Joukkoistetut polkupyörät

Kiinaan on ilmaantunut uusi ilmiö viimeisen vuoden aikana ja se näkyy värikkäänä katukuvassa.

Nimittäin keltaiset OFO-pyörät. Tai no, kilpailevilla firmoilla on sinisiä, punaisia, vihreitä ja niin edelleen...

Idea on, että pyörän lukko avautuu QR-koodilla, kun käyttää tiettyä Appia...

Pyörän saa jättää katukivetykselle minne vaan, josta joku muu voi sitä sitten käyttää seuraavaan retkeen.

Näin ei tarvita omia pyöriä vaan pyörät ovat ikäänkuin vuokralla.

Kilpailu pyöräfirmoilla on kovaa, joten pyörien käyttöön annetaan alennuksia ja jopa maksetaan siitä, että pyörää saa käyttää.

Hinta saattaa olla 1yuan (14 senttiä tunnilta, esimerkiksi), mutta viikonloppuisin pyörät voivat olla ilmaisia tai jotkut antavat pyörän käytöstä krediittejä, jotta valtaisivat markkinaa...krediiteillä saa lisää pyöränkäyttöaikaa jne.

Eli jos joku maksaa sulle siitä, että käytät pyörää.. etkö sinä käyttäisi...? Tietysti tämä on vaan pyöräfirmojen tapa vallita markkinaa...

Kiinan edellinen ilmiö oli "Didi" elikkä paikallinen uber. Täällä didit ovat vallanneet markkinat niin, että tavallisilla taksikuskeilla alkaa olla hankalaa löytää asiakkaita.

Etenkin xianilaiset taksikuskit ovat olleet maailmankuuluja nyrpeydestään ottaa ulkkareita kyytiin, mutta tänä vuonna olen ollut havaitsevinani asennemuutosta. Tai sitten kiinankieleni on parantunut ja selviän paremmin...

Jotenkin tuntuu et nämä ilmiöt ovat molemmat sellaisia, että vaativat kriittisen määrän ihmisiä käyttämään niitä, jotta niillä tehtäisiin voittoa. En usko, että QR-pyörät ilmaantuvat Jyväskylän katukuvaan ihan justiinsa...

Silti: mielenkiintoinen IoT-ilmiö...:) pitäisi varmaan pistää graduaiheeksi tiedekunnan pankkiin;)

/After 11months of not being in China, Many things have changed once again, but one aspect deserves A whole blog post of Its own: the OFO bikes. Chinese bike company has realised that they can rent out bikes with 1yuan per an hour For mobs. What an environment friendly way of moving around. The companies competing for this market is so fierce that the companies ever give you credits For the time to Keep on cycling - up to A point that if your bike ride would cost 10RMB, They give you 11credits back... this is an interesting financial phenomenon which colleagues in my field are studying. The previous IS related isssue to change the Chinese cities, was of course Didi, the local uber... But both of these require A critical amount of users to be profitable. I dont see rent bikes landing to Jyväskylä in a hurry... but who knows..? We anyways are living in A weirdly share owned society already Thanks to mobile and IoT technology... Somehow i smell the effects of Mao all around here, even now.

9th Advanced Forum on SINO-AMERICAN e-Commerce

Tänään olen ollut Suzhoussa, 9th Advanced Forum on SINO-AMERICAN e-Commerce - konferenssissa

Tämä ei suinkaan ole minun ensimmäinen kosketukseni tähän konferenssiin, vaan 2 vuotta sitten osallistuin tähän Jilin provinssissa, Changchunissa.

Tänään minulla ei ollut paperia esitettäväksi, olin ainoastaan osallistujana.

Eetu esitteli meidän projektiamme eli Sino-Finn Capstone -projektia, jonka tarkoitus on opetussuunitelmien kehittäminen kansainvälisessä kehyksessä.

Tämä on CIMO:n rahoittama projekti, joka lähettää 2 vuoden ajan kiinalaisia Suomeen ja suomalaisia Kiinaan. Meneillään on 2. vuosi projektista.

Olemme aikaansaaneet seuraavaa:
- Olemme tehneet kirjallisuuskatsausta aiheesta: Mitä Capstone-kursseista tiedetään? Millaisia ne ovat?

