Terveydeksi! Kiina

En ole tänä keväänä voinut oikein hyvin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys - kaikki vaikuttaa kaikkeen. En ole huolehtinut itsestäni niinkuin pitäisi.

Odotin Kiinalta ennenkaikkea rutiineihin palautumista: työrutiiniin, urheilurutiiniin, syömisrutiiniin.

Nyt kun ollaan täällä viikko oltu, voin sanoa, että olo on kauttaaltaan parempi.

Olen juonut vähemmän alkoholia. Olen nukkunut enemmän. Olen tehnyt töitä. Olen syönyt suht koht terveellisesti. Olen reenaillut päivittäin.

Miksi rutiinit Kiinassa tuntuvat helpommilta kuin kotona Suomessa..? Onko siellä liian monta muuttujaa viemässä huomiota..? Vai onko tilanne vaan muuten niin kuormittava että sitä keksii kaikkia tekosyitä, miksei voi huolehtia terveydestään mukamas tasapainoisesti.

Voin sanoa sen, et breikin jälkeen ekaan treeniin lähteminen on aina ihan mielettömän hankalaa. Tällä kertaa kesti kolme päivää päästä siihen, viimeksi viikko. Eli jotain kehitystä tapahtuu.

Hyvinvointitavoitteeni tälle 4 viikolle Kiinassa ovat selvät:

1. Säännöllinen liikunta
5x HIIT/Sulkapallo + uintia lapsen kanssa
2. Tarpeellinen unen määrä
Keskimäärin 8h/yö
3. Terveellinen ravinto
Syödä lähinnä kasviksia, proteiinia ja hedelmiä
4.  Alkoholin kulutuksen vähentäminen

Aika laittaa rutiinit kuntoon:) onks teillä kesäliikuntatavoitteita..?

/To be honest, i was really looking forwards on coming to China. I haven't Been feeling that well, to be honest...

My goals For the 4weeks in China are clear - to get back to the health routines:

1. Sports at least 5times per week HIIT/badminton + go Swimming with the kid
2. Sufficient amount of sleep
At least 8hours per night
3. Healthy diet
Vegetables and meat, carbs from fruits
4. Drink A lot less alcohol

Why is It that holding the health together in Finland For me, is A lot harder than in China...? Even after one week here, i feel so much better. I have done more work. I have done sports and ive drank less. Thank you China.

Tehotoukokuu

Väikkärin viimeistely - tai siis juhlinta ja laiskuus ovat saaneet aikaan sen, että mää oon lihonut tässä viime syksynä ja tänä keväänä. Niinpäs minä ja uusi Henrini eli Juuli päätimme aloittaa oman kesäksi kuntoon projektin nimeltä tehotoukokuu. Kaloreita ei varsinaisesti lasketa eikä ole ruokia, joita ei saisi syödä, mutta pyritään pääsemään pois napostelusta ja varsinkin meitä molempia iltaisin vaivaavasta sokerin himosta. Säännöt ovat selkeät: Kuvaat kaiken mitä syöt ja jaat sitten yhteisessä fb ryhmässä. Vertaistuki <3. Päätimme myös aloittaa punnerrushaasteen, jossa tavoitellaan yli 1000 punnerrusta kuun loppuun mennessä. Katsotaan, miten käy. Tänään meni multa 30. Liikuntojen suhteen olen aika samoilla linjoilla kuin keväällä muutenkin (Tavoite: 4xHIIT+1xSähly+2xVauvauinti) paitsi että muokkaan tätä nyt kohti:

 Ma: HIIT
Ti: HIIT+Uinti
Ke: HIIT/Kempo
To: HIIT+Uinti
Pe: Sähly
La: Lepo
Su: Kempo

Tosin, ottaen huomioon, että tulossa on yksi viikko, jolloin olen 5/7 yötä hotellissa/laivassa ja yksi viikko, kun olen 3/7 yötä hotellissa niin onhan näissä liikunnoissa haastetta. Täytyy miettiä, että milloin oikeasti tekee asiat ja pitää sitten niistä kiinni.

Mää oon tässä tehnyt päätöstä kohti San Franciscoa 2017, eli että alan treenata sekä vyökokeeseen että embua sinne. Mun Shorinji Kempo-motivaatio on ollut aivan hukassa sitten Lissabonin ja todellakin tarviin jotain säännöllisyyttä mun kempoiluun. Kaks treeniä viikkoon olis jo suuri parannus mun nollaan treeniin (tai no siis oonhan mä leireillä käynyt, mut en käytännössä missään muissa reeneissä)

 Tänä aamuna salille meno oli niin ekstrahankalan oloista, että ihmettelen, että menin. Toki endorfiinit sitten kertoivat, että olihan se oikea päätös. Mut jos mää niin kuin jauhan tätä fitnessiä täällä blogissa niin se johtuu siitä, että mun 'palkinto' siitä tehdystä treenistä ei oo suklaapatukka vaan se, et saan ottaa aivottomia treeniselfieitä instagrammiin ja spämmätä mun fiidiä fitneksellä. SORRY guys!

/Finishing one's PhD and the mere lazyness have now gone into a stage where I feel FAT. I've decided to do something about it with my new colleague, Juuli. We've gone on 'super May' which means we share all that we eat with each other (basically so that you guys would have to tolerate less pictures of my health meals). The idea is to try to use peer pressure to stop snacking and eating 'rewards' in the evenings. This week sports have been really hard to do as well.  My goal is to do something 5-6 times per week. My main sports are still HIIT and Kempo, even though my SK motivation has been totally zero since Lisbon last year. I've made the decision now to start training for San Fransisco 2017, for embu as well as 4th Dan exam. Even two times a week would be an improvement. Whether it is enough, we shall see next year, but at least this is the plan now. I need regularity and routine to my training. At the moment my beloved floor ball has started to make my back ache, which is an irritation, but still I don't want to give that up. Of course China in June and July will be about badminton more than anything, so we shall see how life is after that. Bikinishape, here we come.

Terveellinen elämä 2016

 

 

 

 

2015

 

 

Varoitus! Tämä postaus sisältää fitness-intoilua, diagrammeja ja puolipukeisia selfieitä. Ei heikkohermoisille.

Saan kohtuullisen usein kysymyksiä siitä, että miten sää jaksat kaikkea tuota sun elämässä. Vastaus on minusta siinä, että liikunnasta saa sen energian, jonka avulla pysyy terveenä ja väsymys ei paina. Saan myös kommenttia siitä, miten ulkomuotoni on viimeisten vuosien aikana muuttunut parempaan suuntaan. Se ei tietystikään ole sattumaa, vaan teen kovasti töitä sen eteen, että olisin paremmassa kunnossa. Terveys on minulle tärkeä asia. Fyysinen hyvinvointi johtaa henkiseen hyvinvointiin. Uskon, että suuri syy hyvinvointiini on säännöllinen liikunta ja kohtuullisen terveelliset elämäntavat. Tässä postauksessa tarkastelen viime vuoden elintapojani verraten edelliseen ja mietiskelen, että mitä tulevaisuudessa.

2014

Kuten 'Lupauksia vuodelle 2016'-postauksessa juttelinkin, viime vuosi oli toistaisen elämäni paras treenivuosi. Toteutin monia niistä suunnitelmista, joita olin tammikuussa 2015 asettanut. Tavoitteeni oli päästä viiteen treeniin viikossa parantaen liikunnan laatua.

Kuinkas sitten kävikään?

Treenejä tuli heiaheia:n (joka ei ole kaikkitietävä, koska joskus unohdan merkata treenejäni, mutta antaa kuitenkin hyvän suunan) mukaan yhteensä huikeat 329kpl (v. 2014: 251kpl, v.2013: 200, v.2012: 196) - Tästä voidaan päätellä, että liikuntakertojen määrä on ainaskin lisääntynyt vuosi vuodelta. Mitä treenejä nämä oikein olivat?

