Kihloissa

Oli kuuma heinäkuun lopun päivä vuosi sitten Dubrovnikissa. Taivaalla tapahtui jotain kummallista - kuun pimennys. Eikä mikä tahansa kuunpimennys. Se pisin, joka tapahtuu 2000-luvulla. Tämä kyseinen kuunpimennys kesti tunti 43minuuttia ja samalla Mars sattui olemaan niin lähellä maata, että sitä tapahtuu vain kerran 25000 vuodessa. Katseltiin pimennystä.

Niinpä sinä sanoit: ”kun kerran noi taivaankappaleet on tolleen linjassa vain tänään niin se varmaan tarkottaa sitä et menisiksää mun kanssa naimisiin..?

0_o

Huh.

Tää ei nyt ollut se mitä mulla oli mielessä kun varasin matkan Kroatiaan. Tohon vastauksena varmaan kaikki maailman ihmiset haluu kuulla että ”voinko mää miettiä hieman..?”.

Sattumoisin, se oli mun 11. Hääpäivä. Ethän sää sitä tietenkään tiennyt, että se oli just se päivä. Mää olin hakenut avioeroa toki 4kk aiemmin mut harkinta-aika ei vielä ollut ohi. Siinä hetkessä fiilikset avioliitosta oli vähintäänkin ristiriitaiset. Mun ajatukset teininä ja kakskymppisenä oli olleet hyvin pinkkiset. Niihin kuului isot valkoiset häät ja happily ever after. Mut nyt kolmekymppisenä - haluaisinko mää mennä uudelleen naimisiin..? Ja mitä avioliitto tarkoittaa yleensäkään? Onko kyseessä ihminen, jonka kanssa olet elämäsi loppuun asti...? Haluatko luvata sen jumalalle tai saatikka seurakunnalle, joka on täynnä rakkaita ystäviäsi ja sukulaisiasi...? Ainakin olen tullut skeptisemmäksi, realistisemmaksi sen asian suhteen, että suhteet kestävät sen minkä kestävät ja hyvä niin. Mihinkään suhteeseen ei tarvitse jäädä 'kärsimään' vaan elämässä voi valita myös muita teitä. Toisaalta tiesin, että sinun suhtautuminen avioliittoon oli sama kuin minun: Siihen asti kun meistä molemmista siltä tuntuu. Ei pakolla siihen asti kun kuollaan tai erotaan.

Ajoimme seuraavana päivänä Montenegroon. Mietin asiaa matkalla. Kun pääsimme perille ja sukelsimme airbnb:n uima-altaaseen, ei ollut enää vaikea sanoa kyllä. Kyllä, minä olen ”all in” tässä suhteessa ja kyllä minä haluan olla sinun kanssasi niin pitkään kun me molemmat haluamme tätä. Ja kyllä minä myös uskallan sanoa, että toivon kuoleman tai avioeron erottavan meidät. Niinpä se on vuoden verran ollut jo niin, että me ollaan kihloissa. Eikä se päätös oo kyl mua päivääkään kaduttanut. Nää kaks ja puol vuotta sun kanssa on ollut <3. Ja se on siks, että sun kans mää saan olla ihan tämä ihminen, joka mää oon. Ja tietysti mää kuvittelen myös et sää oot kans ihminen, joka sää haluut olla mun kanssa ja annat ees jokseenkin realistista kuvaa siitä ihmisestä joka oot.

Päätettiin, ettei meidän kihlajaispäiväks tuu mun ex-hääpäivä, vaan se kun sanoin kyllä Montenegrossa 28.7.18. Eikä niillä päivämäärillä ole kuitenkaan niin justiinsa merkitystä. Varsinkaan jos suhteessa on kaks aika suurpiirteistä tyyppiä...

Ajattelin, että nyt voin sanoa sen ääneen. Että mää aion mennä uudelleen naimisiin. Millon? Tälle ei oo mitään deadlinea - vuosien päästä joskus. Ehkä sitku on fiilistä..? Kun toinen on ollut naimisissa kahdesti aiemmin ja toinen kerran niin siihen ei oo sellaista pakottavaa hetkeä. Sitkun siltä tuntuu. Ja jos pitäis arvata, niin meidän häät on sellaiset et siellä ainakin tapellaan. Ne jotka meidät tuntee niin tietää, miks. Enkä tarkota nyt mitään morsiammen draamakohtauksia vaan enemmänkin sellaista mixed martial arts and more. Mut kattellaan...;)

Mää sua kovasti muru <3

/ And the same thing in English. Sometime i wonder if someone Google translates me rather than reads these recaps...

Anyways. The content of this post is that I have indeed said yes to a proposal asked of me one year ago in Croatia. Yes, at that time I was still married. And yes, it was a time when I didn't really know what to Think of marriage. I saw my first marriage as a success, but regardless, this relationship had come to an end. Would I still want to commit again to another person. The question is strange indeed, because I share my life with the person who was asking. I am 'all in' in this relationship and I do wish that we never have to 'split our spoons'. That was the reason why I said yes. Because life is too short to wonder what might have been. I will live my life now, regardless of the amount of marriages - I will be present to the person who I am with at the time. This is how I feel so why not. I am indeed thinking of marrying again - not with a deadline and certainly not with a cream cake wedding, but still, I am engaged now, to be married one day.

