The Moment I wake up

The moment I put on my make up.. Unenpöpperöisenä mökkilaiturilla, onko parempaa kesäfiilistä?

Tänään tajunnanvirtakuulumisia vaihteeksi. Kesä on mennyt nopeasti, niin kuin se nyt vaan voi mennä. Ollaan hengailtu rannalla. Ollaan mökkeilty. Ollaan välillä oltu reissussa ja tehty töitä. Näin elokuun alussa työpaikan kahvihuone täyttyy ihmisistä, mutta minun lomani on vasta edessä. Eurooppalaiset lomailevat usein elokuussa ja näin teen minäkin. Lähdemme pariksi viikoksi englantiin sukulaisten kiusaksi ja tietenkin Worldconiin, joka 9 vuoden jälkeen on jälleen Euroopassa, jee! Sitä ennen on tässä pari proggista vielä ennen lähtöä. A vaihtaa tarhaa ja puheterapia alkaa uudestaan. Sitten olis japanilaisen kaverin vierailua ja tietysti pakkailua, keskiviikkona lähdetään Helsinkiin. Heinäkuussa ehdin katsastaa asuntomessut, niistä enemmän postauksia odottelee luonnoksissa. Mutta kesä on kyllä muuten mennyt Elämästä nauttiessa (tm). Viikonloppuna oli mukava nähdä veljeäni pitkästä aikaa - oot paras:)

So it's August. The summer has gone quickly as it usually does in Finland and even though my July was more spent in SPSS, I still managed to pop into the beach and to the summer cottage a lot of times. In fact today when the office coffee room filled with people who actually were coming back from holidays - I was happy to acknowledge that my holidays are just beginning this week, we are off to UK to torture relatives and of course to attend Worldcon, which returns to Europe after 9 years time. Lots of friends and family to see, can't wait:)

Viikonlopun fiiliksiä

 Oon aloittanut jo kolme postausta näiden päikkäreiden aikana. Enkä haluaisi julkaista näitäkään kuvia vaikka ihania ovatkin. Koska ulkona paistaa aurinko ja siellä on selvä KEVÄT. Viime viikko oli niin kovaa hulinaa, että tällä viikolla on ollut ihana rauhoittua. Ollaan hengailtu ihan vaan perheen kesken melkein joka ilta - meidän perheessä tällainen on harvinaista, mutta tuiki tarpeellista. Poikasella oli flunssa alkuviikosta, joka tietty tarttui myös minuun, nimimerkillä viides päivä kurkkukipeetä, niin että mun suunnitelmat aloittaa kuntoremppa ei sit alkanut tällä viikolla. Urheilu on rajoittunut lähinnä muutamaan visiittiin uimahallissa perheen kesken - ei sekään mikään hassumpi juttu, mutta olis kiva päästä taas hikoilemaan ilman, että pelkää keuhkokuumetta yms.

 Toinen keväinen projekti mulla on tavaroiden karsiminen. Olen nimittäin varsinainen hamsteri, jonka huusholli pursuaa tavaroita. Tänä keväänä ei kuitenkaan ole edelleenkään ollut aikaa laittaa tavaraa kirppikselle. Nyt asia on kuitenkin edennyt sen verran, että olen aloittanut kaksi isoa paikkaa (yksi yläkerrassa ja toinen alakerrassa) kirppiskamoille. Kunhan ne muuttuvat vuoriksi on aika varailla itsepalvelukirppiksen paikka ja pistää tavarat ulos.

 Tällä viikolla on ollut välillä jotenkin melankoliset fiilikset, mutta onneksi näyttää siltä, että ne johtuvat paljolti säästä. Ja varmaan osittain siitä, että ollaan oltu kipeinä. A on säännönmukaisesti herännyt JOKAYÖ tällä viikolla joskus kolmen ja viiden välillä parin tunnin valvejaksoon, mikä sinänsä haittaa mun yöunia kyllä sen verran, että iltaisin on pakko kellahtaa sänkyyn klo 22 viimeistään tai muuten ei pärjää. Univelathan ne on omiaan muuttamaan mielialaa heikommaksi.

