Töissä Xi’an Jiaotongin yliopistolla

Olen tosiaan vieraillut täällä nyt jo vuodesta 2012 lähtien. Minulla on menossa jo 4. Projekti, joka lähettää minut Kiinaan, tällä kertaa tutkimaan tekoälyn hyödyntämistä erityisesti eBisneksessä/koulutuksessa. 

Yliopistoni kuuluu niinsanottuun eBEREA verkostoon, jossa on mukana eurooppalaisia ja kiinalaisia yliopistoja etenkin verkkokauppojen ja tietojärjestelmätieteen tutkimuksen alueelta.

Näiden yhteistöiden kautta olen päässyt tutustumaan myös ICEC-konferenssiin, joka järjestetään nyt 24. Kerran täällä Xi’anissa, kotikaupungissani.

International conference on e-commerce on viime vuosina ollut kahden kauppa eli siihen ovat osallistuneet pääasiallisesti kiinalaiset ja etelä-korealaiset yliopistot. Vuonna 2013 sitä emännöi Suomi ja Turun yliopisto.

Mukana on kuitenkin merkittäviä tietojärjestelmätieteen kiinalaisia tutkijoita, jotka ovat tehneet uraansa jenkeissä, esimerkiksi prof. Han Zhang, Georgia techistä, MISQ senior editor ja prof. Robert Xin Luo New Mexicon yliopistosta. Heidän keynotet olivat tälläkin kertaa erittäin mielenkiintoiset.

Prof. Han Zhang puhui usean metodin käyttämisestä papereissa kun taas prof. Xin Luo esitteli Kiinassa tällä hetkellä erittäin suosittua streaming commerce - tutkimusta neljän top journal artikkelinsa kautta.

Molemmat herrat ovat tulleet minulle tutuksi usealta Kiinan reissultani ja he ovat erittäin mukavasti lähestyttäviä ja heiltä saa monenlaista vinkkiä ja oppia omaan tutkimukseen, jota varmasti tulen hyödyntämään myös tulevaisuudessa. 

Kävin kuuntelemassa myös yhden paper session mielenkiintoiselta korealaiselta Phd studentilta. Ehkä tämän viikonlopun merkittävä muutos käsityksessäni kansainvälisestä IS-alueen tutkimuksesta onkin juuri metodologinen: Kiinalaiset ja korealaiset opiskelijat suosivat paljon edelleen kyselydataa, mutta itseasiassa korkeatasoista IS-alueen julkaisemista voi toteuttaa erinomaisesti esim. Labrakokeiden perusteella ja kyselyllä ainoastaan täydentäen ja tämä on tyypillistä jenkeille. Lisäksi myös mixed method eli ensin laadullinen, sitten määrällinen, on varsin hyvä kombo - turhaan parjattu.

Joitakin hyvä lausahduksia olivat myös opit siitä, että mikään tutkimus ei ole täydellinen. Ja että kannattaa submitata ja sen jälkeen täydentää ja kasvattaa tutkimuksen luotettavuutta review prosessin aikana.

Mukava oli myös nähdä, että vanhat ystäväni ovat nykyisin proffia ja heidän opiskelijansa ovat nyt väsäämässä väitöskirjoja. Paljon voi tapahtua 10vuodessa!

Re-union kiinalaisen ex-työhuoneeni kanssa vielä kerran

Vaikka olin Xi’anissa vain 2 viikkoa, ehdin kuitenkin vierailla kaikilla kolmella Xi’an Jiaotongin kampuksella, tavata opiskelijoita, kokoustaa projektista, kuunnella mainioita konferenssipuheenvuoroja, sopia uusia yhteistyökuvioita, ei pelkästään kiinalaisten mutta myös Taiwanin, Macaon ja Etelä-Korealaisten kollegojen kanssa.

Sinänsä oli helppo sanoa, että ”My job here is done.”

/ I have been a visiting professor in the Xi’an Jiaotong University for 10years now. This time has been Very rewarding for me. This is my 4th or 5th project with the Chinese on electronic commerce/eBusiness. This time on AI in eBusiness. I went to teach in Xi’an Jiaotong university’s all three campuses, discussed with many meetings on how to collaborate and of course attended the ICEC conference on 1st of July. So many excellent teachings from the top scholars coming to visit from overseas: prof. Nan Zhang and prof. Xin Luo. It is always inspirational to hear them present and this was no difference. Prof. Zhang talked about using multimethods when publishing IS research and prof. Luo presented some work on streaming e-commerce which is a HOT topic in China in the latest years. I am Very Happy about my two weeks in Xi’an, now off to Wuhan.