- Olemme kokeilleet uudenlaista Capstone-kurssiajattelua Suomessa ja Kiinassa pilottikurssien verran

- Olemme keränneet dataa siitä, millaisia kompetensseja Capstone-kursseilla opitaan tai tulisi oppia

- Olemme keränneet palautetta ja oppimiskokemuksia erilaisten Capstone-kurssien läpiviemistä

Tämän kesän tarkoituksena on kirjoitella yhteispaperia Capstone-kursseista kiinalaisten kanssa

Päivän alussa Professori Li yllätti kaikki puhumalla englanniksi, kun taas Professori Zhangxi Lin puhui kiinaksi... Tämä oli heidän tapansa olla humoristisia, koska yleensä nämä roolit menevät toisin päin.

Professori Zhangxi Lin on asunut Texasissa jo monet vuodet. Olen kovin ylpeä omasta professoristani, joka on todella tsempannut englannin opintojensa kanssa. Pistää minutkin haluamaan opetella kiinaa enemmän.

Tapasimme Konferenssissa paljon ulkomaalaisia kiinalaisia ja teimme kiinnostavia kontakteja.

Menestyksellinen päivä Sinofin Capstone-projektille siis.

/ Today I have been attending the 9th Advanced Forum on SINO-AMERICAN e-Commerce.

I was there also 2 years ago in Dogbei, Changchun, in Jilin province, when I won the best paper award.

This is an excellent forum to discuss the merging topics of e-Commerce. Right now, the main topics are AI, VR and AR...

Do you know what those mean? Artificial intelligence, virtual reality and augmented reality. Eetu and I were here for SINOFIN Capstone project which is about curricula development for both Finnish and Chinese Courses in master degree level. A Capstone course is a course that integrates knowledge that the students have learned from the other courses and puts that knowledge into use on a practical real-life scenario. There are many ways of doing Capstone and we have been doing literature review of the existing ones as well as gathering the styles that Finnish and Chinese universities do them. This summer we are writing a paper on the data that we gathered on the first year of the Capstone course project, which was last year. Overall, this was a great forum to present our ideas. They were well received with some critical comments attached.

What a conference, great to see so many familiar faces again!

China lifestyle

Kesäkuun päivät Kiinassa menevät ohi todella nopeasti. Olen onnellinen siitä, että toisin kuin viime vuonna, aikataulumme ei ole pelkkää kaupungista toiseen ravaamista vaan ollaan ihan vaan kotona Xi'anissa. Arki Suomessa on usein repaleista ja varsinkin viimeinen vuosi on ottanut veronsa. On suorastaan luksusta saada viettää kuukausi Kiinassa hieman pysähtyen. Saada keskittyä niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä, mutta kotimaan elämässä jäävät jotenkin vähäiselle panostukselle.

Kunto ja hyvinvointi

Keväällä on tullut nautittua lasi jos toinenkin alkoholia. Nyt tuntuu taas vaihteeksi siltä, etten kaipaa sitä. Kyllähän täällä usein 3,6% olut tulee illalla juotua, mutta se on kohtuukäyttöä siihen verrattuna, miten stressaavimpina aikoina on käytetty. Koko kevään olen kyllä liikkunut, mutta en niin säännöllisesti kuin olisi ollut tarpeen. Katsottuani itseäni peilistä kesäkuun alussa, tulin siihen tulokseen, että nyt tulee muutos. Olen jumppaillut ahkerasti niinä päivinä, jolloin ei ole sulkapalloa.   Nyt kun pojalla ei ole enää rattaita, kävely on sen verran verkkaista menoa, että sitä tuskin voi laskea urheilemiseksi, mut toki on myös kävelty joka päivä. Poika jaksaa kävellä 1-2korttelin matkaa täällä ja sitten pitää kantaa. Onneksi aina voi ottaa tuktukin jos väsyttää.

