Töissä Xi’an Jiaotongin yliopistolla

Olen tosiaan vieraillut täällä nyt jo vuodesta 2012 lähtien. Minulla on menossa jo 4. Projekti, joka lähettää minut Kiinaan, tällä kertaa tutkimaan tekoälyn hyödyntämistä erityisesti eBisneksessä/koulutuksessa. 

Yliopistoni kuuluu niinsanottuun eBEREA verkostoon, jossa on mukana eurooppalaisia ja kiinalaisia yliopistoja etenkin verkkokauppojen ja tietojärjestelmätieteen tutkimuksen alueelta.

Näiden yhteistöiden kautta olen päässyt tutustumaan myös ICEC-konferenssiin, joka järjestetään nyt 24. Kerran täällä Xi’anissa, kotikaupungissani.

International conference on e-commerce on viime vuosina ollut kahden kauppa eli siihen ovat osallistuneet pääasiallisesti kiinalaiset ja etelä-korealaiset yliopistot. Vuonna 2013 sitä emännöi Suomi ja Turun yliopisto.

Mukana on kuitenkin merkittäviä tietojärjestelmätieteen kiinalaisia tutkijoita, jotka ovat tehneet uraansa jenkeissä, esimerkiksi prof. Han Zhang, Georgia techistä, MISQ senior editor ja prof. Robert Xin Luo New Mexicon yliopistosta. Heidän keynotet olivat tälläkin kertaa erittäin mielenkiintoiset.

Prof. Han Zhang puhui usean metodin käyttämisestä papereissa kun taas prof. Xin Luo esitteli Kiinassa tällä hetkellä erittäin suosittua streaming commerce - tutkimusta neljän top journal artikkelinsa kautta.

Molemmat herrat ovat tulleet minulle tutuksi usealta Kiinan reissultani ja he ovat erittäin mukavasti lähestyttäviä ja heiltä saa monenlaista vinkkiä ja oppia omaan tutkimukseen, jota varmasti tulen hyödyntämään myös tulevaisuudessa. 

Kävin kuuntelemassa myös yhden paper session mielenkiintoiselta korealaiselta Phd studentilta. Ehkä tämän viikonlopun merkittävä muutos käsityksessäni kansainvälisestä IS-alueen tutkimuksesta onkin juuri metodologinen: Kiinalaiset ja korealaiset opiskelijat suosivat paljon edelleen kyselydataa, mutta itseasiassa korkeatasoista IS-alueen julkaisemista voi toteuttaa erinomaisesti esim. Labrakokeiden perusteella ja kyselyllä ainoastaan täydentäen ja tämä on tyypillistä jenkeille. Lisäksi myös mixed method eli ensin laadullinen, sitten määrällinen, on varsin hyvä kombo - turhaan parjattu.

Joitakin hyvä lausahduksia olivat myös opit siitä, että mikään tutkimus ei ole täydellinen. Ja että kannattaa submitata ja sen jälkeen täydentää ja kasvattaa tutkimuksen luotettavuutta review prosessin aikana.

Mukava oli myös nähdä, että vanhat ystäväni ovat nykyisin proffia ja heidän opiskelijansa ovat nyt väsäämässä väitöskirjoja. Paljon voi tapahtua 10vuodessa!

Re-union kiinalaisen ex-työhuoneeni kanssa vielä kerran

Vaikka olin Xi’anissa vain 2 viikkoa, ehdin kuitenkin vierailla kaikilla kolmella Xi’an Jiaotongin kampuksella, tavata opiskelijoita, kokoustaa projektista, kuunnella mainioita konferenssipuheenvuoroja, sopia uusia yhteistyökuvioita, ei pelkästään kiinalaisten mutta myös Taiwanin, Macaon ja Etelä-Korealaisten kollegojen kanssa.

Sinänsä oli helppo sanoa, että ”My job here is done.”

/ I have been a visiting professor in the Xi’an Jiaotong University for 10years now. This time has been Very rewarding for me. This is my 4th or 5th project with the Chinese on electronic commerce/eBusiness. This time on AI in eBusiness. I went to teach in Xi’an Jiaotong university’s all three campuses, discussed with many meetings on how to collaborate and of course attended the ICEC conference on 1st of July. So many excellent teachings from the top scholars coming to visit from overseas: prof. Nan Zhang and prof. Xin Luo. It is always inspirational to hear them present and this was no difference. Prof. Zhang talked about using multimethods when publishing IS research and prof. Luo presented some work on streaming e-commerce which is a HOT topic in China in the latest years. I am Very Happy about my two weeks in Xi’an, now off to Wuhan.