Väitös tänään: Oppimisen analytiikka vaatii tarkkoja yksityisyyden sääntöjä

Today is the day that Tore Hoel, my 'Phd brother' from Global Information Systems Group is defending his PhD "Privacy for learning analytics in the age of big data – exploring conditions for design of privacy solutions". Tore was already doing his PhD back in the time when I started mine. Over the years we have travelled together from Brussels to Lisbon to China to Belgrade - to name some. His custos and first supervisor is the same as mine, Prof. Dr. Jan Pawlowski. Tore's work tackles an interesting rising area of privacy in Learning Analytics. He has also done a large contribution towards the standardization of this area being a part of the ISO Standardization group.

It is not an easy task to defend one's thesis in the time of the Covid-19. This means Tore is defending from Norway, while the custos joins from Germany and the opponent, Professor Mikko-Jussi Laakso (University of Turku) joins from Finland. The platform is Zoom and you can still follow it online here:  

Link to the Zoom Webinar (Zoom application or Google Chrome web browser recommended): https://jyufi.zoom.us/s/61862556106
Webinar ID: 618 6255 6106
Webinar password: 829478

You can also see the news in JYU site here.

During our many years of working together, many people I met, thought that Tore would never finish his thesis. You have now showed them wrong. Well done dear friend! Very proud of you! Congratulations on this journey finally coming to an end! Only I am unhappy that we couldn't have this celebratory day here in Jyväskylä today:( However, I am sure there will be another project one day and we will all be together again!

Ombudsmen offices in 9 Caucasus Universities Established

Last week I was in Georgia, in the final conference of AESOP project. For three years, we have worked in this Erasmus+ on establishing ombudsmen offices in Azerbajzani, Georgian and Ukranian universities. The project has been successful in fulfilling its objective and it's been my job to provide good practices of Students' rights management alongside with five other European Universities from Italy, Austria, Poland, Portugal and UK. We as the European partners also conducted quality review on the project's activities to explore the impact and processes of the newly established ombudsmen offices.

This really interesting journey has taken me to exotic places like Baku, Vienna, Kiev etc. Definitely also to places that I would not have seen without the hospitality of my native colleagues in Azerbajzan, Ukraine, Georgia and Austria. This group of people have also bonded over the years quite a lot. I could really see us writing more project proposals together, sharing Phd students and making Erasmus exchange of staff agreements etc. I am proud of the achievements of the target countries. They have taken steps toward students knowing their rights in the universities' life as well as having an independent party to defend those. These kinds of issues in the Nordic countries are perhaps taken in for granted... It is so eye opening to meet new cultures and see student life also from perspectives out of our normal bubbles. Thank you my AESOP colleagues for teaching me so many interesting lessons on how Universities are run in the Caucasus area. I will miss you guys!

/Viime viikolla olin viimeisellä AESOP-projektin reissulla eli lopetuskonferenssissa Kutaisissa, Georgiassa. Tämä projektihan on vienyt minut moniin eksoottisiin kohteisiin Kaukasuksella: Azerbajzan, Georgia ja Ukraina ovat olleet tämän Erasmus+ projektin kohdemaita ja me Eurooppalaiset yliopistot olemme päässeet jakamaan hyviä käytänteitä opiskelijoiden oikeuksien varmistamiseksi ja sekä toimimaan projektin laadunvarmistuskomiteana. Projektin aikana suunniteltiin useampikin kyselylomake perustettujen Ombudsmen -toimistojen ja niihin liittyvän koulutuksen vaikuttavuudesta. Mielenkiintoista on ollut lisäksi pohtia sitä, onko Ombdusmen -toimistojen perustaminen Kaukasukselle sittenkään kovin erilaista kuin Eurooppaan - lopulta kyse on luottamussuhteen rakentamisesta Ombudsmen-henkilön&toimiston ja opiskelijoiden välille, jotta he uskaltaisivat ottaa yhteyttä tähän auktoriteettiin ongelmiensa ratkaisemiseksi. Kirjoitteilla on luonnollisesti parikin julkaisua aiheesta nyt sitten projektin viimeisten kuukausien aikana. 

Henkilökohtaisesti antoisinta on kuitenkin ollut tutustua näihin kulttuureihin uusien kolleegohen kautta, joista on vuosien varrella tullut ystäviä. Uskoisin, että ainakin osan kanssa tulevaisuudessakin työnteko jatkuu yhdessä uusien projektihakemusten myötä. Ja onhan meillä muutama (viisi) yhteistä hankehakemusta sisällä vetämässäkin vielä... Pitäkää peukkuja!

Kone kohti...?

Tänään lähden pikareissulle näihin maisemiin...

Tunnistatteko kohteen? 

Aika helppo on mielestäni ainaskin tuon ekan kuvan perusteella.

 Olen käynyt täällä heinäkuussa 2014 ja 2015.