Kiinassa onneksi on paljon mahdollisuuksia syödä maukkaita kasviksia ja hedelmiä joka aterialla, joten ollaan koko perheen voimin muunnettu meidän ruokavaliota nyt siihen suuntaan. Poitsu rakastaa edelleen shi lang huania eli parsakaalia voissa ja valkosipulissa - sitä syödään melkein joka päivä. Minun kestosuosikkini gambiendouzhao eli chilissä paistetut vihreät pavut päätyvät pöytään joka toinen päivä. Toisinaan herkutellaan alakerran takeaway currylla, jossa on usemmiten Dahl eli linssikastike ja Chana biriyani eli kikhernecurry. Se, joka ol sitä mieltä, että Kiinassa ei voi olla kasvissyöjä, ei vaan osaa tilata...

Perheen kanssa

Suomi-Arjessa A on päiväkodissa pitkät päivät 5kertaa viikossa, joten aikaa hänen kanssaan oleiluun jää vain iltaisin ja viikonloppuisin. Täällä mukavaa on se, että ehditään olla enemmän yhdessä, ei pelkästään pojan kanssa kahdestaan vaan myös kolmestaan perheenä. Katseltiin eilenillalla kuvia meidän ihan ekalta visiitiltä Kiinaan. Poika oli silloin aivan pikkuinen ii sui pan eli puolitoistavuotias. Miten vuodet menevätkin niin nopeasti...

Täällä on aikaa höpsytellä ja leikkiä pojan kanssa hänelle rakkaita lakanoihin käärimisleikkejä. Jos tehdään yhdessä jotain hänelle kivaa juttua, saan heti palautteksi hihkumista, rutistuksia ja nenäpusuja. Pieni, ihana, rakas.

Elokuvia

Ollaan myös ehditty iltaisin katsella elokuvia mieheni kanssa kaksin. Kaikki ovat olleet aika laadukkaita, mehän ei siis mitään paskaa viitsitä katsoa, vaan jos joku on huono niin jää kymmenen minuutin jälkeen kesken.

***leffaspoilereita

Gods of Egypt *** - Kibgslayerin eli Nikolai Coster-Waldeaun tähdittämä satuelokuva coolein Egyptin ylilentoefektein, jossa jumalat pistävät toisiaan turpaan. 300:n faneille... Siis minullahan on soft spot tätä Starwars/indianajones-genreä kohtaan. Kevyesti paras täällä katsomamme pätkä.

Deadpool* - niin minähän 'katsoin' tämän jo kertaalleen, mut se leffailta päättyi siihen, et heräsin kuolaten T:n olkapäältä katsomaan lopputaistelun.. Näin käy siis juurikin suomiarjessa, kun yrittää katsoa leffoja liian väsyneenä... Kiinassa on nukuttu! Kappas, että elämän laatu tuntuu jotenkin paremmalta. No mut juu deadpool oli oikein hauska pätkä, varsinkin Marvel-faneille.

13 Hours*** Tämä tositapahtumiin perustuva sotaelokuvapätkä on varsin hyvin kerrottu, viihdyttävä ja katsomisen arvoinen. Ollaan katseltu useampikin näitä "länsimaat miehittävät lähi-itää" ja mitä sitten tapahtuu -pätkiä. Tanskalainen Kriget oli minusta tätä hitusen parempi.

Black Mass*** - Johnny Depp Bostonin mafiapomona oli Goodfellas kamaa, ei tosin aivan yhtä hyvä, mutta katsottava. Häntä ei maskissaan ja piilareissaan tunnistaisi ellei tietäisi. Vaikuttavaa on tietysti se että tämäkin perustuu tositapahtumiin ja Bostonia näytetään mukavasti.

Spotlight* - Boston-elokuvista päästiin myös tämän vuoden Best Picture Academy Awards -voittajaan elikkä Spotlightiin. Tämä on kyllä huonoin voittaja moneen vuoteen ja voitti tietysti kitten fiddling -aiheensa vuoksi. Michael Keaton, Mark Ruffalo ja kumppanit tekevät ehjät roolisuoritukset, mutta tämä on 90-luvun fiilistely-tv-elokuva... Oliko todella niin huono leffavuosi et ei ollut tämän haastajaa... Siis mää tykkäsin LA LAW-sarjasta aikoinaan, mut come on... En sano et tää olis huono tai mitenkään epäkiinnostava pätkä, mut ei kuitenkaan niin ainutlaatuinen et olis sitä best picture oscaria tarvinnut. Toisaalta olin samaa mieltä myös 12 years a slavesta. Tylsiä voittajia. Birdman sen sijaan - siinä oli sitä jotain.

