpä ei ollut oikein mitään mahdollisuuksia pistää tänä vuonna paremmaksi. Varsinkin kun vuonna 2020 ollaan nyt oltu noin kaksi kuukautta kotikaranteenissa Covid-19 koronaviruksen takia. Myöskään mitään kemuja ei todellakaan pysty järjestämään. Kaiholla katselin edellisten vuosien juhlia, joita voi fiilistellä täältä:
Tämä päivä alkoi siis ihan normaalein arkimenoin eli lapsi trampalle äidin aamupalaverien ajaksi ja sitten kotikoulun pariin. On ollut mukava katsoa A:n edistystä kotikoulussa - ehkä voisin kirjoitella siitä lisää toiseen otteeseen. Hän osaa jo jonkun verran numeroita ja kirjoittaa kirjaimia. Lukea hän ei vielä osaa, mutta tunnistaa joitakin kirjaimia. Olemme optimistisia sen suhteen että hän voi parin kolmen vuoden jälkeen osata lukeakin. Kommunikointi tapahtuu sana - viittoma - kuva -yhdistelmillä, mutta valitettavasti tänä vuonna hän on hoksannut, ettei aikuinen aina ymmärrä hänen puhettaan vaikka hän kuinka yrittää. Tämä on hyvin turhauttavaa hänelle ja se tekee hänet välillä surulliseksi ja välillä hän haluaisi läpsäistä aikuista, joka ei ymmärrä häntä.
Päivä jatkui lounaalla, joka oli itse valitsema eli makarooni-kanapaistos Lidlistä. Kanat kyllä jäi syömättä sillä hänhän on edelleen suurimmaksi osaksi kasvissyöjä omasta tahdostaan. Sen verran täytyy kehua, että hän osaa itse valmistaa paremman makuista makarooni juustokukkakaalipaistosta, mutta tämän päivän ajan puutteen vuoksi mentiin puolivalmiilla annoksella.
Aamulla oli toki myös ulkoiltu puistossa niinkuin meidän karanteenirutiiniin kuuluu: vähintään kaksi ulkoilua per päivä. Iltapäivällä äidin tarvitsi tehdä töitä, mutta sitten kun ne loppuivat, pakkasin muksun äkkiä autoon ja hurautimme citymarkettiin valitsemaan kakkua ja lahjaa. Yllätyksekseni sieltä ei lähtenyt kotiin Legoja, jotka ovat todella IN vaan vanha kunnon Buzz Lightyear oli hänen ykkösvalintansa. Myös Woody lähti messiin. Buzz oli niiiiin tärkeä koko illan ja hänen kanssaan leikittiin myöhemmin pitkään. A ei jaksa oikein leikkiä leluilla yleisestiottaen - tämä on poikkeus, sillä on nähnyt mallin loppuun kulutetuista Toy Story elokuvista. Kävimmehän viime syksynä ekaa kertaa elokuvateatterissakin katsomassa juuri Toy Story nelosen, josta hän piti todella paljon. Hän haluaisi myös katsoa loputtomasti Buzzin youtube videoita, jotka ovat jonkun pelin screencap videoita ilmeisesti.
Citymarketin jälkeen tuli kiire, sillä olimme luvanneet sukulaisille Zoom-kemut ja minulla oli haave päästä mukaan kuudelta alkavaan hengailuun mökillä. Viittä vaille oltiin pihassa ja sitten A:n valitsema kakku pöytään ja kynttilä palamaan!
Kakku oli hyvää vaikka siinä meninkin 'mistä aita on matalin'... Kaihoisasti katsoin neljä vee A:n kakkua, joka oli upea kondiittorin luomus Finding Nemo -elokuvasta... Noooh, joskus sitten taas koronan toisella puolen.
Mummi, kummitäti ja kummisetä osallistuivat etänä.
Livenä meillä oli myös Timo ja Seija seurana mökillä. Suomen koronatilanne on juuri kehittynyt sellaiseksi, että nyt aletaan purkaa rajoitteita hitaasti jotta epidemia ei kestäisi ikuisesti ja saataisiin osa porukkaa sairastumaan siihen. Mutta ei liian iso osa, jotta tehohoitopaikat riittävät. Yli 70-kymppisten täytyy ilmeisesti olla koti'arestissa' vielä jopa vuoden loppuun saakka. Kuitenkaan Keski-Suomessa ei ole suurta määrää tapauksia.
Synttärisankarin oli helppo hymyillä kun kakun kynttilä tuli onnistuneesti puhallettua ja tiedossa olisi saunaa ja hengailua veden äärellä.
Voikohan mikään olla parempaa? Ehkä se Espanjan reissu joo... Mutta tänä kesänä reissaillaan lähimaisemissa, mikä sekin on kyllä mukava ajatus. Mökkimme sijaitsee kätevästi puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä kotoa, mikä tarkoittaa sitä, että ei tarvitse pysähtyä matkalla eikä myöskään kuormittaa syrjäseutujen terveydenhuoltoa mikäli korona iskisi.
