Hautajaiset ja Kiinan viisumit eli Huhtikuun lopun kuulumisia

Pikakuulumiset viimeviikolta. Tänään oon ollut pienellä työmatkalla Helsingissä hakemassa laitteita Kiinan pilottiimme. Muuten meillä oli hieman ikävä viikonloppu. Poika on oksentanut kaaressa kaiken mitä syö välillä. Korvatulehdushan sieltä löytyi TK:ssa käydessä.  Pikkuinen rassukka! Hän on myös alkanut tykätä pukeutua mun valkoiseen toppiin, joka käy hänelle mekosta. Oli minulle verisesti vihainen uimahallissa kun en suostunut vaihtamaan vaatteita päikseen niin, että hän saisi pukea minun toppini päälleen.. Että sellainen mun pieni drag queen... <3 Äidin sydän oli ylpeä.  /What's been going on last week? Today I've been on a small business trip to Helsinki to get some equipment for our pilot in China. Otherwise the weekend was 'from Hell' as my son's been throwing up thanks to his ear infection - poor darling! He's also started to wear my white tops as dresses and got so angry at me in the swimming hall when I would not switch clothes with him. I mean, I have lost weight, but not that much that I would fit into a three year old's top...Anyways I'm proud of my little drag queen.

 Lauantaina saattelimme Anni-tädin viimeiselle matkalleen kyyneleet silmissä. / On Saturday we gave our last farewells for my great aunt Anni. May you rest in peace.

 Eilen käväisin mustien vöiden treeneissä monnarilla. Olipa pitkästä aikaa ihana treenailla omia (4.dan) tekniikoita. Kiitos Juha Senseille hyvästä opetuksesta jälleen! / Yesterday I visited black belt training in Monitoimitalo. This was a great idea, as we got to practise 2hours of 4th dan techniques only. RAre pleasure! Thank you Juha Sensei for good guidance as always.

Ilta Helsingissä oli sumuinen eilen. / Last night in Helsinki was very foggy.

 Aamutuimaan tuli käytyä taas täällä, eli Kiinan suurlähetystössä viisumien haussa. Edellisestä vierailusta voi lukea täältä. /In the morning I did a small trip to the Chinese Embasy in Kulosaari, where our CHinese visas were ready. The last time I visited you can read from here.

Joo, miten tää aika menee näin nopeasti...? Nyt oltais taas siinä vaiheessa, et lähtöön aikaa on kuukausi. Sinä aikana pitäisi vielä:
* Kirjoittaa kaksi(!) artikkelia ja
* Viimeistellä väikkärin intro
* Käydä Lissabonissa työreissussa
* Käydä Karlstadissa kemporeissussa
* Nauttia Euroviisuviikosta...! Tän blogin lukijat tietää, et euroviisut on meidän perheessä uskonto... Mut jos kelaatte siihen, millaista oli muuttaa Kiinaan 2012 ekaa kertaa pidemmäksi ajaksi... Siihen verrattuna otetaan aika lunkisti. En jaksa stressata. Ihan turhaa - aikaa on mitä on ja asiat tulee tehtyä.

How does the time go so fast??? We are once again at the point where we've got 1 month until CHina... DUring that one month, I should still:
 * Write two(!) articles.
* Finnish my dissertation intro
* Go to Lisbon for a work trip
* Go to Karlstad for kempo trip
* Enjoy the Eurovision week. If you are a reader of this blog, you know that we take Eurovision very seriously in my family... 
But if you go back to how long the Things to do list was in 2012... Then you can see that at least I've learned how not to stress so much. Why stress? Things get done - and if not, it's no use loosing sleep after. 
 

Winter Now!

Tällä viikolla on ollut vähän kurjemmat kelit, mut onneks varastossa on kivoja kuvia viime viikolta, kun aurinko vielä pilkotti. Helmikuu jatkuu samoissa merkeissä kuin tammikuukin. Ajattelen onnistuneeni osan elämänhallinnallisten rutiinien kanssa tammikuussa hyvin, osa kaipaa vielä pikemiten säätöä.

 Ainakaan elämä ei ole ollut tylsää. Oon niin talven lapsi. Tykkään kirmata jäällä ja humpsahtaa lumipenkkaan. Tän viikon highlightseja so far eli on tapahtunut seuraavanlaisia jännittäviä asioita:

1. Lapsi tuli luokseni ja sanoi ponnekkaasti: ISTU! ALAS! ja toisti sen viisi kertaa. Mun murunen. Hyvä on, istuin jo siinä vaiheessa vessassa... Mut se puhuu! Autistin äidin sydän värähtää pienestäkin kommunikaatiosta, ei edes haittaa, ettei se ole kontekstissa.

2. Mun gradu-ohjattavaa lähestyi Ylex haastattelun merkeissä. Olen varsin ylpeä hänen innovatiivisesta tutkielmasuunnitelmastaan ja etenkin laitoksen varajohtajan lunkista suhtautumisesta ko. aiheeseen, joka vaatii hieman pokkaa (Tinder). Ei muuten ihan joka tyypin gradusta tule mediacoveragea noin alkumetreillä. Toivottavasti nuori mies ei sekoa julkisuuteensa:) Onneks mulla on Henkka neuvomassa, jotta tutkielman teoriapohjasta tulee vakaa ja tieteenalaamme sopiva. Kiitos avusta!

3. Tein tänään ihan alusta asti dumplingeja eli dim sumeja ja ne onnistuivat loistavasti. Toki hommaahan niissä on, mutta mahtavaa oli katsoa tuotoksiaan ja todeta, että kyllä minä osaan tehdä lähes kiinalaiselta maistuvaa ruokaa. Instassa kuvia aiheesta.