Wo ai Xi’an

Kaksi viikkoa Xi’anissa menu yhdessä hujauksessa. En tohtisi lähteä, nämä päivät ovat jälleen olleet todella onnellisia.

Oli tärkeää palata ja myös muistaa elämän perusasioita: ystäviä ja merkityksellisyyden tunnetta.

Olin perjantaina opettamassa vanhalla Yanta -kampuksella joka on minulle kovin rakas.

Siellä eräs opiskelija kysyi minulta: ”Miten löytää oman arvon tunteen maailmassa?”

Tämä oli pysähdyttävä kysymys.

Olimme opiskelijoiden kanssa suunnitelleet digitaalisia palveluita ja minun tehtävänäni oli auttaa heitä pääsemään alkuun palvelumuotoilussa. Niinpä pistin heidät miettimään ongelmia omassa elämässään. Lähes jokaiseen ongelmaan löytyy nykyään äppi, joten koen, että tämä on varmasti hyvä tapa alkaa suunnitella digipalvelua konkreettisen asiakkaan tarpeisiin.

Osa opiskelijoista listasi erittäin  konkreettisia ongelmia kuten, että luokkahuoneen tuolit olivat kovia eivätkä kovin ergonomia tai että iPhonen akku loppuu monta kertaa päivän aikana.

Tämä Tiibetistä kotoisin oleva opiskelija kuitenkin kysyi minulta, että voisiko kysyä mitä vain. Sanoin kyllä.

Niinpä hän sanoi, että hän on usein tosi hukassa ja haluaisi tietää miten voisi löytää itsensä ja arvonsa.

Tähän filosofiseen ongelmaan ei olekaan niin helppo löytää ratkaisua teknologian kautta.

Jäin pohtimaan hänen kysymystään pitkäksi aikaa vielä kun oppitunti oli ohi.

Minusta tuntuu omalla kokemuksellani, että 2-kymppisenä olin itsekin varsin hukassa pitkän aikaa. Oman arvon tunne on kehittynyt vuosien varrella ja kokemusten kautta. Nelikymppisyydessä on se hyvä puoli, että ei tarvitse etsiä itseään sillä tuntee jo monella tapaa, kuka on.

Merkityksellisyyden tunnetta lisäävät kokemukset joissa voi huolehtia muista, tarjota töitä, jakaa kokemuksia ja toki itselle merkityksellisten ihmisten kanssa elämän jakamisesta.

Kiinassa asuminen ja työskenteleminen on tuonut minulle paljon merkityksellisyyden tunteita toisesta kulttuurista oppimisen myötä. On ollut todella merkittävää myös uralleni se, että olen voinut kerta toisensa jälkeen palata tänne.

/ Two weeks in Xi’an went so fast! It is always difficult to leave even though it was time to move on, this time for Wuhan. On one of my last days in Xi’an, my friend Qiao Zhilin allowed me to teach his class some service dominant logic and digital service design. The class suddenly turned into a philosophical discussion when one of the students asked me a question of ”how to find one’s Self worth.” - Possibly a problem that cannot be solved by digital solutions..?

If you think about the world of social media, there are a lot of people on Facebook, Instagram, Tiktok etc who measure their identity through likes and followers. Somehow, I think that finding oneself is quite tied with some life experience. Once in your 20’s, most of us are lost. I certainly was. But more I can do and share with other people, Watch my family grow or share my life with them. There is a lot of meaning.

One source of meaning for me has been this China exchange. What is most rewarding is to see a light bulp go on in the minds of the students I meet and teach… What a privilage to do my job for living.

Kainuussa etätöissä

 

Viime viikolla havaitsin, että minulla on paljon töitä. Päätimme vauvan kanssa lähteä extempore-reissulle vanhaan kotikaupunkiini Kajaaniin mummin luo.

Pikkutyyppi on tosiaan tuossa koronan aikana alkanut liikkumaan ja siitäkin näkökulmasta oli hauska olla hänen kanssaan ekaa kertaa leikkivaunussa siten, että hän itse voi käydä ihmettelemässä sen tarjontaa.

