keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Rakas päiväkirja, kuinka vaikeaa voi olla...

Ei ole ollut viimeiset päivät helppoja joo. Välillä on iskenyt epätoivo ja sitä on tietysti tullut purettua vääriin ihmisiin eli perheenjäseniin. Kumpa sitä osaisikin aina suhtautua rauhallisesti ja hengittää, vaikka paniikki iskeekin.
Sattui nimittäin sellainen pienenpieni jännitystekijä, että Italian hotellini unohti antaa passini takaisin tarkastuksensa jälkeen ja tajusin sen n. 15min liian myöhään. Piti tehdä nopea päätös: Käännytäänkö takaisin ja riskeerataan paluulento Suomeen (olin kolleegani kanssa vuokra-autolla matkalla kentälle) vai yritänkö puhua itseni koneeseen ajokortillani ja lähetän kuriirin hakemaan passini. Normaalistihan tämä ei olisi ollut iso ongelma, sen jälkeen kun pääsin ajokortilla koneeseen (ystävällinen virkalija kertoi, että tyhmiähän he olisivat jos eivät antaisi minun palata kotimaahani, vaikkakin olisi pitänyt olla kuvallinen henkilökortti - ajokortti ei siis esim. italialaiselle olisi kelvannut Suomeen matkustaessa). Nyt kuitenkin oli sellainen pieni juttu kuin 7 päivää Kiinaan lähtöön... Ja passissa oli tietysti Kiinan viisumi sisällä. Passinhan itsessään saisi uusittua päivässä, mutta Kiinan suurlähetystö Suomessa on lakannut antamasta nopeita viisumeita, joten viisumin saaminen kestää 4 vrk. Tämä ei siis tullut kysymykseen.
Tilasin siis TNT kuriiripalvelun Express overnight klo 10 perjantaiaamuna. Passi ei kuitenkaan liikahtanutkaan hotellista ennen kuin maanantaina klo 18:15, jolloin overnight service oli kestänyt jo yli 4 vuorokautta. Suoraan sanottuna aloin miettiä, että olisikohan parempi idea ostaa lentoliput Italiaan ja käydä hakemassa passi - tosin en olisi voinut lentää sinne, sillä minulla ei ole sitä kuvallista henkilökorttia... Seuraava mietintä oli, että kuka ystävistäni saisi vapaata/suostuisi käymään Italiassa päiväseltään... Soitin TNT:lle yhteensä 11 kertaa kolmen päivän aikana, mukaanlukien epätoivoisia yrityksiä soittaa heidän italialaisiin numeroihinsa, jotka a) eivät vastaa tai b) ovat varattuja tai c) niihin ei voi soittaa Italian ulkopuolelta... Hotelli soitti myös puolestani muutamia kertoja ja sainpa rekrytoitua italialaisia kolleegojakin tähän kamppanjaan... 
Sillä toista vaihtoehtoa ei voinut edes ajatella: Pekingin lentomme ovat Finnairin kamppanjahintoja, joten niitä ei olisi voinut siirtää. Minun olisi siis tilattava lento itselleni ja pojalleni myöhäisemmäksi ajankohdaksi ja sitten vielä kärsiä 8h lentomatka sinne yksin 1,5-vuotiaan vauhtihirmun kanssa. Ei kiitos! Onneksi TNT vihdoin keräsi passini maanantai-illalla ja nyt se on palvelun mukaan jo ollut tiistaiaamuna Turussa. Ajattelen niin, että Suomessa saan sen mistä vaan haettua henkilökohtaisestikin päivässä, jos on pakko, mutta oikeasti: Millainen overnight service kestää 5 päivää saapua???
Mieheni ehti jo suunnitella, mitä tekisi viikon verran Pekingissä ilman perhettä (oli innoissaan)... Kuulema siihen liittyisi ainakin kolmen uuden ja paremman vaimon hankinta yhden hajamielisen tilalle... Toivottavasti tämä on ainoa katastrofi matkallamme ja kaikki menee tästä lähtien kuin Strömsössä... Somehow I doubt it, but here's for hoping:)

