Nyt ollaan oltu kotona jo kolme päivää - apua kun aika menee nopeasti! En ole ehtinyt kirjoitella, kun jetlag ja kotiin asettuminen on verottanut. Iltaisin iskee armoton väsy yhdeksän-kympin aikaan ja kun lapsi nukahtaa niin itse on jo aikaa sitten sammunut.
Tässä muutama kuva meidän piitkältä lennolta viime lauantailta, joka meni todella nappiin. Kone oli 2h myöhässä ja siispä jouduimme odottelemaan Pekingissä lähtöä juuri sen verran, että lapsi ehti kuluttaa energiansa ihan piippuun ja nukkui jo ennen kuin kone nousi. Hän nukkuikin sitten puolet lennosta ja pari tuntia katsoi Toy Story kakkosta ja sit söi spaghettibolognesen annokset sekä omansa että minun.
Kotiin päästyämme lapseni meni heti jääkaapille ja veti 250g raejuustoa, litran maitoa ja 300g perunoita napaansa. Vähän oli siis ollut suomiruokaa ikävä. Niin ja 4 ruisleipää... Sen jälkeen hän meni yläkertaan, teki itselleen kylvyn ja meni istumaan (kylmään!) saunaan alasti. Onkohan tämä lapsi suomalainen...?
Vanhemmat ovat olleet ehkä hieman vähemmän innostuneita kotiinpaluusta, mutta on se ollut kuitenkin mukava juttu. Kiinakilotkin kaikkosivat kolmessa päivässä salaatilla ja alkoholittomalla ruokavaliolla, joten eipähän tässä mitään. Ihana on ollut nähdä ystäviä ja sukulaisia pitkästä aikaa. Mulla on muuten parhaat sukulaiset! Äiti oli siivonnut huushollin katosta lattiaan - vaihtanut lakanat ja roskapussit, haravoinut pihan ja kuurannut jääkaapin... Setäni vaimoineen kutsui meidät heti sunnuntaina syömään ja sen päälle auttoi lapsenhoidossa, jonka aikana sain kuukauden laskut maksettua. Eno tuli hakemaan juna-asemalta ja vahti lasta kun kävin kaupassa. Olipa mukava palata, kun ihmiset ovat näin ystävällisiä, kiitos!
Tietysti kun on reilun kuukauden poissa, se tarkoittaa sitä, että yhtä jos toistakin asiaa täytyy hoitaa palattuaan. Minulla tällaisia olivat uuden SIM-kortin hankkiminen puhelimeen, uuden TV:n osto (hajosi ennen lähtöämme), saappaiden vetoketjun korjaus, autonavaimen patterin vaihto ja soda streamer paristojen vaihto. Kovasti riittää tekemistä siis.
Asioita, joista olen näiden päivien aikana nauttinut:
1. Ystävien, työkavereiden ja sukulaisten jälleennäkeminen (doh että ykkönen)
2. Vesijohtoveden juominen
3. Internet, joka toimii! Hurrah, paperin kirjoitus edistyy
4. Vessapaperia voi laittaa pönttöön, jesh.
5. Lapsen vieminen päivähoitoon
Asiat, joita en kaivannut sitten lainkaan:
1. Pimeys! ja lumettomuus
2. Ruoan käsittämättömän kallis hinta
3. Ruoan mauttomuus
4. Kylmyys!
5. Elämän selvästi kiireellisempi rytmi
Mut täällä sitä nyt sit taas ollaan Euroopassa. Tässä kuussa reissuja riittää, joten pysykää kuulolla. Kiinapostauksiakin on vielä paljon varastossa.
Six weeks away seems like the whole world should have changed/
But I'm home now/
And things still look the same/
I think I'll leave it till tomorrow to unpack/
Try to forget for one more night/
That I'm back, in my land/
Where the sun hardly rises all winter long.
We are back home. My son is delighted. He is very Finnish and has been overdosing on rye bread, cottage cheese, potatoes and milk. Then he's been sitting in the sauna. No doubt he loves being home just like he loves China. It's all very familiar to him. Parents have a little harder time adjusting to the cold and dark again and the expensive, yet tasteless food. At least I lost my China kilos in 2 days, so it must have been just due to the extensive drinking of beer... I am glad to be back though for reasons like friends and family, who have made us feel very welcome and missed. There's been a lot of help offered by relatives and lots of people contacting me to see us, so that's very nice. December is a rather busy month, two weeks here and then to UK for Christmas. Before that there's trips to Tallinn, Oulu and Helsinki, a dissertation and a family members visiting from England. Busy, busy.