Stonewall**-Leffa minulle niin rakkaasta aiheesta, elikkäs että saako ihminen olla seksuaali-identiteetiltään se, joka on ja saako sitä näyttää ulospäin. Tämä elokuva herätti paljon ajatuksia, no ensinnäkin siitä, millaista Pride on tänään, 46v myöhemmin - mitä saa näyttää ja mitä ei. Suomessa asiat ovat pääasiassa hyvin. Kaksi saman sukupuolen edustajaa pussailemassa julkisilla paikoilla ei aiheuta sen kummempia kulmien nostoja. Mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin se, ettei ihmistä hyväksytä sellaisena kuin hän on. On toki jokaisen oma asia, kuinka paljon omaa seksuaalisuuttaan kokee tarpeen tuoda esille esimerkiksi pukeutumisellaan tai käytöksellään. Sen tiedän, että en halua elää kaapissa. Ja onneksi Suomessa se ei ole tarpeen. Stonewall kertoo siis Pride-kulkueen syntytarinan kipeästä asiasta eli että millaista on olla homo kuuskyt-seitkytluvun taitteen nykissä. Paljon söpöjä miehiä, suosittelen genrestä pitäville:) ja minut tuntevien on helppo tunnistaa, kuka oli kaikista hotein - vinkkinä et androgyyni ja hyvät hiukset

Kriget ** - Tanskalaisten Afganistanin miehitystarina + courtroomdraama. Borgenin Cast tekee jälleen sotapätkän ja mieheni kanssahan me katsotaan mitä vaan, jos siinä on Pilou Asbaek, tuo tanskalaisten Brad Pitt. Pilouhan löytyy nykyisin myös Game of Thronesista... Mistä tulikin mieleeni et voisin kirjoitella, mitä mieltä olen kutoskaudesta, mut menkööt se toiseen postaukseen, tää on nyt jo maraton enkä mää saa näitä ikinä ulos.

Tutkimus

Tietystikin täällä on myös tullut tehtyä töitä. Ollaan aloitettu useampia tutkimuspapereita kiinalaisten kanssa yhteistyössä. Yksi aihe on kiinalaisen pankin tietoturvallisuuskäytänteet. Tarkoituksena olisi muokata Siposen viimevuotisen MISQ-paperin teoreettisesta viitekehyksestä uusi tutkimus Kiinaan ja katsoa että onko kontekstilla mitään eroa... Oltiin neljän tutkijan voimin sitä eilen pohtimassa Bookstore -kahvilassa eilen koko iltapäivä.

Mieleni tekisi myös tutkia ilmiötä nimeltä Didi eli kiinalainen uber. Mietin, että mikä on kriittinen luku sille, että käyttäjien tarjoamat palvelut ottavat tuulta... Toisekseen minua kiinnostaa, miten digitalisaatio vaikuttaa perinteisien palveluiden tarjoajiin niinkuin esimerkiksi taksikuskeihin. Täällä taksikuskit ovat siis nousseet barrikaadeille, koska didi alkaa olla heitä suositumpi.

Niin kuin työkaverini hyvin tietävät, olen sellainen, että innostun uusista aiheista nopeasti, mutta usein ne jäävät kesken. Kiinassa asiaa ei helpota se, että Google Scholariin pääseminen on käytännössä mahdotonta. Bing Academic on se, minkä varassa elellään.

Elämä

Kaikenkaikkiaan rauhoittuminen on itsekullekin välillä tärkeää. Käyttää päivä vaellellen lapsen kanssa puistosta toiseen, kampukselta toiselle, ostoskeskuksien miellyttäviin ilmastoituihin leikkipaikkoihin. Oma aika ajatella, missä mää tässä elämässä olen ja mitä aion seuraavaksi tehdä. Tuleeko musta isona prohvessori vaiko jotakin ihan muuta... Elämä on nyt ja tässä.

/When in China, We have had loads of time to do things that somehow We tend to have too little time in Finland. Excersising. Eating well. Drinking less. Sleeping more... This time in China is a great contrast to the time last year when We Did five cities in one month. We have been all around China. So We are taking it easy: working and watching over Tops. Hanging out together as a family. We have been watching films, which is somehow something We never really get to, in Finland. 