 Jos tää olo tästä paranee niin ens viikolla vois tosissaan päättää aloittaa se kuntoremppa ja terveellinen elämä. Mun paino on täsmälleen sama kuin 6kk sitten. Tämä sinänsä on hyvä uutinen. Vaikka toki vaihtelua on ollut parin kilon sisällä viimeisen puolen vuoden aikana niin kuitenkaan paino ei Kiinasta paluun jälkeen ole noussut sitä edeltävälle tasolle. Siihen olen tyytyväinen. En ole syömisiäni sen pahemmin mietiskellyt vaan syönyt aika standardimaisesti. Nyt viimeisen parin viikon ajan olen vältellyt herkkuja tarkemmin - katsotaan, johtaako se nyt sitten mihinkään vai ei.

 Käytiin eilen isotätilässä kylässä, niin kuin ylläolevista kuvista näkee. Meillä on poikani kanssa perjantaisin ollut jo pidemmän aikaa usein sellainen tapa, että töiden ja päiväkodin jälkeen mennään tätini luo, syödään siellä iltaruokaa ja sit mennään yhdessä tai yksin Kempoon. Eilen en viitsinyt sittenkään reeneihin, koska flunssa tuntui vielä kurkussa. Niinpä ikuistin sinisen hetken ajelemalla rantaväylää kotiin. Värit olivat eilen illalla huikeat. Ihana kevätsää. Mitäs te touhuilette viikonloppuna?

Outside it's sunny today and that's really lifted up my spirit. It's interesting how the weather affects me so much. This week's been spent nicely with family: Lots of quality time with small and big man. We've gone swimming twice, even though me and Tops have been having a cold. It's irritating because I really thought this would be a good week to do sports. But I've enjoyed the relaxing and being home. In the mostly busy life style we so often have, these kinds of weeks are very necessary. My spring projects include trying to get as much junk to the jumble sales as possible... And I guess if I get better, I'll share my thoughs about the health situation next week. It's about that time when one takes the warm clothes to the closet upstairs and brings in the spring jackets & shoes. What are you doing this weekend?

On siis Kevät

 Hyvää Sunnuntaita! Olen viettänyt viikonloppua kotosalla perheen kanssa. On ollut tosi mukavaa ja tarpeellista. On oltu leikkipuistoissa kiikkumassa ja laskemassa mäkeä. On laitettu ruokaa, on käyty koko porukalla uimassa. Univelatkin alkaa olla kuitattuna. Käytiin eilen tutuissa Jyväsjärven kävelymaisemissa ihailemassa vielä viimeisiä jäitä. Käsittämätön talvi pohjoisen tytölle on tää ollut, mutta niin kauan kuin aurinko paistaa, en valita, ei harmita. Tulkoon kevät. Ehkä tässä voi jo pikkuhiljaa alkaa kaivella kevyempiä kenkiä. Saksan reissun jälkeen olo on ollut vähintäänkin levoton. Onneksi illalla pääsee Kempo-reeneihin niin että ei lähde ihan lapasesta tää. Onneks sunnuntaisin saa vielä itse vetää reenit ja päättää, että mitä tehdään siellä. Tänään voitais vaikka vetää silleen että adrenaliini ja endorfiinit virtaa.

 Tulevalle viikolle on kivoja juttuja suunnitteilla, on kohta kolmevuotiaiden & äitien ekavauvakerholaistapaamista, Oscar-gaalan katselmusta, uintia, juhlia ja viikonlopuksi miniloma Helsinkiin. Jos muuten joku haluaisi nähdä minua ja poikasta Helsingissä lauantaina (12-22) niin ilmoittakoon jossain mediassa - nopeet syö hitaat!  Seuraavalla viikolla ollaankin sitten jo sairaalajaksolla taas vaihteeksi. Näin tää kevät etenee.

There's no denying it - the Spring has come to Jyväskylä. What a weird winter it has been for a Nothern girl, almost no snow and I think the ice will even melt any day now. No going on ice again, that's for sure. I have been spending a very needed family weekend home with my boys: Lots of swinging in parks, lots of sliding, some swimming and a walk in the most beautiful Spring weather. Pretty great weekend. Still, I've been quite restless after Germany - luckily on Sunday nights, I hold the Shorinji practise myself, so I can plan as much kicking, punching and physical exhaustion as needed to kill all these spring feelings. Happy Sunday to you all!