Stage Managing Tarzan

Kuten eilisestä postista kävi ilmi, olin viime viikolla Disney-landissa. Syy siihen oli siis mieheni veljen kihlatun, Wheelsin uusi työpaikka, Tarzan-musiikkiakrobatiaesityksen Stage manager.

Hänet kutsuttiin muutaman viikon varoitusajalla Singaporesta tähän hommaan. Hän työskenteli aikaisemmin Universalille, siellä paikallisessa elämyspuistossa.

Stage Managerin homma on pitää koko esitys kasassa. Hän kuuntelee musiikkia ja antaa merkit teknikoille ja esiintyjille, että milloin edetä esiintymään jne. Wheelsin tiimissä on n. 10 teknikkoa töissä päivässä. Esiintyjiä on n. 30 kerrallakin lavalla.

Sen lisäksi lavalla on erinäisiä liikkuvia osia kuten ‘lohkareita’ ja seiniä jne. Lohkareet liikkuvat lattialla. Katosta tippuu köysiä ja liinjoja, joiden avulla esiintyjät lentävät ympäri lavaa.

Wheels sanoi, että kun he ottivat häneen yhteyttä keväällä, he olivat todellisessa hädässä… Harjoitukset olivat alkaneet, mutta kukaan ei oikein tiennyt, että miten asiat olisi syytä tehdä. Häntä todella tarvittiin. Siinä vaiheessa esityksessä oli paljon vaarallisia temppuja, joita oli karsittava, jotta esityksestä tuli ‘Disney-kelpoinen’.

Minun nähdäkseni esitys on aika vaarallinen Tarzanille ja Janelle. Heistä kummallakaan ei ole mitään suojaköysiä ja he tekevät kovasti temppuja useiden metrien korkeudessa. Näitä temppuja ei voisi tehdä, jos olisi turvaköydet. Wheels sanoo, että Disney:lla on omat turvasäädökset, että esiintyjien pitää ottaa köydestä tietyllä tapaa kiinni ja köydessä on pieni kahva. Näin yritetään estää se, että esiintyjä tipahtaa kesken lasten shown.

Stage Managerin homma vaikuttaa jännittävältä. Päivittäin käy pieniä katastrofeja kuten että lohkare takertuu lattiaan tai vastaavaa. Toistaiseksi esiintyjät eivät ole tippuneet trapetsilta. Päivässä on KAHDEKSAN 32minuutin esitystä. Tämä on Shanghain Disneylandin isoin teatterituotanto tällä hetkellä. Puistossa on myös pari muuta lavatuotantoa, joista yksi on ‘Linna-show’, joka esitetään ulkoilmassa linnan edistustalla… Mutta joka minun ollessani puistossa oli peruttu sateen takia.

Työskenteleminen Show bisneksessä on kuitenkin haastavaa ja Wheelsillä ei ole ollut kahta peräkkäistä vapaapäivää neljään kuukauteen. Stage Managereja pitäisi olla neljä. Nyt heitä on kaksi ja puoli. Wheels on ohjissa yleensä n. 4 showta per päivä. Lopun aikaa hän hoitaa paperitöitä ja muita teatterin ongelmatilanteita. Hänen kiinankielensä ei ollut kovin harjaantunutta ennen tänne tuloa, mutta nyt hän alkaa olla aika hyvä siinä ja koko esitys menee sujuvasti mandariiniksi. Hän pitää työstään ja on selvästi siinä hyvä. Mukava tavata ihminen, joka on selkeästi löytänyt paikan maailmasta, jossa tykkää olla. Meille Shanghai on huomattavasti lähempänä kuin Singapore, johon Xi’anista on edelleen 6-8h lento. Globalisoituneessa maailmassa sukulaiset ja ystävät on ripoteltu ympäri maailmaa, mutta ihanaa on se, että heitä näkee aina välillä. Vaikka kerran kahdessa vuodessakin:)

Kiitos esityksestä ja mukavasta illasta!

/As you know, I was last week in Shanghai Disneyland. The reason was my brother-in-law’s fiancé’s new job as the stage manager of ’Tarzan’. Wheels calls the biggest production in the Disney resort, involving music, acrobats and more than 30 dancers. He was called to do this job from Singapore where he previously worked for Universal in a similar amusement park. The job of a stage manager is to hold the show together. He has to tell the technicians and performers when to go, when to move the huge rocs and sets on stage, when to drop the trapezes and so on. Wheels told me that when he came on in the spring, they had already started their rehersals, but it was quite a tight schedule to get it ready in time for the park to open on the 16th. Many of the tricks in the show were too dangerous for Disney. Chinese acrobats coming together with a Disney show - you have to make some compromises as you don’t want to have Jane dropping from the sky, hurting herself in the middle of a children’s show. So many of the most dangerous acts were taken down. I think it’s still pretty dangerous on the kind of things they do on stage without any safety ropes or nets. 

Life of a Stage manager seems exciting but tiring. They have 8 shows per day and on most days, Wheels calls 4 of them. They have 2,5 Stage managers when they actually need four… But he seems to be in a place where he enjoys his work and his colleagues. He likes his job and he is good at it. It is nice to meet a person who is happy to be where he is in the world. And for us, Shanghai is a lot closer to places where we stay than Singapore. It’s a 2-hour flight from Xi’an, so pretty much nothing at all. Living in the same country <3. In this globalised world where family and friends live all around the globe, it is a luxury to be able to spend some quality time with them. I truly enjoyed my night in Wheels’s theater with Tarzan and dinner afterwards. Thanks again for hosting me!