Ehkä seuraavalla reissulla jo kävellään - tämä söpöily ryömimiskausi ei kauaa kestä!

Koen, että matkailu 8-kuisen kanssa on helppoa edelleen.

 

Matkalla hän nukkui tunnin verran ja sinä aikana tein etätöitä. Loput ajasta leikittiin! 

 

Perillä odotti mummi, joka oli iloinen siitä kun tulimme käymään vaikka matka tuntuukin kohtuullisen pitkältä.

Vanhan kotini lähistöllä on vanha kaatopaika, joka on nykyisin lumenkaatopaikka.

Tällä kertaa maisemat kaatopaikalla olivat kuin Islannista tai fiinimmästäkin matkailumainoksesta!

Kävin useampana iltana iltakävelyllä katsomassa auringonlaskuja. Mitä ihaninta siinä on, että täällä saa usein olla aivan yksin eli vieläkään ihmiset eivät ole löytäneet tänne...

Kajaanin etätyöviikolla tein päivisin töitä ja mummi leikki vauveliinin kanssa.

Hänelle putkahti viikon aikana kolme(!) hammasta ylhäälle ja lisäksi ryömimään opittiin kovaa vauhtia. Öitä ei siis tietystikään edelleenkään nukuttu kunnolla!

Mummin kanssa kiinnitimme hänen etupihalleen uuden linnunpöntön ja leikkasin hänen tukan. Jotain hyötyä oli siis minustakin!

Kävelin päivittäin iltapäikkäreiden aikaan vähintään 5000askelta niinkuin olen pyrkinyt tekemään nyt viimeisen kuukauden ajan.

Ukrainan sota nosti bensan hinnan aivan pilviin ja ihmettelimme miten tankillinen maksaa kaksi kertaa sen verran kuin vielä muutama vuosi sitten...

Tällä kertaa sää suosi ja Kainuun luonto näytti parhaita puoliaan!

Pienen tyypin kasvua ja kehitystä on myös todella mukava seurata. Hän alkaa olla jo huumorintajuinenkin:)

Huomaan, että korona-aika on todellakin auttanut minua arvostamaan tällaista kotimaan matkailua.

Maisemat ovat upeita ja elämä aika yksinkertaista ja hidasta.

Nautin siitä, että saan vaan kävellä ja kuunnella äänikirjoja. Kuuntelin mm. Satu Rämön kirjoja Islannista ja sitten tasapainona Seppo Saarion Näin sijoitan Pörssiosakkeisiin -kirjaa.

Alkukevät on tarjonnut taas ostopaikkoja pörssissä. Sota pudotti kursseja kohtuullisesti - toisaalta nousu oli jatkunut jo niin pitkään, että tämä oli odotettavissakin.

Minulla on ristiriitaisia tunteita Kajaania ja Kainuuta kohtaan. Toisaalta luonto siellä on huikeaa.

Toisaalta koululaisena se ei tarjonnut minulle parasta mahdollista henkistä ympäristöä kasvaa.

Ajattelen, että olen onnekas kun olen saanut pitää Kajaanin tukikohtaa elämässäni vielä 20v sieltä pois muutettuani. On nostalgista palata lapsuuden maisemiin ja mietteisiin.

En muuttaisi tänne enää takaisin, mutta olen iloinen, että äidilläni on edelleen tämä koti, jossa voimme vierailla.

Käyn lasten kanssa noin 2-3kertaa vuodessa Kajaanissa. Se on ollut sopiva määrä.

Ymmärrän, että äitini haluaisi jo luopua asunnosta jonne matkustaminen kestää Jyväskylästä pitkään. Ajomatka käy välillä raskaaksi. Nautimme siis vielä kuin voimme:)

/Last week baby and I took a quick trip to Kainuu, my childhood county. I had a lot of teaching work to do and my mother is keen on taking care of 'L' the youngling. During the days I was distance working in Zoom and during the nights I was taking pram walks in the most beautiful sceneries. I would say that the old 'dump' of Lohtaja has similar views to some instagram famous locations in Iceland! The best part: No tourists! Basically just me and the sleeping baby and audiobooks. I listened to Satu Rämö's tales of Iceland and also Seppo Saario's advice on Stock market investing. Great week! Covid times have definitely made me appreciate travelling in Finland so much...