 Silloin oli hieman lämpimämpää.. Tämä työreissu kestää kokonaista kaksi yötä. Huomenna on IMAILE-projektin 'Päätöskokous', jossa päätetään keille kahdelle uuden sukupolven oppialustoille annetaan 950tonnia per nuppi ensi vuodelle. Koska olen arviointipaneelin päällikkö niin minulla tieto näistä tuloksista jo on, mutta pidettäköön se vielä salaisuutena. Loppujen lopuksi päätöksen tekevät kuitenkin neljän maan edustajat... Jännittävää, eikös... Töitä olen tehnyt viime aikoina aika haipakkaa myös pyhäpäivisin ja loma-ajoin, jotta perustelut on saatu vedettyä yhteen. Yliopistoduuni on sellaista, ettei se kellonaikoihin katso, joustavuus on minun työni suola: Tänään on koko Norwegianin 4h lennon ajaksi hommaa ihan mukavasti edessä. Onneksi on PC:ssä uusi akku, joka kestää melkein mäkin akun verran puuhastelua... Ja aina voi vaihtaa konetta jos kesken loppuu. Minähän siis kannan kahta läppäriä ja yhtä järkkäriä mukana kaikkialla missä liikun. Miten ihmiset pärjää vähemmällä, en ymmärrä...? Matkaseura on mitä parhainta tietystikin, elikkäs syvien metsien miesten kanssa liikun tälläkin kertaa.

/Today I am travelling again for work. Can you guess my destination...? I have been here before in 2014 and 2015, but in much warmer circumstances. This is a short trip for IMAILE project's evaluation decision meeting. Over Christmas, I have chaired an Evaluation panel in charge of deciding which 2/4 future PLE solutions get the funding for next year of R&D. Exciting times. The schedule has been quite hectic, but we have made our decision and now it is up to the procurers of four countries to verify if they think this is it... I will let the blog know when it is public. I am once again travelling in the best of companies, including my ex-boss and the head master of Konnevesi high school aka Henri's dad. These two men are known to come "From the Deep Forest"... I'm sure it will be a joyful three days of long working hours this week. How has January been for you so far?

Väitös tänään: Ohjelmistokehityksen metodien räätälöinnin mekanismeja

Tänään ystäväni ja kolleegani Hadi Ghanbari puolustaa väitöskirjaansa "Investigating the Causal Mechanisms Underlying the Customization of Software Development Methods." Aikaisemmat tutkimukset tällä alueella viittaavat siihen, että joustavuuden maksimoiminen ja kehitykseen käytetyn ajan ja resurssien vähentäminen ohjelmistokehityksen prosesseissa ovat keskeisiä tekijöitä ohjelmistojen kehityksen menetelmien räätälöintiin. Ghanbari tutki syitä metodien räätälöinnin taustalla. Lehdistötiedote löytyy täältä. Go Hadi!

/Today my colleague and friend Hadi Ghanbari defends his PhD thesis "Investigating the Causal Mechanisms Underlying the Customization of Software Development Methods" in Lea Pulkkinen hall in Agora, Jyväskylä. Previous studies on Software Development have not found theories to the customization of the SD methods from the developers' perspective, which is what Ghanbari set out to do in his thesis. Well done Hadi! Press release can be found here.

Pikkujoulukuu

Tän viikon töiden paketointiin oli varattu kokonaiset kaksi päivää... Tänään lähdettiin laitoksen pikkujouluihin Riikaan... Matkalta olen tehnyt vähän töitä... Mut vaan vähän. Onhan se sallittua, vai mitä? Tuntuu, että pikkujoulut ja tän joulukuun alun pienet breikit tulevat kyllä tarpeeseen minulle. Olen miettinyt, että miks tää vuosi tuntuu olleen mulle hankala. Miksi se on tuntunut rankalta vaikka minulla ei ole ollut enää väitöstä valmisteltavana tai muutakaan isoa stressiä. Onko se krooninen univelka... Ehkäpä sitten. Jonakin päivänä olisi mukava oppia elämään ilman stressiä. Laittaa tavarat paikoilleen. Tehdä työt aina heti eikä deadlinea edeltävänä yönä.
 