Ykkösenä HIIT-treenit, joita aloitin tekemään 2014-vuoden alkupuolella entisen kempoilijaystäväni Anun treenisivuston kautta. Laitan tuon tunnuksen alle kaikki HIIT-treenit, niissä siis ideana on tehdä 15-30minuuttia liikkeitä täysillä putkeen. Anu aukaisee 4.1. uuden sivuston videotreenit, joita voin hyvillä mielin suositella aloittelijoille ja jatkaville treenaajille. Lukekaa enemmän aiheesta täältä. HIIT on minulle sopiva liikuntamuoto, koska se on niin lyhyt, että se mahtuu aamuuni ennen töiden alkua 4krt viikossa tällä hetkellä. HIITejä tuli tehtyä 146kpl (edellisvuonna 33kpl). Keväällä korvasin yhden aamutreenin embutreenillä Timo-sedän kanssa ja syksyllä perjantaiaamun treeni muuttui perjantai-iltapäivän sählyksi IT-tiedekunnan sählyvuorolla. Sähly on superhauskaa ja siinä pääsee purkamaan työkavereita kohtaan viikolla kertyneitä patoutumia mukavasti. Olen koko vuoden oikeastaan treenannut sillä mentaliteetillä et teen viikolla mun liikunnat ja viikonloppuna saa tehdä jotain kivoja lajeja sitten päälle, jos huvittaa.

Kempoakin ehdin treenata 49kertaa, vaikka syksyllä olikin kiven alla päästä perustreeneihin ja kempoilu jäi pitkälti leirien varaan. Leireillä tuli syksyllä käytyä neljä kertaa, mikä sinänsä oli ihan hyvä määrä kyllä. Pitäisi miettiä joku tavoite kempoiluun jollekin järkevälle ajanjaksolle. San Franciscoon voisi toki alkaa reenaamaan näin 1,5v aiemmin jo, mutkun mä haluaisin tehdä embun siellä Kirsin kanssa ja hän asuu edelleen siellä Lahdessa. Yhteisen treeniajan koordinointi ei ole viikottaista tässä vaiheessa. Ehkä meidän pitäis Timon kanssa ottaa uusi tavoite.

Tehokkaaksi liikunnaksi lasken:
(2015/2014)

Shorinji Kempo (49/44) + HIIT (146/33) + Kuntosali (1/11) + Sulkapallo (5/8) + Tennis (0/2) + Juoksu (1/1) + Uinti (6/10) + Pöytätennis (0/1) + Sähly (14/0) + Hiihto (2/0) + Kuntopiiri (1/0)

 228 treeniä / 52 viikkoa = 4.38 treeniä kunnon liikuntaa per viikko (viime vuonna 2,2) eli kehitys oli aika huimaa, vaikkakaan tavoitteeseen en ihan päässyt eli viiteen kertaan viikossa. Toki sairaanakin olin, mut vain kahtena viikkona. Jos ne viikot poistaa, niin päästään jo 4,5treeniin viikossa, mikä on aika hyvä taso. Vuoden 2016 tavoite on sama kuin edellisvuoden eli 5 treeniä viikossa keskimäärin.

Vuoden 2015 lajit

Ruokavalion suhteen voisin olla tarkempi. Painohan minulla jojoilee välillä 75-81 (Pituutta minulla on 171), normaalipaino olisi 73, mutta niin kuin InBodyn tulokset viime vuonna osoittivat, itseasiassa minulla on lihasmassaa niin paljon, että 76,4kg oli ihannepainoni. Nyt kun joulukiloja on takuuvarmasti taas kertynyt, painoa voisi myös tasoitella vuoden alusta. Olen ajatellut noudattaa Anun dieettiohjelmaa, katsotaan nyt sitten, että kuinka orjallisesti ja kuinka kauan. Olishan se mukava edes kerran elämässä nähdä omat vatsalihaksensa, vai mitä? Sanotaan nyt vaikka, että tavoitteeni painon suhteen olisi lähempänä 75 kuin 81. Mut noin periaatteessa olen jo ajat sitten lakannut kuvittelemasta, että paino olisi jotenkin oleellisin osa terveyttä. Kevyt ihminen minä en missään tapauksessa ole, mutta kevyempänä voi vähän paremmin.

2013 / 2014 / 2015 - Onks näissä mitään eroa... /Any difference?

 Näiden lisäksi haluaisin oikeasti edelleen oppia vetämään leukoja. Pitäis varmaan ostaa tanko ja alkaa reenit.

Minun treeniohjelmani vuodelle 2016 näyttää tältä:
Ma: HIIT (klo 8-9)
Ti: HIIT (klo 8-9) ja uinti lapsen kanssa 18-19
Ke: HIIT (klo 8-9)
To: HIIT (klo 8-9) ja uinti lapsen kanssa 18-19
Pe: Sähly (klo 16-17)
La: -
Su: Kempo (17:30-19:00)

Syksyllä oli vaikea löytää aikaa Kempolle, nyt sen asian pitäisi korjaantua. Nyt kun katson viime vuoden tavoitteita, tänä vuonna ne on about samat. Viime vuonna niistä toteutui n. 80%, ehkä nyt sit yritetään päästä siihen sataan... Tylsää? Ehkäpä, mut jos joku toimii, niin miksi sitä muuttamaan?

Tutustuin lisäksi viime syksynä työpaikkani kautta löytyneeseen Personal Traineriin, jonka kanssa ajattelin jatkaa tulevanakin vuonna. Hänen vinkkinsä koko viikon ajankäytölleni olivat mielekkäitä ja ovat muuttaneet suhtautumistani esim. ruoka-aikoihin jne. Ei ole itsestään selvää, että PT:n kanssa löytyy hyvä yhteinen sävel, mutta Michael on minulla juuri sopivasti brittihuumorilla neuvoja antava tyyppi:) Suosittelen, jos joku etsii PT:tä Jyväskylän alueella. Näillä mennään.

Minkäslaisia terveyden edistämistavoitteita teillä on tälle vuodelle?

2013 / 2014 / 2015

So in short in English. Last year was by far the best Health year of my life. I've continued to do regular HIIT excersises 4 times per week. On top of that, I've been doing floor ball on Fridays and sometimes also Kempo on Sundays. It is my plan to continue the same routine in the spring. My health goals for 2016 are:

1. Do about 5 intensive excersises per week
2. Eat so that you weigh more like 75 rather than 81
3. Learn how to do a pull up

How am I going to do this? My plan is to use two professionals to help me. Firstly, I'm going back to Anu's workouts. (I know, her name in a genetive in English is terribly funny. But this is not just belfie related fun) And I plan to continue to get a PT to monitor my progress regularly. Last Autumn, I met Michael from Momotraining, and being british and all, I found his advice useful and he's giving them in a way that I don't want to kill him (good quality in a PT). I think it's difficult to find a PT who you get along with, so I am going to continue working with him next year as well. Let's see how this goes. This year I've got little excuses for time management. What are your health related goals this year? 

Shorinji Kempoa ja vähän muitakin budolaji-esityksiä Jyväskylässä

Tällä viikolla on taas hyvä käydä katsastamassa paikan päällä Jyväskylässä, että mitä se heiluminen valkoisessa pyjamassa (tai mustassa munkkikaavussa) onkaan. Eli Shorinji Kempo näytöksiä on kaksi, toinen tänään maanantaina klo 19:30-21. Ryhtilässä ja toinen sunnuntaina klo 17:30-19:30 Monitoimitalolla, Judosali 3. Tervetuloa katsomaan kun setäni heittää minua päälleni:)

 

Tietoa tämänpäiväisestä:

 

Tänään Maanantaina 7.9.2015 järjestetään Jyväskylän yliopistoliikunnassa mukana olevien japanilaisten budolajien näytös, jossa mukana on myös minun lajini, Shorinji Kempo. Näytös järjestetään Ryhtilässä (R) klo 19.30-21.00. Lajeja esiintyy seuraavasti:

Bujinkan Budo Taijutsu
Karate (Jigotai)
Kendo (Ryutokai)
Shorinji Kempo

Lisätietoja lajeista, niiden harjoittelusta ja esim. peruskursseista saat paikan päältä.