tiistai 30. lokakuuta 2012

Oma Missoni

 Blogimaailmassa viime kuussa oli varsinainen ilmiö, kun Lindex toteutti yhteistyömalliston italialaisen Missonin kanssa. Täytyy sanoa, että vaikeahan niitä on vastustaa kun tulevat sitten vastaan jokapuolella...
 Olin erityisen ihastunut kuoseihein... Niissä oli jotain raikasta peruspukeutumiseen lisää.
 Ja ihmeellistähän sitä oli seurata, että ne myytiin verkkokaupasta parissa tunnissa loppuun ja Jyväskylän liikkeessäkin oli keskiviikkojulkaisun jälkeisenä viikonloppuna enää hajakokoja ja balleriinoja jäljellä... Siis miten voi olla, että täällä pohjoisemmassakin ymmärretään jonkun Missonin päälle? Nykyaika on ihmeellistä mainonnan suhteen. Olen sitä mieltä, että blogimainonta voi parhaimmillaan koskettaa kaikkia muodista kiinnostuneita näin Suomenkokoisessa maassa - on siis täysi kohtuus, että mainostajat ovat kiinnostuneet blogeista. (Huom! Tämä ei ole maksettu mainos vaan oma huomioni asiasta)
Kajaanin reissullamme kuitenkin Lindexistä Missoneja löytyi vielä melkein kaikkea mitä oli mallistossa ollutkin. Jossain kulkee siis susiraja. En voinut vastustaa kuitenkaan yhtä omaa kappaletta - ajattelen niin, että tämä vaate on läpileikkaus aikaamme ja muistot siitä, millaista oli 2012-luvulla kuljetetaan sen mukana. Vaikka 86-senttinen ei kovin kauaa pojalle mahdukaan, aion säästää sen, sillä ehkäpä minun potentiaalisille lapsenlapsilleni se saattaisi olla retro...

maanantai 29. lokakuuta 2012

Life goes on in Pollenzo, Bra

 Tulipa viime viikolla käytyä Italiassa, paikassa nimeltä Pollenzo (Bra).
 Tämä roomanaikaisen arkkitehtuurin pikkukylänen sijaitsee noin tunnin matkan päässä Torinosta.
 Olin siellä Green Ideas-koulutuksessa, jossa opettelin Toiminta tutkimuksen kenttätyötaitoja. Tosi kiinnostavaa hommaa muuten - heti kun kuvittelee, että itse osaa jotain ja sitten täytyykin harjoitella niin saa selville, että eipä se olekaan niin helppoa kuin miltä päällepäin näyttää: Siis julkinen puhuminen tai ryhmänohjaustaidot. Olen itse niin more is more-tyyppiä, että minulle on tosi vaikea kiteyttää ihan pieneen määrään tietoa ohjeistukseni.
 Mutta näissä maisemissa tuli kyllä opittua paljon itsestäni ja erityisesti EU-projekteista...
 Pollenzossa on Gastronominen yliopisto, jonka vieraana olimme, sillä koulutuksemme temaattinen alue oli lähiruoka ja 'hidas ruoka'. Tarkoituksena oli siis löytää tapoja auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään lautastensa valintojen takaa - ettei ruoassa ole kyse pelkästä mausta.
 Italiassakin syksy on parhaassa ruskassa, mutta vielä siellä oli Suomeen verrattuna (varsinkin nyt kun Jyväskylässä on lunta!) todella kesäistä.
 Gastronomisella alueella piti tietysti syödä vähän juustoa ja salamia:)
 Ja ehkä nauttia muutama paikallinen Birrakin...
 Tilasin eräänä iltana valkoisen pitsan, eli Pizza Bianco, ilman tomaattikastiketta. Hyvää oli. Ihmettelen edelleen miksei näitä nää menuissa muualla maailmassa...
 Asustimme lähikaupungissa Brassa, jossa aurinko myös nousi kirkkaalle päivälle joka aamu. Pieni etelä-eurooppalainen luksusviikko ennen lähtöä Aasiaan. Nyt on sinitaivaat tankattuna. Antaa vaan kaasupilvien tulla.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Leikkipuistossa: Kajaanin keskusta