Yhdeksän vuotias A on edelleen iloinen ja tyytyväinen. Hän elää vuoroviikkokodeissa ja nauttii molemmista elämistä paljon. Itse siirtymä ei ole hänestä kiva (kenestäköhän siirtymät ovat kivoja?) mutta sitten kun siirtymä on ohi, hän palaa tyytyväiseksi itsekseen. Iltaisin äidin kodissa hän lukee samoja kirjoja uudestaan ja uudestaan (Tammen kultaiset kirjat) luettelemalla niissä näkyviä hahmoja/objekteja/värejä. Osa sanoista on selkeitä, osa vain yksitavuisia. Hänen sanavarastonsa karttuu koko ajan, mutta valitettavasti näitä sanoja ei muisteta käyttää arjessa välttämättä. Hän osaa esim. "Persikka/Mansikka/Aurinko", jotka ovat mielestäni vaikeita, mutta silti usein 'Kenkä' on vain 'Ke'. Juuri nyt hänen suosikkikirja on 'Hulivili'. Sitä ennen se oli 'Mato Matalan Sanakirja' ja sitä ennen 'Maalarikissat'. Hän osaa väreistä punaisen, sinisen, pinkin, vihreän, ruskean, keltaisen ja mustan. Violetti tai valkoinen eivät onnistu.
Hän pitää kovasti isosisaruksensa S:n seurasta. S on parasta mitä A tietää ja kaikkea S:n tekemää A matkii. Hän myös kiipeää S:n syliin (mitä ei tapahdu kenenkään muun kanssa). V ei saa juuri mitään huomiota A:lta, oletettavasti siksi, että hän ei ole osannut kommunikoida A:n kanssa ja tarvitsee siihen paljon tukea. Ihanaa on että korona-aikanakin isot muksut ovat olleet meillä jolloin A:lla on ollut lapsikontaktia ja seuraa. Hän ikävöi koulua kovin ja sanoo 'kou! kou!'. No onneksi myös ensi viikolla ilmeisimmin palataan normaaliin kouluarkeen ja A menee takaisin kouluun.
Buzzista tuli tärkeä kaveri...
Seija kävi heittämässä talviturkin. Hrrrrr me muut ei viitsitty kun ei ole vielä koko laituriakaan järvessä.
Ilta oli ihana ja lämmin. Monet A:n synttäripäivät ovat olleet hyviä ja aurinkoisia. Toukokuun alku on sellainen usein.
A:lle grillataan tofua, grillijuustoa ja täytettyjä sieniä. Makkaraa hän ei syö vaan yökkii jos yritetään edes maistattaa sitä.
Mikä onni, että on tällainen paikka <3. Mikä onni, että saatiin viettää synttäripäivää yhdessä vaikkakin social distancingin ehdoin.
Ainoa asia mikä päivässä oli A:n mielestä kurjaa oli se ettei äiti heti alkanut tehdä hänen kanssaan uutta legoa, jonka sai synttärilahjaksi. Kello kun huiteli kymmenen ennen kuin oltiin taas kotona ja vaikka korona-arjen ei tarviikaan alkaa 07, niin kymmeneltä täytyy mennä nukkumaan... Sekös kurjaa oli.
Hyvää syntymäpäivää pieni-iso rakas. En voi uskoa, että ensi vuonna täytät 10! Mutta täytyy sanoa, että olet mitä ihanin, sympaattisin ja myöskin helpoin lapsi, jonka saatan kuvitella. Sinun kanssa onnistun limittämään työt ja kotikoulun molemmat niin, että kummatkin edistymme sopivasti askareissamme. Haluat selvästi puhua ja tulla ymmärretyksi, mutta se on sinulle edelleen haaste. Niinpä joka ikinen päivä me kaksi perhettä ja laajennettu sukulaiskuntakin kuntoutamme sinua - uskon kyllä siihen, että sinä tulet kommunikoimaan isona helpommin ja sujuvammin kuin nyt ja asiat harmittavat sinua vähemmän silloin. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että olet iloinen ja tyytyväinen itsesi - ja sinähän olet! Paljon onnea murulle!
/Happy birthday mr. Fish - Now you are nine! This birthday you were home schooled thanks to the corona (you really like school and would prefer to be back, but if not then at least you get to do homework which you also love) - you chose your own birthday present (Buzz Lightyear to the rescue!) and your crazy relatives sung you happy birthday over Zoom. You also had the best sauna in the world at our summer cottage and you smeared your face with tofu and cheese-mushrooms over bon fire, the vegetarian that you are. You are as always, a very happy, content boy - cheering us all up at the times of this crisis. Not exactly a trip to Spain via an airplane but not a bad birthday all things considering!