Mainly its been either war in the middle east/Boston related films. We watched the Academy Award Best Picture winner, Spotlight, and were completely unimpressed by it. Yes it was a nice film about what it is like to work in a news paper, and a film about an important topic (kitten fiddling), but still, it was too in love with the 90's. It was a TV movie, much like Argo, I thought - makes me Think, were there not enough competition this year, again. I would have wished something like Mad Max Fury Road would someday win over political films like Spotlight. 

What else We have seen? Well, King's slayer Nikolas Coster-Waldeau as an Egyptian god... In Gods of Egypt. Now this i loved. It's like 300 and Indiana Jones put together. And i have a soft spot for this genre, i cant do anything about it. Well worth the watch. 

Another actor escaped from Game of Thrones which We have been following lately is Danish Pilou Asbaek, which We basically watch anything by... He is the Brad Pitt of Denmark afterall. He was very good in Kriget (War) which is about Danish occupation of Afganistan. 

On top of war and Boston, We have watched Stonewall - Where the pride begun, which for me was a very personal film about acceptance of one's sexual identity and the right to Express it in public. I know We have it well in Finland. No one needs to be in a closet anymore. The film has Lots Of very hunky gay men, so definitely recommending this to anyone who is into the topic. 

Overall, it has been nice to get to relax. To hang out with the family. Have meals together, talk and enjoy. To walk in parks with a smallish boy, wander around air-conditioned shopping malls and Think about what to do with this life. Who am i going to be when i grow up? Life is good right here.

Science Fictionista todellisuuteen - Elektronista kansainvälistä liiketoimintaa tutkimassa

Tänään olen Chanchunissa, elektronisen liiketoiminnan kiinalais-amerikkalaisessa konferenssissa. Konferenssin nimi on "7th Advanced Forum on Sino-American E-Commerce". / Today I'm in Changchun in "7th Advanced Forum on Sino-American E-Commerce" - English summary you can read below other text.

Xi'an Jiaotong University Team

Miten eurooppalainen tutkija eksyy tänne? No vastaus on tietysti ystävyyssuhteissa ja vahvassa Kiinalaiset-eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa nimeltä eBEREA. Keväällä 2012 kirjoitin blogissani, että haluaisin asua joskus Kiinassa. Kolleegani ja professorini Jups ja Marikka Heikkilä lukivat tämän ja tarjosivat minulle mahdollisuutta tulla Kiinaan eBEREA-verkoston kautta. Ja niinpä muutimme ensimmäistä kertaa tänne syksyllä 2012. Tästä tilaisuudesta olen ikuisessa kiitollisuuden velassa.
Nyt eletään neljättä vuotta, jolloin olemme palanneet Kiinaan 1-4kk jaksoissa vuosittain. Sinä aikana olen kerännyt ja analysoinut aineistoja, ohjannut maisteri- ja väikkäriopiskelijoita, luennoinut opiskelijoille, vetänyt innovaatio-workshoppeja, raportoinut tuloksia papereiden ja postereiden merkeissä ja niin edelleen. Uusia projekteja on syntynyt vahvojen yhteistyösuhteiden ympärille. eBEREA-verkoston kontaktit ovat edelleen vahvasti keskeisiä työssäni täällä Kiinassa, voin ilokseni sanoa, että tämä verkosto on edelleen aktiivinen ja sen kautta kontaktini Kiinassa ovat vain laajentuneet.  Tämän päivän konferenssissa on paljon vanhoja tuttuja eBEREAn konferensseista, professori Zhanxi Lin ja monet muut lähettävät kovasti terveisiä Suomalaisille professoreille ja tutkijoille! (Matti Hämäläinen, Jups & Marikka Heikkilä, Juha Laine, Marko Nieminen, Christer Carlsson, Pirkko Walden, Eija Karsten teitä muisteltiin ja kaivattiin)

Prof. J. Christopher Westland

 Tietysti tällaiset konferenssit ovat myös erinomainen paikka tavata uusia kontakteja kuten professori J.Christopher Westlandin Illinoisin yliopistosta, Chicagosta. Hänen keynote-puheensa käsitteli elektronisen liiketoiminnan trendiaihetta, Internet of Thingsiä. Miten sensorien ja prosessoritehon kehittyminen viime aikoina on mahdollistanut maailman havainnoinnin tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista. Mitä uudella teknologialla voidaankaan saada aikaan kun taskussamme on sellainen supertietokone ja sensorien lähde kuin iphone6 tai vastaava Android-puhelin? Professori Westlandin puhe päättyi asian ytimeen, eli siihen että tulevaisuuden haasteena on tehdä näistä teknologioista näkymättömiä.