Päikkärien aikaan

Elämä täällä Kiinassa on harvoin ruusuilla tanssimista. Monesti asiat eivät mene niin kuin pitäisi... Esimerkiksi tänään kun olin haaveillut rauhallisesta kahvihetkestä nettisurffaten Pasific Coffeessa lapsen päikkäreiden aikaan... noh, ekanakin netti ei alkanut toimimaan ennen kuin 45minuutin päästä... Siis puolet mun kalliista omasta ajasta techsupporttia... Ja sit kun netti alkoi toimia niin lapsi alkoi kitistä. Mä olin, että nyt et kyllä herää... Mulla on vaan tää ihan muutama minuutti MUN aikaa tänään ja se tarkoittaa sitä, että sinähän nukut siellä vaunuissa että äiti saa surffata ja edes hieman palautua sinun vahtimisestasi... Olinhan tänään jo a) vaihtanut parit sotkuvaippikset, b) neuvotellut KIINAKSI meille pimeän taksin, koska täällä alkaa kiinalainen uusivuosi pukkaamaan niin kovat ruuhkat, että enää ei saa edes keskustaan normitaksia klo 11 aamulla! ja c) sitten kuskannut sinut sinne paikalliseen  hoploppiin ja d) nostellut sinua roikkumaan isojen poikien liukuradalle ja e) hankkinut sinulle paistettua riisiä ruoaksi erinomaisella kiinankielelläni MEFÖN, Bu MIEN, vaikka tädit halusivatkin laittaa sulle niitä nuudeleita muonaksi... No joo, yada-yada. Kyllä tää kahvihetki oli ansaittu tänään.

Oikeestaan mun rentoutuminen ja lempparijutut on sitä, että saa vaikka väsätä kuvia tai kirjoitella juttuja blogiin. Niinpä rentoutuminen Kiinassa meinaa istumista isossa pehmeässä nojatuolissa, kuuma höyryävä Caramel Latte edessä. Näitä tulee ikävä. Ehkä mä rupeen käymään kahviloissa enemmän Suomessa... Tai no, ehkä en.

Joskus rentoutumiseen tarvitaan pieni pala juustokakkua taikka jotain kerma/marjamössöä, mitä nyt on tarjolla. Nää kuvat on siltä päivältä kun mä juhlistin hyvin mennyttä posteriesitystä Winter Schoolissa Pekingissä. Pullo Dragon Sealia aukeni silloin. Tarjoilija oli vähän, että koko pullonko otat.

No totuudennimissä, en nauttinut sitä sentään itsekseni:)

Vaikka Suomessahan sinä olet joko absolutisti tai alkoholisti... Muuta tapaa nauttia alkoholia ei ole, paitsi täyskännäys. Mää oon sit varmaan se alkoholisti.

Mutta olen pidemmän aikaa jo tullut siihen tulokseen, että itseasiassa 1 tai maksimissaan 2 alkoholiannosta on minulle paras mitoitus. Tulee hyvälle tuulelle, mutta ei vihaiseksi ja seuraavana päivänä ei ole päänsärkyjä.

Rentoutumiseen tarvitaan sitten tää ihmeväline, jota ilman en pärjää enää ollenkaan ja olen ollut havaitsevinani että lapsikin kaipasi oman koneensa - sen verran usein hän katsoo Rangoa ja minä kirjoitan blogia iphonen näppikseltä... Millainen maailma on tämä, jossa 1-vuotias a) tarvii oman tietokoneen ja b) osaa käyttääkin sitä? Noh, onhan pojalla vielä 1-vuotislahjarahojakin käyttämättä, että täytyy varmaan miettiä, että saisikohan hän 2veelahjaksi oman ipadin. Onks niihin jotain sellasia ikikuoria, jotka on bullet proof muovia, niin että sen voi heittää lattialle eikä mee rikki... onhan?

Onneks 1-vuotiaalla on päikkärit. Ne on varmaan luotu sitä varten, että eläinvanhemmat saa hengähtää. Päikkärit on päivän parasta aikaa <3

When my son sleeps, it's clearly the time for me to relax and sit back. Usually to take a cup of coffee, but if it's been a reaaaly bad day, then a glass of wine. These pics are from Beijing Park Plaza, Science Park, after a good poster presentation in the winter school.