Tervetuloa!

https://www.korkeakoululiikunta.fi/fi/yliopistoliikunta/kurssit/liikuntakurssit/budolajit-kansio

 

--

 

This week there's an excellent opportunity to come and see if Martial Arts would be a thing you might like to give a go at. Or just to see how I land on my head when my uncle throws me around. This is called Shorinji Kempo Autumn show and there's two ways of attending: Today on Monday at Ryhtilä 19:30-21:00 or on Sunday at Monitoimitalo Judohall 3 at 17:30-19:30. Welcome!

 

Extra info about today:

 

University Sports' Japanese Budo Demonstration

A demonstration of the Japanese Budo arts practiced at the University Sports will be held on Monday 7th September 2015 in Ryhtilä (R) 19:30-21. The groups present at the event are

Bujinkan Budo Taijutsu
Karate (Jigotai)
Kendo (Ryutokai)
Shorinji Kempo

For additional information on the arts, training and beginner's courses, please attend the event.

Welcome!

https://www.korkeakoululiikunta.fi/en/university-sports/courses/sport-courses/martial-arts-folder

POSTS

InBody April 2015

Kävin viime vuonna 8.4. InBody-mittauksessa Killerillä (tulokset täällä) ja koska en uhoamisestani huolimatta onnistunut käymään uudestaan syksyllä, päätin nyt, että käyn uudemman kerran suunnilleen samaan aikaan vuodesta, jotta voin tarkastella treenauksen tuloksia. 2014 vuoden ajan treenasin about 3 kertaa viikossa, niin kuin heiaheian treenilokista näkee. Mut täytyy sanoa, että InBodyn eiliset tulokset sai mut putoamaan penkiltä.

  

Mikä muutos?

April 2014 -> April 2015

Paino/Weight: -3,8kg

Lihasmassa/Muscles: +1,8kg

Rasvamassa/Fat: -6,7kg!!!

Painoindeksi/Weigh index: -1.3

Rasvaprosentti/Fat percentage: -7,3%

Siis täh. Enhän mä oo juurikaan muuttanut mun ruokavalioo, enhän? Enhän mä oo juurikaan muuttanut mun treenejä? No olenpas. Vuoden vaihteesta olen treenannut 4-5kertaa viikossa HIIT-treenejä Roundi3-sivustolta. Uskallan sanoa, että huikea lähemmäs seitsemän kilon rasvan häviäminen johtuu juurikin HIITistä. Vain 15min päivässä. Tottakai minulla on pohjalla vuosien itsepuolustustreenit, enkä ole ikinä ollut ilman liikuntaa elämässäni, mutta olen silti aivan ihmeissäni, miten 15min päivässä voi näin radikaalisti muokata mun kehoa. 

Tuloksia kanssani tutkinut PT oli myös vähän silleen, että huh huh - tän jälkeen ei oikein voi tehdä paljoo mitään muuta kuin sellaista fine-tunausta. Siis toki, onhan mulla keskivartalossa rasvaa - sen nyt voi nähdä silmillä. Mutta olen tyytyväinen siitä, että alan näyttää normaalilta ihmiseltä. Minulla on koko elämäni ollut sellainen 'ylipainoisen' imago ja itsetunto on myös ollut sen mukainen. Koulussa se johti koulukiusaamiseen, koska olin arka ja koin olevani isompi kuin muut. Nykyisin toki itsetunto on parantunut, mutta muutos päänsisällä ylipainoisesta normaaliksi on vaikeampi ajatus. Uskon myös, että ihmiset ympärilläni kokevat asian samalla tavalla. Juttelin asiasta veljeni kanssa. Hänen kommentinsa: "Mä en oo koskaan aiemmin tuntenut sua niin, että olisit normaali" jäsensi asian minulle erittäin hyvin. Vaikka tässä yhteiskunnassa onkin jotenkin rankkaa sanoa ihmiselle ääneen, että olet ylipainoinen niin kyllähän sen näkee päältä päin. Ja painoindeksin mukaan olen edelleen ylipainoinen - joskin InBody ei suosittele painon pudotusta, koska minulla on niin paljon lihasta - 33,2kg!!! PT oli silleen, että "Mullakaan ei ole noin paljoa lihasta". Hän ehdotti, että voisin silti jatkaa miinuskaloreilla n. puoli kiloa kuussa tahtiin, niin että vähentäisin hiilihydraateista (näin olin itsekin ajatellut). Kuitenkin jos rasvaprosentti laskee alle 20 paljonkin niin ihminen alkaa näyttää kuivalta. Naisessa on hyvä olla vähän sitä rasvaakin. Seuraavan 3kk tavoite minulla on kiinteyttää tuota keskivartalon ja reisien ympärillä olevaa rasvaa/selluliittia. Treenausta en aio muuttaa, koska se on minulle hyvä eli tällainen:

Ma: HIIT

Ti: HIIT

Ke: Embutreeni (Shorinji Kempo)

To: HIIT (+uinti pojan kanssa)

Pe: HIIT (ja illalla Kempo pojan kanssa jos jaksan)

La: Lepopäivä (/uinti pojan kanssa)

Su: Kempo+HIIT   

Heiaheian tilastot demonstroi mun elämäntapamuutosta vuoden alusta mainiosti:

HIITtejä tein myös viime vuonna, mutta jotain kertoo se, että olen tehnyt niitä 33 kertaa 12kk aikana, kun nyt 48kertaa 3kk aikana... Onhan tuossa pienenmoinen muutos. Kempoakin olen onnistunut lisäämään, osittain embutreenien kautta n.50% kasvulla. Kävely on jäänyt vähemmälle - koska en ole ollut Kiinassa, jossa tulee käveltyä joka paikkaan. Odotan kauhulla, mitä tapahtuu touko-kesäkuun aikana terveellisille elämäntavoilleni, kun matkoja on tulossa Lissaboniin, Karlstadiin ja Kiinaan. Onnistunko pitämään 5krt viikossa HIIT-treeneistäni kiinni sinäkin aikana? Ainakin olen aloittanut henkisesti jo pohtimaan tätä asiaa. Suomen sisäiset matkat eivät ole haitanneet menoa paitsi itse matkapäivinä. Tavoitteena on treenailla tähän malliin seuraavan puoli vuotta ja katsoa sitten, mikä on muutos.     

 

Huom! 2015 tuloksessa siis tammi-maaliskuu kun 2014 tuloksessa koko vuosi.

This week I went to an InBody-measuring for the second time. The last time was last year in April. The results blew my mind. I had managed to turn 6,7kg of fat into muscles in one year. My fat percentage is NORMAL. I've got 33,2kg of muscles in my body. I mean, yes, I know I train a lot right now and I was expecting some change, but it's way better than my wildest dreams. Yes, I am still what could be listed as 'over weight', but actually the machine does not recommend me to loose any weight as I have got so much muscles. What changed was that beginning of this year I started to train HIIT five times per week. That's it. 15minutes per day. If you think you don't have time for it in your life, you know you are kidding yourself. I am amazed just looking at the mirror too - of course I still have fat around my stomach and thighs,  so there's something to work on, but even the PT said that I am in a stage of 'fine tuning' rather than radical change anymore. Now of course the transformation of the body does not automatically mean transformation of the mind. I need to start thinking of myself as a normal human being. Wow. I have never done that. I've had a bad self esteem for most throughout my life. I urge you to think about it: 15minutes per day. Are you really sure you don't have time for it? 