Onnistuin yön pimeinä tunteina kirjoittelemaan paperin suomalaisten e-oppikirjayritysten kaupallistamisesta Kiinaan. Tätä tutkimusta varten tein pilotin Kiinassa viime syksynä yhdessä OnEdu, DidacTec ja Leia Media-yritysten kanssa. Tänään sain kunnian myös esitellä tulokset, jossa reflektoin pienten koulutusyritysten suomalaisyritysten mahdollisuuksista ja haasteista Kiinassa. Tälläkin kertaa olen Kiinassa jatkamassa tätä Digilen rahoittamaa hanketta toisen pilotin merkeissä.

State of China's e-Commerce Keynote by Prof. Qi Li

 Oma tutkimukseni on nimenomaan keskittynyt käyttäjäkokemuksen alueelle - miten käyttäjä löytää haluamansa, miten käyttäjän toimia koneen väilityksellä voidaan ohjailla?

Tämän hetken E-liiketoiminnan trendit:
-IoT internet of Things
  Tekoäly, robotit, dronet, itseään ajavat autot jne
- Big Data
- koneoppiminen
Olivat kaikki hyvin esillä tämän päivän konferenssissa. Kohta olemme ajassa, jossa roboteista tulee jokapäivää. Omalta osaltani olen innoissani saadessani olla osa tulevaisuuden teknologioiden tutkimuskentästä - Parinkymmenen vuoden takainen Science Fiction on tämän hetken todellisuutta. Kuinka onnekas olenkaan, että saan tehdä töitä tällaisten aiheiden ympärillä?

Prof. Leon Zhao from University of Arizona presents on Big Data

Tykkään käydä tällaisissa konferensseissa, vaikka eurooppalaiselle kiinalais-amerikkalainen meno joskus vaikuttaakin yliteatraaliselta. En kuitenkaan voi ignoroida sitä, että istun samassa rivissä alani huippututkijoiden kanssa, jotka ovat editoreja sellaisissa lehdissä kuin MISQuarterly, ISR tai AMC transactions on MIS... Heiltä on mahtava päästä imemään uusia suuntia omaan tutkimukseen. Yksi asia on varma - kun menen kotiin, tilaan iphone kutosen ja ehkä myös Google kellon ja laitan ne verovähennyksiin. Tämän alan tutkijaksi, minun sensorini ovat auttamattomasti aikaansa jäljessä!

/Today i'm in Changchun, in "7th Advanced Forum on Sino-American E-Commerce". What does a European do in a chinese american conference? I blame friendships... And networks. It's been 4 years since i got the opportunity to move to China for the first time thanks to eBEREA network and specially prof. Jups Heikkilä and his wife Marikka. I am in forever debt for them. Even though eBEREA funding has since ended, i have been able to return to China every year since then. Those years have included a lot of presentations, lectures, master Student and phd Student coaching and guidance, papers and posters, visits to numerous universities in China and so on. I am happy to say that the contacts of eBEREA are still very much live and well. And send hellos to Finnish professors back home!

It's been my pleasure also to get to know some new friends like prof. J. Christopher Westland from university of Illinois. His keynote today was on Internet of Things which at the moment is one of those trend topics in our field. Sensors and supercomputers in our pockets enable knowledge exchange in this world in a level that has never happened yet. However  glad he finished his talk by saying that the problem is still to make technology user friendly - technology is only effective when it's invisible, right? This of course is more my field of expertise. How to make things easier for users.

It's easy to get enthusiastic and excited in conferences like this. It's great to be able to be sitting among the experts of this field who are editors in journals like MIS Quarterly, ISR and AMC Transactions on MIS... I feel like I got a lot of new ideas towards my own research. How lucky are we to be able to be a part of studying those topics that used to be Science Fiction and now are reality?  