 Kajaanin keskustassa on parikin leikkipuistoa, mutta me pysähdyimme tässä hauskasti yhden laivan muotoon tehdyssä leikkitelineessä torilla.
 1,5-vuotiaalle laivassa parasta oli ehdottomasti liukumäki. Sinne mentiin juoksujalkaa monta kertaa peräjälkeen.
 Vielä ei olla siinä iässä, että kiipeily onnistuisi, mutta ihan kivasti laiva silti viihdytti poikaa.
Taitaa olla hieman harvinaisempaa, että leikkipuisto on vain 'yksi' väline. Toisaalta tykkäsin siitä, että ei ole aina samaa hiekkis+liukumäki+kiikut komboa.
Poika tykkäsi kukkuu ja karkuun leikeistä.
Kaiteet olivat tarpeeksi korkealla, joten ei tarvinnut pelätä putoamista.
Liukumäessä oli aalto, joka pehmensi laskun niin, ettei vauhti kiihdy liian kovaksi.
Mentiin varmaan ainakin 6 kierrosta...
Ylös...

Ja alas.
Kuitenkin tuntuu, että jos ei pöksyyn ilmaantunut paketti olisi pakottanut meitä lähtemään niin kiinnostus olisi saattanut lakata pienen ajan päästä... Toisaalta tämän ikäistä saa korkeissa portaissa vielä vahtia: Vaikka meneekin kovaa ja hyvin yleensä niin aina on sitten niitä kertoja kun kolautellaan ja huuli on veressä. Joten ei rentouttavin puisto äidille, koska joutuu kuitenkin olemaan aika valppaana. Toisaalta äidille aika mukava, koska saa liikuntaa siinä kiipeillessään portaita ylös alas.
Arvosana 3/5

lauantai 27. lokakuuta 2012

Kaksikielinen sanavarasto

Pojallani on kaksi äidinkieltä: Suomi ja Englanti. (Mummin kommentti: Eipäs kun äidinkieli on suomi ja isänkieli englanti) Olemme siis varautuneet siihen, että hänen kielenkehityksensä on yksikielistä lasta hitaampaa. 1v 5kk iässä hänellä on seuraavanlaisia sanoja:

Suomenkielisiä:

Äittä! (tarkoittaa sekä äitiä että isää ja joskus myös tätiäni, joka hoitaa poikaa päivän viikossa)
Hauva
Kukka
Kakka
Kukko
Auto
Tyttö
Pappa
Missä
Pissa
Kuukku (kurkku)
Haukkaa

Pussaa
Ei


Englannin kieliset:
Yes
Cat
Car
Bye bye

Sanoja, jotka hän on itse keksinyt, mutta selkeästi tarkoittavat jotain asiaa:
Poppa (Kuuma)

Mä (Maito)

Shä (Hän itse)

 Itseasiassa sanoja on jo tosi paljon ja hän selittää myös kovasti omalla kielellään, jos ei muuten osaa. Isin työmatkan aikana hän oppi vaikka mitä sanoja: Ilmeisesti, koska sinä aikana hänelle puhuttiin vain Suomea. Odotan kiinnostuneena, mitä hän on oppinut kun tulen takaisin omalta työmatkaltani - ja onko hän mahdollisesti unohtanut osan suomenkielisistä sanoista.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Shorinji Kempon kuusi periaatetta


Shorinji Kempon määrittelee kuusi periaatetta, jonka mukaan Shorinji Kempoa opiskellaan ja toteutetaan kenshin elämässä. Nämä periaatteet erottavat Shorinji Kempon muista Budo-lajeista.

       Ken Zen Inchinyo – Mieli ja keho tasapainossa

Ensimmäinen periaate on mielen ja kehon yhteys: Jos kehittää kehoa, on kehitettävä myös mieltä. Pelkkä fyysinen harjoittelu voi johtaa siihen, ettei ymmärrä, miten taitoja tulee tai voi soveltaa. Kärjistettynä siis, että sellaisen, joka osaa lyödä toista, täytyy myös ymmärtää, miksei lyö jokaista vastaantulevaa. Shorinji Kempon harjoittelussa tärkeää on löytää tasapaino sekä fyysisen että filosofisen harjoittelun välille. Kummankin harjoittaminen on yhtä tärkeää.

2.       Riki ai Funi - Rakkaus ja voima tasapainossa

Voima ilman rakkautta on väkivaltaa ja rakkaus ilman voimaa ei pelasta lähimmäisiäsi hädässä – Shorinji Kempon toinen periaate tarkoittaa sitä, että harjoittelijan on kehitettävä sekä fyysistä voimaa että myötätuntoa, jotta voi kehittyä vahvaksi ja varteenotettavaksi yksilöksi, johtajaksi.