En halua olla koko elämääni ylipainoinen

Tein pari viikkoa sitten taas sen tempun että otin kuvat kaikesta, mitä söin viikon aikana. Viimeksi tein näin v. 2013 kesäkuussa. Se postaus löytyy täältä. Tämä oli jälleen opettavaista. Mikä on muuttunut 2v aikana? No ehkä hiilareita on vähennelty jonkin verran. Mutta lautasella on aika samanlaisia asioita kuin kaksi vuottakin sitten. Paino näyttäisi lokin mukaan olleen kesäkuussa 2013 90,3kg ja vyötärön ympärys 98cm. Tänään paino 77,8kg ja vyötärön ympärys 86cm. Eli parissa vuodessa olen hukannut 12,5kg ja 12cm. Viimeisen puolen vuoden aikana painoni on ollut about sama. Se on siinä ja pysyy. Syy löytyy tietysti lautaselta, eli ilmeisimmin kulutan sen, minkä syön. En varastoi, enkä myöskään mene miinuskaloreilla. Tämä ruokailun kuvaus on varsin havainnollista silläkin tavalla, että a) näen ongelmakohtiani ja b) huomaan mitä napostelen - näiden kuvien ulkopuolelta söin about joka ilta rusinoita ja ehkä jokusen siivun kinkkua/kalkkunaleikettä.

Olen ruokavaliooni suht koht tyytyväinen. Syön 5-6ateriaa päivässä ja aika paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja - toki niitä voisi vielä lisätä. Äkksieltään laskettuna kalaa tuli syötyä 4 kertaa viikon aikana. Kuituja todennäköisesti en syö ihan tarpeeksi. Lounasravintoloissa ulkona syöminen on paheeni - kyllä, jos tekisin lounaat itse eväiksi niin elämä terveellistyisi hieman. Juusto on edelleen kompastuskiveni, enkä osta sitä itse kotiin käytännössä koskaan. Kuitenkin välillä mieheni sitä ostaa ja samoin äitini, mikä johtaa siihen, että sitä syön. Esimerkiksi tällä viikolla oli sellainen tilanne, että jääkaapissa oli edellisviikon vierailulta jäänyt leipäjuusto ja lakkahillo, joita söin iltapalaksi useampana iltana (Kiitos vaan V ja M vierailusta!) Mutta näissä kuvissa näkee sen, että minun on useimmiten helppo päästä järkevällä syömisellä iltaan asti, kunnes sitten tv:n katselun lomassa tulee syötyä asioita, joita ei pitäisi syödä. Ja jotenkin se 'palkitsen itseni raskaan päivän jälkeen' ajattelu on niin syvällä tuolla selkärangassa että sitä on vaikea kontrolloida. Olen yrittänyt hallita sitä niin, että palkitsisin itseni jollakin sallitulla 'kunnon ruoalla'. Esim. Munakkaalla tai voileivillä, joissa on proteiinia päällä. To, Pe ja Su iltaisin harrastamme jotain liikuntaa (vauvauintia tai Kempoa), minkä jälkeen on pakko syödä jotain, muuten ei tuu mitään. Tosin su kempo on niin aikaisin että useimmiten illallinen jää sen jälkeen nautittavaksi joskus kahdeksan maissa.

Alkoholin käyttö on myös repsahduksia aiheuttava tekijä. Varsinkin 'krapulapäivänä' eli alkoholin käytön jälkeen kun edellispäivänä ei ole välttämättä syönyt illalla tasapainoisesti. Lauantaina join pari lasia viiniä, ne eivät tässä näy. Ja tietysti tarkoitukseni ei ole ollut missään vaiheessa 'laihduttaminen' vaan se, että ruokavalioni olisi tasapainoinen, terveellinen ja voisin hyvin. Jaksaisin treenata jne.

Toki ajattelen, että minulla on sellainen viisi kiloa vielä ylimääräistä, mutta en halua että miinuskalorit alkavat vaikuttaa mielialaani, joten en ole alkanut mihinkään gramman tarkkaan syynäämiseen. Kuitenkin yritän tehdä pieniä valintoja, joilla ruokavalio paranee. Tiedostaa, milloin nälkä iskee pahiten, mitkä ovat sudenkuoppani jne. Mutta kyllä ihminen saa välillä herkutella - se on mielelle terveellistä, kun ei tee sitä överillä tavalla. Tunnistan itsessäni sen ahmijan, joka olin 2-kymppisenä. Se asuu siellä sisällä ja välillä se kertoo minulle, että 'syö vielä vähän, haluut kumminkin'. Kannan sitä Katia aina mukana ja tiedän, että minulla on aina se riski, että syöminen lähtee lapasesta. Joka päivä ja viikko teen töitä sen eteen, että söisin ja liikkuisin oikein. En enää aloita dieettejä maanantaisin. Aloitan terveellisen syömisen joka aamu. Useimmiten pääsen jo siihen klo 19 asti, kunnes todella joudun kamppailemaan itseni kanssa. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka tappoivat isäni 53-vuotiaana. Koska hän ei pystynyt sanomaan ei niinä hetkinä. Minä haluan olla olemassa vielä yli 21vuotta. En suostu uskomaan, että olisin ohittanut keski-ikäni. Enkä halua koko ikääni olla ylipainoinen.

Pieniä muutoksia kahden vuoden takaa ovat olleet esim. nämä:
1. Korvaan aamiaisen kaurahiutaleet marjoilla
2. Korvaan lounaan ja päivällisen hiilarit salaatilla
3. Olen punninnut annoskokoja, että osaisin laittaa lautaselle oikean määrän ruokaa
4. Juon pari lasia vettä ENNEN kuin aloitan syömisen

--
Two years ago, I shot a picture of everything I ate for a week. This month, I did the same. Looking at the differencies of the plates, there's not much. Maybe I eat more vegetables now. And less carbs. Still, something big has happened. I've lost 12kilos and 12centimetres around my waist. This tells me something about change in diets: Very small differences make a huge difference. You don't think that it matters if you eat one bread instead of 2, but when you do it every day, 356days per year, it's a lot of bread. 

I have always been over weight, throughout my adoult life. I am a non practising binge eater, and that will always stay with me. I can see it in the evenings with raisins even. It's difficult to eat just one fist-full. It's so easy to just keep on eating. I know those choices in life are the matter of life and death for somebody - My dad for example kept on eating big junks of cheese every night, overloading his kidneys which took him to an early grave at the age of 53. I do not want that to be me. I refuse to say that I've lived most of my life already - not if I can help it. Looking at the differences in between what I had on my plates 2 years ago in comparison to now, I can observe that very small changes make a big difference. I have started to replace the carbs of my meals with salad. I don't have rice or pasta in the evening, instead I have salad. I eat berries instead of oats at breakfast with my cottage cheese. Small things like that. Of course I excersise more regularly and that surely makes a difference. If one changes their eating too radically, it's unlikely to be a lasting change. You can see that I've been on this road to Healthier life for a long time. In the last 6 months, my weight has not really changed at all. Loosing those extra five kilos that I have got, would demand minus calories, which I have not yet been willing to take. I suppose in order to do so, I would start weighing everything I eat, to be observant of calories. 

Maanantai / Monday

Tiistai / Tuesday

 Keskiviikko / Wednesday

Torstai / Thursday


Perjantai / Friday

 

Lauantai / Saturday

 
Sunnuntai / Sunday

Aamutreenit

Terveelllinen Elämä 2015 postauksessa suunnittelin tämän vuoden liikunnan harrastamista. Ajattelin, että nyt helmikuun puolivälissä on ihan sopiva hetki jutella vähän siitä, miten tää projekti etenee. Liikunta on todellakin sujahtanut rutiineihini nyt niin, että reenaan joka arkiaamu. Päivittäin törmään ihmisiin, jotka kysyvät: Miten sä jaksat? Miten sä saat itses irti sängystä? 