Treeniä ja tutkimusta eli ihan perusviikko

 Maaliskuu on lähtenyt käyntiin ihan mukavasti. Taidan vetää nyt ihan pelkän kuulumiset-postauksen, puhelimesta otetuilla kuvilla höystettynä. Oon tällä viikolla yrittänyt kuvata kaikki ruokani taas vaihteeksi, jotta en söisi ruoka-aikojen välissä ja näkisin vähän että mitä oikein syön.

 Tää viikko alkoi kivasti maanantaina, kun meillä oli työpaikan tyky-päivä ja käytiin porukalla ensin syömässä Wanhalla Fredalla Blinejä ja köyhiä ritareita. Sen jälkeen katseltiin 'Imitation Game' elokuvateatterissa. Oli muuten Tietojenkäsittelytieteen laitoksen henkilökunnalle todella nappisilmään osuva elokuva, kun aihepiiriä miettii. Ja henkilökohtaisesti Turingin autismi ja homous koskettivat minua - viisi tähteä sille!

 Joka aamu on tullut hikoiltua työpaikan salilla. Vannon nykyisin noiden 15min HIIT-reenien nimeen, lihaskunto kasvaa ja vatsa häviää... Vaikka olishan tossa vielä tuota rasvaa vähennettäväks.

A:n puheterapiassa päästiin vihdoin siihen vaiheeseen, jossa poikaselle saatiin ruokailukommunikaatiotaulu. Siitä näytetään, että 'Minä' - 'Syön' - 'Raejuustoa'.

Tällä viikolla IHANINTA on ollut tämä: Valo! Kolme viikkoa kestänyt kaamos päättyi ja aurinko on paistanut kaikkina päivinä paitsi tiistaina, jolloin satoi.

 Poikanen on käynyt tarhassa...

Ja äiti töissä... Sitähän se arki on suurimmaksi osaksi.

Tällä viikolla laitoksen tehotiimi H+J+J on taas ahkeroinut papereiden parissa. Oikeesti nää tyypit on tiiättekö sellaisia että ei tarvii kuin olla heidän aurassaan ja itse motivoituu tekemään töitä kovemmin. Kun toisetkin tekee tulosta ihan tukkaputkella vierssä. JS muutti mun ja Henkan toimiston viereen ja sillä on ollut mun työmotivaatioon ihan älyttömän positiivinen vaikutus. En tosiaankaan voi tehdä tehottomasti työtä, kun toinen vieressä tekee 'apinan raivolla' niin kuin hän itse asian ilmaisee. Yksi tärkeä asia elämässä on kyllä se, että ympäröi itsensä ihmisillä, joista saa energiaa eikä päin vastoin. Jotkut ihmiset on aurinkoja, jotkut on mustia aukkoja. Ja nää kolme on kyllä sellaisia, että D-vitamiinia tulee päin näköä kun vaan niiden kans hengailee.

  Tällä viikolla olen ihme kyllä päässyt väikkärin tekemisen makuun. Pakkokin se on, sillä aion 1,5kk aikana saada valmiiksi vaikka mitä. Tämä vaatii äärimmäistä keskittymiskykyä, mikä minulla on niin heikko, että olen jo ennestään päättänyt, että ehkä bannaan itseltäni lounaat ja käyn vaan kerran viikossa ulkona syömässä. Että saisin enemmän aikaiseksi. Haluaisin nimittäin sekä kirjoittaa koko väitöskirjan johdannon että kaksi paperia tänä aikana. Kunnianhimoista? No kyllä! Kuulin nimittäin huhuja, että Kiina-projektini rahoitus päättyy kesäkuun loppuun, emmekä siis voikaan jättää Kiinanreissua syksylle niin kuin olin ajatellut, vaan jos sinne mielimme niin pitäisi mennä jo keväällä. Jos näin tehdään niin se tarkoittaa sitä, että minun pitäisi jättää väitös vähintään ohjaajille toukokuussa. Toukokuuhun kun on reissuja pakkaantunut siihen malliin, että koko alkuvuoden matkat vedetään läpi pikakelauksella. Toisaalta on ihanaa, että saan nyt monen kuukauden ajan keskittyä ainoastaan tähän:

 No katsotaan, miten käy. Iskeekö stressi vai nouseeko ihmeellinen energia jostakin ja saa aikaiseksi väikkärin viimein. Tiedättekö, että kun on tarpeeksi pitkään tehnyt tutkimusta, tekee mieli aloittaa alusta. Haluaisi heittää kaikki aikaisemmat paperit roskiin. Kun ne on niin P:stä. Minulla on 5 paperia kirjoitettuna. Periaatteessa voisin vaan kirjoittaa johdannon väikkäriini ja laittaa sen purkkiin. Mikä ihmisessä on se juttu, joka sanoo, että ei, en halua tehdä näin vaan haluaisin tehdä OIKEASTI HYVÄN väikkärin...?

Kotioloissa poikanen on keksinyt, miten muutetaan koti-ilmapiiriä instantisti. Se on yksinkertaista. Tulee vaan äidin luokse ja pussaa. Siis tehokasta. Äiti leppyy ja unohtaa, mistä aiheesta oli komentanut juuri äsken.

Tän viikon piristys oli myös mun shoppailureissu sokokselle, josta mukaan tarttui ylipolven sukat - love them! Ostan ens viikolla varmasti toiset, kun en haluaisi mitään muita pitääkään juuri nyt.

Viime viikolla sain päähäni kaivella kaappia, jotta saisin kyhättyä Steampunk asun (kiitos vaan Virpi tästä haasteesta). Tämän päähänpiston lopputuloksena löysin vaikka mitä kivoja vaatteita ihan oman kaapin perukoilta. Vaatteita, jotka olin unohtanut!

Mutta kaikenkaikkiiaan viikko on ollut varsin nappiin mennyt. Ja kun D-vitamiini virtaa taivaalta, ei ihminen voi valittaa oikein mistään.

Perjantaiaamuna käytiin vihdoin myös kuulon tutkimuksessa. Poika kuulee normaalisti! Siis kyllähän me tämän jo tiesimmekin, vaikka hän ei läheskään aina reagoi kuulemaansa. Se taas johtuu vaan siitä, että autistia ei vaan nappaa reagoida kaikkiin kuulemiinsa ääniin. Ne on tylsiä, kun voi keskittyä omiinkin juttuihin, jotka on niin paljon mielenkiintoisempia...

Perjantai-illan kunniaksi käytiin pojan kans kempossa, kuinkas muutenkaan. Sempai Wetterstrand ja Timo Sensei tarjoilivat oppejaan 4.Danin tekniikoista samaan aikaan kun viikonlopuksi kaupunkiin tullut kummitäti viihdytti A:ta. Olipa kiva päästä reenaamaan omia tekniikoita taas vaihteeksi - Kubi jime juho jujinage ei ole ihan vielä hallussa, mut kyllä se siitä. Lisäksi minun ja Timon embu lyheni 2:10s -> 1:58s... Kehitys on oikeanlainen ainakin, vaikka siellä on edelleen liikaa tekniikkaa. Viikko on siis ollut varsin perus mutta erittäin antoisa. Mitäs teille kuuluu?

This week has been pretty basic: Training and research, those are the two main components of my life right now before the travelling starts again in May. My March trips got moved later in the Spring, so I am currently enjoying the chance to finally have some routine in my life. No interruptions. I train in the morning. I suck paper writing energy from my awesome and productive colleagues and write. On Monday we had a social night with the department and we saw 'the Immitation Game' in the cinema. That's a very suitaable film for a bunch of Computer Scientists. I felt a very personal sting with Turing's autism and gayness - this film was certainly meant for me to watch. 

On the notion of Autism. Tops has finally got a 'want this food'-board, which we use to communicate his eating habbits. He's been making progress on his daycare speech training activities as well, however the words still come and go, however he feels like it. We also had a hearing examination yesterday, which confirmed our observation that he does hear, yay!

On Friday night, Tops and I went to Kempo and picked up god mother from her bus before. I managed to actually train some of my 'own' 4th Dan techniques with uncle Timo and Sempai Wetterstrand, who are of course excellent teachers, while I'm a very distracted student. Overall, I think it's still the best way of ending one's Friday night, to have someone punch you to the guts... It's not that I like pain... But I like pain:) This week was very basic, but very enjoyable. How was yours?