4. Meillä on työporukan kanssa askelkyykkyhaaste, jossa on tavoitteena tehdä 900 askelkyykkyä kuun loppuun mennessä. Oon tehnyt tunnollisesti 30 päivässä (yhteensä 60, koska pari lasketaan yhdeksi) ja ekana päivänä mojovat 105, kun kempossa tuli sunnuntaina tehtyä ryhmäpaineesta 75. Joten takareidet ja pylly ovat huutaneet hoosiannaa koko alkuviikon. Tiistaiaamun kahvakuula-HIIT takasi myös sen, että kädet ei oo sen paremmassa jamassa. Olo on vähän rikkinäinen, mutta suoraan sanottuna nautin siitä, että tiedän tehneeni.

 Ai miten niin elämä pitäisi ottaa jotenkin vakavasti?

 Tällä viikolla olen myös miettinyt keskittymiskykyäni ja motivaatiotani sellaisia asioita kohtaan, jotka eivät ole minulla prioriteeteissa. Olen ihan superhyvä keskittyään vaan niihin mukaviin juttuihin, joiden ajattelu ja joista puhuminen on minulle kaikista kiinnostavinta. Kuitenkin rajansa kaikella - tiedän välillä kuormittavani kaikista läheisimpiä ihmisiäni suoraan sanottuna liikaa mun itsekeskeisellä höpinällä. Viikon epistolaan on siis kuulunut myös kuunteluharjoituksia ja yritystä innostua myös toisten asioista. Siinä minulla on vielä paaaljon kehittämisen varaa. Mitäs te olette ajatelleet tällä viikolla?

Päivän asu:

Housut - Trousers - Vila

Kengät, kassi - Shoes, bag - Kiinan randommarkkinat

Paita - Shirt - Uniqlo

Toppi, kauluri - Top & scarf - Zara

 Note to self: Brush your hair once a day for god'sake. 

This week has been pretty normal so far: Sports, work, food shopping, one visit to our house by a sauna doctor to evaluate how much a new bathroom would cost. This week my son has said to me 'Sit Down!' in Finnish five times. This week I have been amazed by the interest of media towards my Master thesis student. This week I've made completely acceptable and yammy dumplings out of scratch (Unfortunately my Chinese guests cancelled as their daughter was ill). This week my arse and legs have been in costant pain from squats. This week my uncle and I have finished the fourth part of our embu. It's been a good week, I guess you could say that. Even though I came to the conclusion that I completely abuse my closest friends when it comes to talking about my life, yes, I need to learn how to listen and shut up. How's your week been?

Kuvat/Pictures (c) Virpi Flyktman

Call In from London

Heipat Lontoosta. Tiedän, että olen maailman heikoin blogaaja tässä kuussa. Haluaisin ajatella, että syynä on Elämä. Se, että on vaan liikaa kaikenlaista muuta menoa. Oltiin kaksi viikkoa Suomessa ja sinä aikana ehdin pistäytyä Tallinassa, Oulussa ja Helsingissä. Nämä surkeat iphone räpsyt ovat viimeisen viikon varrelta.

 Olin Helsingissä ODS-projektin konsortion kokouksessa, mikä tarkoitti intensiivistä kahta päivää. Ehdin sentään nähdä kavereita toisena iltana ja viettää toista iltaa projektipartnereiden kanssa, mukavaa oli. Päiväsaika oli intensiivistä työskentelyä, proffani ollessa maisemissa keskusteltiin pitkät tovit ensi vuoden projektimahdollisuuksista ja mun väitöskirjan suuntauksesta. Nyt ei kun kirjoittelemaan. Sitä ennen yritän väsäillä vielä yhden paperin, jahka saan ajatuksen kulkemaan, aiheena projektini Kiinassa.

Southbankillä kävin torstaina kuvaamassa Paulin kanssa. Ilma oli jokseensakin Lontoo-harmaa.

Iskä ja poikanen lähtivät joulun viettoon jo tiistaina, minä lensin torstaiaamuna perässä. Sen jälkeen olen siis ehtinyt jo viettää pari päivää Lontoossa, joulushoppailuhelvetissä ja yhden maaseudun rauhassa jutskaillen anopin kanssa ja ottaen takaisin univelkoja. Maaseudulla joulunvietossa parasta on se, että oikeasti on NIIN VÄHÄN MITÄÄN, mitä voisi tehdä. Lapsenvahtimista, indoor-playgroundia, outdoorplaygroundia, uintia country clubilla, Currya ja tietysti pitkiä kävelylenkkejä katsomaan heppoja, possuja ja lampaita. Pakostakin saa nukuttua. Tää vuosi alkaa olla purkissa nyt. Mitenkäs teidän jouluvalmisteluilla menee? 

So - from very busy to very relaxed, hello from London. We managed two weeks in Finland, out of which I spent 2 days in Tallinn, 2 days in Oulu and 2 days in Helsinki. Pretty fast schedule, but I managed what I needed to do. Now already a few days in with my Christmas holidays in UK - this includes fabulous days in the countryside doing 'f-all' and catching up with sleep deprivations. I've also had some lovely times in London, thank you so much all friends that have seen me in the last few weeks, it's been awesome with you guys. I will make a proper good post on Monday when we finally get back to the country, now enjoying Radisson holiday season in Bloomsbury, on the back side of British Museum. Today went shopping in Oxford Street and Camden - I do love Camden so much, I should go there more often. The corset shops were calling my name, but all I had time for was some Game of Thrones t-shirts. They were pretty good too, I can't deny that. How's your Christmas preparations going?