Tämä aihe ei todellakaan ole triviaali tai helppo suoritus, vaikka juuri nyt tuntuukin siltä, että se sujuu ilman minkäänlaisia ongelmia. Mut jotta se sujuisi, on rutinoitava ns. liikunnan harrastamisen tukitoimet:

1. Edellisiltana on katsottava sekä reenivaatteet että työvaatteet valmiiksi ja pakattava työvaatteet kassiin. Aamulla vedän reenivaatteet päälle ja siihen vielä villasukat, fleecen ja ulkoiluhousutkin, mikäli olen aikeissa reenata shortseissa. Helmikuussa on vielä kylmä! Hrrr...

2. Aamulla pakkaan laukkuun aamupalan (tai no, näin tiistaiaamuisin pakkaan sen, koska maanantai on meillä kauppareissupäivä. Syön aamupalaksi reenin jälkeen töissä 100g raejuustoa, lorauksen mehukeittoa ja 50g karpalo-rusina-gojimarjasekoitusta. Ke-Pe aamiaista löytyy siis työpaikalta valmiiksi. Tiistaisin vien töihin myös viisi banaania, jotka kestävät maanantaihin, yks per iltapäivän välipala)

3. Kerran viikossa, yleensä sunnuntaisin mietin valmiiksi, että mitkä 4-5Treeniä Roundi3-sivustolta ajattelen, että tekisimme tällä viikolla. Yritän vaihdella painotuksia niin, että tulisi välillä Core-treeniä ja välillä jalkoja tms. Tosin silloin tällöin on vaikea arvioida, mihin kohtaan joku reeni ottaa eniten. Postaan sen viikon reenien linkit reenikaverini Esan Skypeen. Tämä auttaa aamulla reenin löytämistä kännykällä todella nopsasti, sillä Roundi3:sta ei pysty mobiiliversiona selaamaan tagien kautta ja reenien säätämistä ei pidä alkaa tehdä siinä vaiheessa, kun reeni pitäisi jo suorittaa. Tässä vaiheessa saatan myös katsoa reenien you tube videoita läpi, jolloin osaisin liikkeet, eikä tarvii niitä opetella reenitilanteessa.

No sitten klo 8:05-8:30 välisenä aikana mieheni heittää minut työpaikalleni, jossa on pommisuojassa aivan minimalistinen kuntosali, menen sinne suoraan kimpsuineni ja tapaan Esan. Joinakin päivinä siellä voi tavata muutamia muitakin reenaajia, mut useimmiten saamme reenailla ihan keskenämme. Yleensä n. 15minuutissa reeni on tehty ja sen jälkeen käppäilen portaat ylös 5.kerrokseen työpaikalleni, juon vettä ja painun suihkuun. Suihku, johon voi jättää sekä pyyhkeen että pesuaineet työpaikalla yms on aivan mahtava asia. Tätä suihkua käyttää minun lisäkseni tietääkseni yksi ihminen, eli harvoin joudutaan jonottamaan... Useimpina päivinä reeni on tehty (8:45 mennessä ja viimeistään ysiltä pääsen aloittamaan hommat). 

Keskiviikon aamutreenin olen vaihtanut Shorinji Kempo-treeniksi, koska yritän treenata setäni kanssa Embu-kilpailuihin ensi syksyn Euroopan taikaille. Ne treenit tapahtuvat 8:15-9:15 Monitoimitalolla. 

Minun reseptini aamulla reenaamiseen:

1. Rutinointi. Tämä on kaiken A ja O. Jos olet tehnyt näin ennenkin, teet myös jatkossa ja kehosi ei huuda sinulle, että "Mitä jos kuitenkin nukkuisit vielä..."

2. Sosiaalinen paine. Älä yritä tehdä aamureeniä yksin. Ihan varmasti sinulla on joku kaveri, joka haluaisi aivan yhtä kovasti olla paremmassa kunnossa niin kuin sinäkin. Siispä sovi, että näätte säännöllisesti. Tämä auttaa siinä, ettet voi päättää yhtäkkiä ettet menisikään reenaamaan. Minulle sosiaalinen vastaaminen siitä, et tuleeko reenit tehtyä vai ei (vaikka tää tietysti on ihan silmänlumetta) on se ratkaiseva asia, minkä avulla saan motivoitua itseni tekemään ne. Sinäkin pystyt, aivan varmasti!

3. Ajansäästö. Kyllä, tähän HIIT-reeniin menee se 30minuuttia suhkuineen päivineen päivässä. Et oikeasti ole tosissasi jos sanot, ettei sulla olis tällaiseen aikaa. Miten paljon säästät aikaa verrattuna siihen, että kävisit tunnin kuntosalilla + siihen sit vielä suihkut ja siirtymät päälle.

Viikonlopun koittaessa, minulla on jo 5 reeniä tehtynä. Viikonloppuna saan harrastaa jotain kivoja ja pidempiä reenejä, mutta yritän myös pitää ainakin yhden tai kaksi selkeästi keveämpää 'lepopäivää'. Muuten menee liian rankaksi. Viikonloppuna voi harrastaa vaikka sitä kempoa, sählyä, hiihtoa, uintia tai muuta hauskaa. Onko teillä koskaan sellainen olo, että kroppa oikein huutaa liikkumaan? Viime sunnuntai-iltana oli ihan liian levännyt olo ja tuntui, et pitäis päästä tekemään jotain... Ihana fiilis. Kyllä, olen pahimmanpuoleinen endorfiininarkkari, täysin kiinni näissä fikseissä.

 
Since beginning of this year, I've started training in the morning during week days. Many people ask me, how do I do that. Isn't it difficult to get out of bed? And yes, it's bloody difficult. Even though right now it feels easy and trivial to me. What changed? I would give three main ingredients for  succeeding in training in the mornings:
1. Preparation: Set your gear ready in the morning. This is to avoid excuses like: "I don't have any clothes" or "I don't have the needed equipment" You can train free without equipment in your own home, so these are completely bullshit excuses. Also decide on Sundays which trainings you will do and learn the movements. Youtube will provide trainings for you. I personally use Roundi3, which is a training blog by my friend who used to train martial arts, but has now been training HIITs for many years now. (Sorry, it's in Finnish, but there's plenty of those in English - find one that suits you)
2. Social pressure: This works for me. Agree to train with a friend, so you cannot cancel on a 'whim'. You are responsible for showing up each morning. And even when your friend is then ill, you will show up, because it's become: a
3. Routine: Do it without exceptions and in 2 weeks, you cannot live without it. It feels wrong to skip it.
4. Time saving. The motivation is that you'll fit both the shower and the training into 30minutes. You can't possibly say that you wouldn't have time for that. That's an excuse. Excuses are the things that stop you from doing sports. 

Overall, I can tell you that in a couple of weeks, you might get hooked. I am such an endorfin junkie now a days that I can't live without sports. Even two days without - my body starts to yell at me to do something. It's a great feeling and I have to day that I've never felt better in my own body. I sincerely recommend. Stop the excuses today. There's still plenty of months until Summer. Wouldn't it be nice to get some energy into your days?

MItä tulee syötyä väsyneenä iltasohvalla?