Olen viimeisten vuosien ajan lähinnä matkustanut maissa, joissa olen aiemminkin vieraillut... Siispä Riikaan lähteminen tuntuu ihan supermukavalta jutulta. Ihanaa on myös se, että saa lähteä sinne kaikkien kivojen työkavereiden kanssa. Mukavat työkaverit ovat kyllä arjen kulmakivi. Olen tullut tämänhetkiseen työpaikkaani 2005 ja muistelin tällä viikolla juuri, että minulla meni useampi vuosi siihen, että työkavereista alkoi tulla ystäviä. En osannut kuulua joukkoon aluksi. Olin sosiaalisesti akward. Minut nykyisin tuntevien on ehkä vaikea käsittää, että en ole aina ollut tällainen. Sosialisoiminen en ole aina ollut minulle helppoa ja luonnollista. Edelleenkin minulla on hetkiä, jolloin haluaisin olla omissa oloissani. Sellaisessa tilanteessa on ihanaa, että työkaverit ovat ystäviä sellaisella tasolla, että heidän kanssaan voin olla täysin rentoutunut, vaikka hiljaakin tai kiukutella tai mitä vaan. Ettei tarvitse stressata siitä, että tarttisi yhtään mitään. Niinkuin ystäväni sanoi... On eri asia tulla toimeen kuin ihmiset, joiden kanssa on oikeasti helppo olla. Arvostan työyhteisöäni todella paljon ja erityisesti sitä, että ihmiset ovat ystävällisiä ja tukevat toisiaan ja juhlivat toistensa saavutuksia. Ootte parhaita työkavereita:)

Nää kuvat on nyt Agoralta... Mitä ihmettä on tapahtunut marraskuun harmaalle kökkösäälle? Viime päivinä ollaan nautittu aamuisista sinisistä hetkistä, jotka kuuluisivat pikemminkin Tammikuulle... Joo, Trump, eiköhän jatketa kuvittelemasta et ilmaston lämpeneminen ei ole totta....

Mukavaa pikkujouluaikaa kaikille! Toivottavasti lukijoillakin on kivoja kemuja tiedossa:)

/This week I've tried to do my work in a compact two day period and gone off to Christmas party of the department in Riga. Haven't quite stopped working but at least I got my Master students thesises reviewed and most of my emails answered. I don't know why this year seems to have been quite tough. I had no PhD to finish. There's no reason to be that upset. Still it feels as this trip is so needed. 

I was just thinking of how lucky I am with the work colleagues that have. When I started working in JYU back in 2005, It took me years to fit in. It was a long process to realize how cool people actually are. These days my colleagues are also my friends. Of course the people have changed so much over the years, but it is also about the general spirit of the office, that one is allowed to be themselves there and people support each other and praise each other when they achieve things. It is easy to get along with people, but it is not easy to create atmosphere where it is easy to just be. Just wanted to say, I appreciate you guys so much. 

P.S. I wish great great Christmas Parties for all my readers! 

P.P.S. What has happened to miserable November? It has been looking like January this week...? Yeah, Global warming, definitely something that we are just imagining... 

Yliopiston avajaiset 2016

Kaiken märinän keskeltä joitain positiivista postia välillä kehiin... Mun elämässä tänä syksynä on kemujakin ehtinyt olemaan jokunen. Yritän vähän päivitellä näitä vaikka sell by datet meni jo aikaa sitten. Elikkäs itse kemuista on jo reilu kuukaus aikaa näidenkin kohdalla. Yliopiston avajaiset on jokasyksyinen tapahtuma, johon siis koko yo:n henkilökunta kutsutaan mukaan, syömään ja nauttimaan ohjelmasta.

Tällä kertaa olin lapsen vanhempainillassa, joten missasin itse esiintyjäosion ja tulin suoraan erinomaiselle illalliselle.

Paikalla oli toki koko yliopiston silmäätekevät.

Ja kaikki yliopiston sweetheartit:)

Nää bileet on siitä kivoja, et niistä lähtee yleensä kohtuullinen määrä porukkaa vielä jatkoillekin.

Tänä vuonna bilepaikkana oli ruusupuisto ja siitä lähdettiin sitten perinteisesti Sohwille.

Ai että tuolloin oli vielä lämmintä.

Sohwilla keskustelu jatkui filosofisiin sfääreihin, tietenkin.

Anna mun nyt tilata tää viinilasi rauhassa.

Söpöilen mun deitin kaa.

Mut loppujen lopuks tärkeintähän on tää: Hyviä ystäviä, hyvää keskustelua, hirveesti tanssia ja olipas kiva myös laittautua nätiks...  C ja M päättivät parantaa maailman kaikki ongelmat yhden illan aikana. Eiks se oo ihan parasta, kun filosofinen keskustelu lähtee aivan lapasesta...?

Nih. Näitä bileitä ei kannata missata minään vuonna. Kiitos seuralaisille, ootte huipputyyppejä!

/So that you wouldn't think my life is all about crying into my coffee over my autistic child - Here's some party pictures from the University Opening in September. So on the first week of Sept, the Uni invites the whole staff with their avecs into a night of performances, food and wine. We have traditionally continued the night to Sohwi and even clubbing afterwards. Great philosophical discussions, some dancing and of course being together with the best colleagues in the world... Yes there's been plenty of great moments this Autumn as well.

Aikaisempien vuosien kertomukset löytyvät täältä/

Previous stories of University of Jyväskylä Openings:

2014

2015 

Pictures of me (c) Manja Nikolovska & Naomi Woods