Teitä takuulla kyllästyttää jo lukea liikunnasta ja ruokavaliosta, eikös? Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka pyörivät päässäni, joten skipatkaa jos ette kestä fitness-selfieitä tai ruokakuvia. Anu kirjoitti erinomaisen jutun siitä, miten itseään voi huijata syömään terveellisemmin. Noudatan monta noista ohjeista normaalissa elämässäni. Meilläkään ei ole arkipäivisin mitään herkkuja talossa. Niitä vaan ei voi olla. Kumpikaan meistä ei mieheni kanssa ole makealle perso, joten tämä on tavallaan helppoa: Emme käytännössä ikinä osta karkkia, suklaata tai pullaa, paitsi toki vieraita varten. Mieheni ostaa juustosipsejä joskus, mutta ne pystyn välttämään, koska ne eivät kestä yleensä yhtä iltaa pidempään. Mitkä ruoat ovat minun sudenkuoppiani? No pahimmat viholliset ovat juustot ja alkoholi ehdottomasti. Alkoholia meiltä löytyy lähes aina, mikä sinänsä on huono juttu, vaikka yleensä pystynkin psyykkaamaan itseni sillä, että joka päivä ei tarvitse juoda. Alkukuu meni ihan jees, mut synttärijuhlien jälkeen kaappiin jäi liikaa pullojen pohjia, olen tällä viikolla huomannut, että ne olisi pitänyt 'lahjoittaa hyväntekeväisyyteen' niin kuin Anun pullat. Juusto on minulle sellainen juttu, et jos sitä on kaapissa niin se huutaa mun nimee. Vaikka olisi parmesania tai mitä tahansa. Tofukin on vähän niillä rajoilla, että en oikein pysty kontrolloimaan sen käyttöä. Anun vinkeistä parhaita olivat se, että terveelliset aineet näkyville parhaille paikoille ja et appelsiini pitää kuoria itselleen valmiiksi. Töihin olen vienyt pähkinöitä pusseissa, joista niitä ei tule syötyä kerralla liikaa jne. Ainakin minulle se illan väsy-sohva-kombo on ihan kaikista suurin ongelma päivän ruokarytmissä.

 Ruoka/liikuntapäiväni on nimittäin yleisesti ottaen tällainen:

Aamiainen: klo 0730
100g raejuustoa, loraus mehukeittoa, kourallinen rusioita/puolikas banaani

aamureeni klo 08:30-08:50

Välipala klo 09:30
Kahvia, vettä, pähkinöitä TAI puolikas banaani

Lounas: klo 11
Salaattia + proteiinia, ehkä hiilareita, riippuen tilanteesta ja paikasta (Tyypillisiä lounaspaikkoja Kebab house, Muangthai, Subway, Albert, entisen nokiantalon alakerran ravintola, Mestarinherkku)

Välipala klo 15
Hedelmä TAI pähkinöitä, kahvia ja vettä

Illallinen klo 18
Salaattia/kasviksia + proteiinia (liha/kala)

Mahdollinen iltareeni 1-2h Kempoa

Ilapala klo 21
Ruisleipä+kinkku+levite+kurkku

Missä tää sit kusee on toi ilta, joinakin iltoina vaan on sellainen olo, et haluaisin syödä enemmän. Ne ovat lähes aina sellaisia, että en ole huolehtinut nukkumisestani tarpeeksi. Tällä viikolla esimerkiksi kävin työmatkalla, jolloin yöunet jäivät kahtena yönä 4-5tuntiin peräkkäin. Ja okei viime viikolla yhden yön kokonainen skippaaminenkin kyllä painaa - elimistö ei vaan palaudu kunnolla. Valitettavasti se ei ole minulle tarpeeksi ja vaikka jaksoin ihan kohtuullisesti, olin silti illalla valmis syömään liikaa (ja tämä johti yhteen runebergin torttuun, jonka ystävällinen vieras oli tuonut kaappiin - itse en toki ikinä olisi ostanut... Tavallaan vaikea sanoa, että ymmärrän, että tarkoituksena oli tuottaa hyvää oloa meille, mutta johti öh, siihen, että koin pahaa oloa. Tämä ei missään tapauksessa ollut ystävällisen ihmisen vika vaan heikkous MINUN luonteessani. Joo ja muutamaan lasilliseen viiniä. 

Mitä tästä voi oppia? Unen vähyys johtaa siihen, ettei voi tarpeeksi hyvin. Tämä pitäisi AINA muistaa siinä vaiheessa, kun ei mukamas nukuta kun on niin paljon kiinnostavampaakin tekemistä. Kuulun niihin ihmisiin, jotka sosiaalisuuden vuoksi skippaavat yöunia mielellään. Kyllä, tämä on minusta ihan oikea valinta, mutta sitten sen päälle ei saa skipata yöunia ekstrana koska haluaa datailla, pyöriä blogeissa tai tehdä jotain muuta huuhaata niin kuin katsoa televisiota. Viikon aikana univajeen pitäisi olla jotekin hallittavissa - yksi yö huonommilla unilla okei, mutta kolme on liikaa, elimistö ei vaan palaudu.

Anun kanssa olen samaa mieltä, että välillä saa herkutella. Kuten vaikkapa tämä allaoleva aivan överi brunssi, jonka vetäisin torstaiaamuna kun heräsin Helsingistä. Onneksi oli sentään Kirsi syömässä puolet mun vohvelista! Mut eipähän tarvinnut lounastaa sinä päivänä. Olin myös ylpeä itsestäni, että kerrankin otettuani työmatkalle mukaan treenivaatteet, oikeasti tein sen treenin.

Tammikuu on minulle ollut oikein hyvä hyvinvointikuukausi, vaikka turvotusta edelleen ilmeneekin viimeisen viikon unihölmöilyistä johtuen. Helmikuussa jatketaan elämänhallintaa ja rutiineja, jotka ovat hyvällä alulla nyt. 

Is everyone tired of hearing about diets and excersising yet? It's January, that's what you are supposed to talk about... So skip this if you cannot take exersising selfies or food pictures. Things that have gone well for me in this month: I have managed to get into a nice rythm on my sports as well as my eating. The only thing that has been bothering me is the 'not sleeping', which in the last 1 week I did too much. I skipped one entire night and had two 4-5hour nights. This is bad and drove me to eat and drink in the evening things which I had not intended to eat. In normal days, we don't keep any non-healthy food in the house, which could cause temptation. I don't really care about chocolate, candy or buns - those don't call me by the name, but cheese does. If there's cheese in the fridge, that's all I think about (well, up to a point). It does not end well, that's all I'm saying. It ends up with my husband saying: Where did the cheese go... Another enemy of mine is alcohol, which there has been too much in the fridge after my party. What do you eat when you are tired and lying on the couch? I think my friend Anu's tips on putting healthy food on display is a great one. I just have to figure out what would be healthy enough to eat at night... For some time, I've used raisins, but they are not that good either. Perhaps some sun flower seeds might be the answer to this problem. I agree with her, one should not be on a diet. There's no such thing as 'off season' for healthy living for me. That's at least how I try to live. In February, the good routines of January will continue.

Terveellinen elämä 2015

Heinäkuussa 2014 juttelin ystäväni Esan kanssa kuntoilusta ja painonhallinnasta. Totesimme silloin olevamme about samassa painossa(!) ja päätimme yrittää karistaa siitä sellaisen 10kg syksyn aikana. Kuinkas sitten kävikään? Oma tavoitteeni jäi 4kg päähän, Esa pääsi omaansa. Kuitenkin positiivista oli se, että jotain tapahtui, jes. Itse en luopunut paljosta ja se olikin varmasti syy siihen, että tilanne ei minulla edelleenkään ole siinä normaalipainossa. Kuitenkin jos tarkastellaan vuodentakaista tilannetta, niin kehitystä on ollut oikeaan suuntaan. Lisäksi viime vuonna elämääni astuivat Anun roundi3-sivuston reenit, joita olen heiaheia:n mukaan tehnyt 33kpl viime vuonna. Vaikka olenkin kuluneen vuoden aikana harrastanut säännöllistä liikuntaa, ei sen laatu ole ollut ihan sitä, mihin pyrin. Ei nyt lähelläkään sitä 5kertaa/viikossa tavoitetta. Jos lasketaan Shorinji Kempo (44) + HIIT (33) + Kuntosali (11) + Sulkapallo (8) + Tennis (2) + Juoksu (1) + Uinti (10) + Pöytätennis (1) ja jaetaan se 50:ella (poistin 2 viikkoa sairaspäivien takia) niin saadaan 2,2reeniä per viikko... En laske tähän vauvauinteja enkä kävelyä (tai muita hidastempoisia lajeja) mukaan, vaikka merkkaankin ne heiaheiaahan. Eli parannettavaa löytyy. Tosin ajattelen, että olen harrastanut ehdottomasti enemmän lihaskuntoharjoittelua tänä vuonna kuin aikaisemmassa elämässäni, sillä viime vuonna en pystynyt esim. lyömään sulkapalloa rystyltä mitenkään voimakkaasti ja tänä vuonna se oli huomatavasti helpompaa.

Tälle vuodelle 2015, tavoite on päästä 5 liikuntakertaan viikossa, parantaen liikunnan laatua. Pääasiallisesti HIIT reeneillä, mutta näitä voi (ja tulee) korvata muilla liikkumismuodoilla, kuten Shorinji Kempolla, uinnilla, kuntosalilla, tenniksellä tms. Pelkkä kävely ei kuitenkaan riitä, ellei se ole varsinainen yhtäjaksoinen tunnin reipas lenkki (heiaheiassa 'tehokävely', jotta voin seurata helpommin kehitystä). Korvaava liikunta tulee olla n. tunnin mittainen jakso tai pidempi ja sen tulee olla tarpeeksi tehokasta. Uinti A:n kanssa on tehokasta 'lepopäiväliikuntaa', eli sitä olisi hyvä suorittaa niinä päivinä kun ei reenaa. Tilastoista voidaan nähdä, että lapsen kanssa on tullut vähintään kerta viikkoon uitua vuoden ajan ja varmasti tämä jatkuu tulevaisuudessakin, koska hän siitä niin kovasti nauttii ja se on aikuisillekin mieluinen illan/viikonlopun viettotapa. Eli 'tehokkaita' reenejä pitäisi kertyä se 50x5=250. Toki tiedän, että sairaspäiviä tulee pakostakin. Viime vuosi oli loppujen lopuksi aika hyvä vuosi sairastelujen suhteen, eli emme juurikaan olleet kipeänä tai ainakaan sairastelukierteissä niin kuin edellisvuosina. Uskon, että tähän vaikutti juurikin minun osaltani liikunnan säännöllisyys.

Paras tapa minulle saada reenit tehtyä on rutinoida ne. Niin että vaatteet ja välineet löytyvät helposti, eikä niistä saa itselleen tekosyytä olla tekemättä reeniä. Niinpä kehitän tähän ns. esimerkkiviikon, joka on suuntaa antava:

Ma: HIIT / Kuntosali Henkan kanssa
Ti: Lepopäivä (Lapsen kanssa uinti)
Ke: Aamuembutreeni Timon kanssa / HIIT
To: HIIT
Pe: HIIT/Shorinji Kempo (A mukaan)
La: - Lepopäivä (Lapsen kanssa uinti)
Su: Shorinji Kempo (mun vetovuoro, sisältäen HIIT-reenin loppulämmittelyksi)

Kokemuksesta tiedän, et kahta kertaa viikkoon en vaan pääse salille, en tiiä mikä siinä on, mut se on vaikeaa. Mut maanantaisin se onnistuu, jos Henkka on menossa. Sit aattelin, että noita HIIT reenejä voisi tehdä aamuisin ennen töiden aloittamista. Oon superhuono tekemään asioita yksin, joten sosiaalinen paine on aina parempi kuin ei sitä... Yritän houkutella Esaa, että alettais tehdä pari HIITiä yhdessä aamuisin vaikka vakkaripäivinä. Ja toki Timon kanssa meillä on tavoitteena tehdä embu Euroopan taikaille ens lokakuulle Lissaboniin... Että siinä sitä liikuntaviikkoo jo sit onkin.  Niin ja ylimääräisenä tavoitteena haluaisin oppia vetämään leukoja, tai ainakin yhden. Nyt taidan olla about 45kiloa siitä tavoitteesta leuanvetokoneen mukaisesti, joten siinähän sitä tavoitetta olis, jos sais vuoden loppuun vedettyä yhden.

Syömisen suhteen ajattelin luvata nyt rankan asian, eli merkata kuukauden ajan ylös kaikki syömiseni. Katsotaan, onko siitä apua. Tavoite vuodelle on edelleen se normaalipaino, jouluherkuttelun jälkeen sinne lienee tarpeeksi matkaa, eli katsotaan, miten siihen päästäisiin. Siinäpä syvällisyydessään mun uuden vuoden lupaukset eli periaatteessa samat kuin viime vuonnakin - liikuntaa 5krt viikkoon, säännölliseksi osaksi arkea ja ruokavalio kuntoon. Yritän ruokavalion suhteen noudatella about Anun ohjeita. Yritän vaikka kerta kuukauteen näin kuukauden ekana päivänä vähän kertoa, millaista edistystä tapahtuu.

Loppuun vielä motivaatiokuvitusta:

 Vasemmalla 2013 joulukuu, oikealla 2014 joulukuu. Onks mitään eroa ees? Onhan tuota selluliittiä, josta vois luopua tälle vuodelle ihan tarpeeks.

  So in this post I revised my last year's health plans. I did do a lot of excersising last year, but there's still room for a lot of improvement. My main goal is, as it has been for many years now, to integrate sports into my ever day life. This year's goals:

1. 5 sports per week (HIIT/Shorinji Kempo/Swimming or whatever effective enough sports. Walking or baby swimming is not good enough...)
2. Healthier diet (Mark down the food I eat for at least one month. Basic ideas: 600g of vegetables/salad per day, alcohol only on special occasions, no puddings, no random cheese, eat regular 5 meals per day, the carbs related meal after the training of the day), goal is to diet to a normal weight just like every year. Something like 6kg to go I think.
3. Do one pull up by the end of the year 
4. Practise and present an embu in the European Taikai with uncle Timo

I am really bad at doing things on my own, unless I get it into a routine and do sports socially. That's why I have tried to find various people to do excersises with. Let's see how this goes. I shall make some monthly updates on the sceme.

Miten ylläpitää hyvinvointia matkoilla?

En tiedä, onko teillä koskaan sellaista tunnetta, että matkoilla hyvinvoinnin ylläpito on vaikeampaa kuin normielämässä? Minulla ainakin liikunta ja syöminen perustuvat niin paljon rutiineihin, että reissussa ollessa oikein ällöttää se, miten niistä ei pysty pitämään kiinni vaikka kuinka olisi päättänyt. Itsekuri on sellainen juttu, jota en osaa sitten yhtään. Jollekin toiselle se tarkoittaa sokerinhimoa, minulle karkkeja yms ongelmallisempia juttuja ovat ruoka-annoskoot ja tietty juusto, pahin viholliseni. Onneksi Kiinassa ei ole maitotuotteita nimeksikään.

 

Ollaan oltu reissussa nyt noin 1,5 viikkoa ja vaikka sen aikana on ollut pari aika rankkaa kävelypäivää, yksi vuorikiipeilypäivä ja yksi 6h jaloillaanolopäivä, silti tuntuu etten ole liikkunut tarpeeksi ja joka päivä on tullut syötyä liikaa. Koska minulla oli ikävä kiinalaista ruokaa tietenkin.

Marraskuu on siis aika palata ruotuun hyvinvoinnin suhteen. Että olisin edes lähtötilanteessa täältä palatessani. Tavoite marraskuussa on liikkua joka päivä. Piste. Yritin tänään Anun roundi3 treeniä, mutta jalat ovat vielä liian kipeät huashanille kiipeämisestä, joten eihän siitä mitään tullut. Tein sitten 15min vatsiksia/selkiä ja käsiliikkeitä, kun niitä pystyi tekemään. Ja kappas kun heti oli parempi olo. Instant improvement. Tosin jumppamatto on pakko ostaa, koska meidän kämpän lattia on liian kylmä - hyyr!

Se fiilis, kun et vihaa itseäsi:) ihana päivä!

Tän viikon liikunnat on ollut seuraavanlaisia:

Ma: -
Ti: kävelyä n. 1h (xiao zhai, yliopistolle)
Ke: sulkapallo 1,5h, olipa hauskaa pitkästä aikaa!
To: huashan vuoristovaellus 7h
Pe: -
La: kävelyä 30min +15min vatsa/yläkroppajumppa
Su: (suunniteltu) sulkapallo 1,5h

Kun ei ole autoa, hyötyliikuntaa kertyy illallis- ja lounasmatkoista, työpaikallekävelystä ja tietty keskustaan yms nähtävyyksiin menosta. Tykkään kävellä, se on yks syitä, miksi Kiinassa on mukava olla.

Nyt kun vielä saisi ruokailut kuntoon niin kyllä tää tästä. Jos olis sellainen kello, joka pirauttaisi kun on syönyt tietyn määrän kaloreita niin ostaisin ihan heti. Kuitenkin Kiinassa lautasmalli ei toimi, kun ruokaa jaetaan useamman ihmisen kesken. Pöydässä on aina niin paljon ruokaa, että ruokaöverit on helppo vetää. Olen yrittänyt kaikenlaisia malleja, esim: 7 annosta (annos on mitä puikoilla saa yhdellä kertaa lautaselle) vihanneksia, 3 annosta lihaa/tofua/kalaa... Mut sit kuitenkin houkutuksia on yleensä liikaa pöydässä. Sit oon kokeillut syödä hitaasti. Nälkäisenä sekin on vaikeaa... No, täytyy jatkaa ponnisteluja. Käytännössä vältän hiilareita paitsi hedelmissä ja palkokasveissa, mutta syön silti liikaa proteiineja.

Katsotaan miten käy, 5 viikkoa aikaa...

Do you ever get a feeling that achieving a healthy life is almost impossible when travelling? There is too many distractions... And you want to taste all the lovely foods. Also excersising in hotel rooms is hardly the most attractive way of keeping in shape. Here in Xian I am pleased to say that my professor is just as health addicted as I am and therefore insists we play badminton twice a week for about 3 hours. On top of that I walk everywhere as obviously we don't have a car here. This gives me already quite a good basic amount of sports. However, I have been feeling all the fine dining and great Chinese food that we've been having... I have so little discipline after all and my health is completely based in routines. If it's not in the routine, it wont actually do it. So 1,5 weeks of China has totally upset my health balance - will it take 5 weeks to achive the level where I was when I left, I wonder or will this only get worse? Luckily even in CHina I've got my routines. Now if I could only have someone tell me when to stop eating when there's gorgeous Chinese food in front of me... Then I'd be pretty happy.

Jäätelöä illalliseksi, kiitos!

Pikakuulumisia, kun en tällä viikolla näytä sitten millään ehtivän kirjoitella pitkästi. Kävin eilen viisaudenhampaan leikkauksessa. Jotenkin olin ajatellut, että nyt otetaan vasta röntgen-kuvat tai jotain. No, tuntihan siinä vierähti ja aikamoinen operaatio oli. Minulta on opiskeluaikoina YTHS:llä poistettu oikean puolen hampaat, tällä kertaa lähti alavasen, joka oli jonkin aikaa jo ollut riskialtis, koska oli puhjennut vain puoliksi ja siksipä keräili reikiä itseensä vaikka miten puhdistaisi. Oikean puolen hampaan mukana aikoinaan lähti myös hermo, joten en ole ollut niin kovin kiinnostunut tästä leikkauksesta tähän asti. Ja senpä takia päädyin hammaskirurgille enkä vaan jollekin random-lääkärille. Ihan hyvä valinta sinänsä.

Hampaani nimittäin oli varsin sitkeää laatua ja porailtuaan sitä kappaleiksi kirurgi havaitsi, että se oli luutunut kiinni leukaluuhun. Kiva juttu. Eli siis ei kun poistettiin pieni osa leukaluuta sitten siinä samalla vaivalla ja yksi pieni osa juurta jätettiin, koska se oli luussa kiinni niin kovasti, että hän epäili, että tarvitsisin nukutuksen sen poistoon. Puudutuksesta huolimatta tämä operaatio oli nimittäin sellainen, että vedet silmissä, ei mikään hauska juttu repiä luutuneita juuria irti ikenistä. Jos juuri tulehtuu niin sitten ei auta kuin kaivella se kuopasta ulos, mutta yritän kyllä parhaani jälkihoitaa oikein, jotta näin ei kävisi, sillä en ole kovin kiinnostunut uudesta sessiosta vihreän kankaan alla.

No nyt sitten naama näyttää puoleksi hamsterilta ja eilen illalla tuli vedettyä varsinaiset lääke-coctailit. Panacodia kun vetää niin rauhoittaahan se ja maailma pyörii sen verran sopivasti, että ilta sujui hyvinkin sohva-sänkylinjalla. Onneksi poikani oli päiväkodissa purkanut energiansa ja tyytyi tähän ratkaisuun ihan mielellään. Että sellaisia kuulumisia. Tänään fiilis on parempi ja yritän pärjätä ilman kolmio-lääkkeitä, että saisin ajaa autoa. Buranaa varmaan menee vielä. Sosekeittodieetti sen sijaan toimii minulle oikein hyvin, olenkin ajatellut, että elimistö kaipaisi sellaista puhdistusta. Ja nyt kun ei saa liikkuakaan niin mihinkäs sitä energiaa oikein tarvitsee? 

Poikasen kuulumisista sen verran, että uusi päiväkoti ei ihan ilman seurauksia toki vaihtunut, mutta koska hän on viimeisen päälle kohtelias lapsi (!), niin tämä näkyy lähinnä yöllä. Eli eroahdistus alkaa kun pitää mennä nukkumaan ja silloin katsotaan todella tarkkaan, että äiti on vieressä. Muutenkin uni on kevyempää ja joka yö valvotaan 3-5tuntia... Äidin ja isin iloksi. Viime yönä hän tuli aivan kiinni minuun nukkumaan kuin pieni murmeliinin pallo ja selosti unenpöppöisenä söpöläisenä, että miten aisha haluaisi olla siinä äidin kanssa ja että eilisen päivän leikit pyörivät mielessä. Voi raasua! Vaikka vasemmalla kyljellä makaaminen sattuikin mun poskeen niin sinnittelin varmaan tunnin kun tuntui hänelle olevan niin tärkeää olla siinä sykyssä. Pieni rakas. Noin päiväsaikaan on mennyt ihan hyvin, päiväkodissa itkuja ei ole ollut normaalia enempää ja päikkärit on nukuttu hyvin. Myös ruokailu on ollut ihan jees, siis että on suostunut syömään ja jopa osallistumaan johonkin satu/laulutuokioon, jonkalainen keskittyminen on hänelle kuitenkin aika vaikeaa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa...

I had my wisdom tooth cut out by a surgeon yesterday and now I look like a lob-sided hamster... This was no way a fun operation and the pain killers that followed are a good arsenal, really. My teeth had gotten stuck to the jaw bone, which made it extra hard, but now after one day of being completely drugged out, I would say that it's healing well. At least I was able to sleep as much as my son allowed me, which I was not thinking that I could. Last night was spent mainly on the coach watching the Polish series of 'Londoners'. The world was otherwise spinning, so perhaps that was for the best.

Other news include that Topfish is settling down to the new day care. The issues mainly rise during the night, when he feels the separation anxiety. He's been clinging onto both me and Mr. C very relentlessly during the night, and explaining the happenings of the previous day with his own language of course. During the day he's alright. He sleeps and eats at the daycare, which is a good sign. And he loves the toys there. Plus the yard is pretty big, so that's nice for him. His minder S is a lovely girl, about my age and she seems very good with Autistic, so I am feeling good about the fact that we made the right choice to change the place, even with the inevitable struggles during the night that have followed. Now if I would only get some sleep...