.       Shu shu ko ju - Puolusta ensin, hyökkäys on toissijaista

Shorinji Kempo on itsepuolustuslaji, mikä tarkoittaa sitä, että tekniikoiden tekeminen liittyy aina itseen tai läheiseen kohdistuvaan hyökkäykseen tai uhkaavaan tilanteeseen. Shushu koju näkyy useimmissa Shorinji Kempo-tekniikoissa niin, että ensin on esim. ’torjunta’ ja sitten ’vastahyökkäys’. Lisäksi harjoittelija, joka odottaa vahvassa asemassa tiedostaen hyökkäyksen pystyy ajoituksella kääntämään tilanteen omalle kannalleen, eli tarkoituksena on malttaa mielensä kunnes uhka on niin suuri, että siihen tulee reagoida. Tällä tavoin itsellä on ’etu’, koska hyökkääjä on vahingoittuva hyökätessään.

4.       Fusatsu Katsujin - Älä tapa vaan ravistele

Harjoittelijan opiskelemien taitojen tarkoituksena on suojella, ei vahingoittaa toista, jolloin myös vastahyökkäyksen tulisi olla mitoitettu niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa hyökkääjälle pysäyttäen kuitenkin hyökkäyksen. Shorinji Kempon tekniikat aiheuttavat hyökkääjälle kipua ja niiden tehtävänä on pysäyttää hyökkäys. Tarkoitus ei kuitenkaan ole aiheuttaa pysyviä vammoja tai kuolemaa. Shorinji Kempo ei sisällä liikkeitä, joiden tarkoituksena on tappaa. Shorinji Kempon tekniikat perustuvat akupunktiopisteiden käyttöön, joiden kautta vastahyökkäys on tehokas, koska siinä käytetään hyväksi toisen kehon strategisia kohtia ja liikkeitä.

5.       Go Ju Ittai - Kovat ja pehmeät tekniikat tasapainossa

Shorinji Kempossa on sekä ’kovia’ (lyönnit, potkut jne) että ’pehmeitä’ (irrotukset, heitot, lukot) . Todellisessa tilanteessa vastaan saattaa tulla tarvetta käyttää sekä goho että juho tekniikoita sujuvasti yhdistellen, sillä ihmisvartalon käyttö tukee molempia. Sekä Goho että Juho tekniikoissa käytetään usein samoja periaatteita, (esim. nopeus vs. voima tai kipupisteiden käyttö), jolloin tehokas Shorinji Kempo harjoittelu vaatii tasapainoisesti sekä Goho että Juho harjoittelua. 

6.       Kumite shutai – pariharjoittelu on perusta

Shorinji Kempon harjoittelu on pääasiassa pariharjoittelua. Kamppailutilanteessa on kyse siitä, että ihminen on hyökkäämässä kimppuusi, joten tätä ei pysty simuloimaan pelkästään yksin tehtyinä liikkeinä. Ilman toisen apua ei voi oppia etäisyyksiä, ajoitusta  tai sitä, miltä tuntuu lyödä tai potkaista erikokoisia ja –tyyppisiä ihmisiä. Pariharjoittelu on Shorinji Kempon ydin.  Paria tarkkailemalla oppii paljon myös omasta itsestään. Shorinji Kempoharjoittelussa on myös tärkeä tukea parin kehitystä “puolet itselle, puolet muille” –periaatteella: Jos olet itse kehittynyt niin korkealle tasolle, ettet voi treenata omassa kaupungissasi enää muiden kanssa – tehtäväsi on kehittää muita kenshejä, jotta he voisivat paremmin treenata kanssasi:  Vain parien yhteistyöllä molemmat voivat kehittyä tehokkaasti.

torstai 25. lokakuuta 2012

Nelinkertaista

 Pääsimme kuin pääsimmekin pohjoisen reissullamme Iihin asti, jossa ensilumi kasteli lasten haalarit.
 Mutta onhan se ihanaa kun on jotain mistä keittää äidille leikkikahvit ja leipoa pullat.
 Pieni vieras seuraneiteineen puskassa
  Tässä nelinkertaisen onnen perheessä vilinää riittää.
 On poikia ja tyttöjä.
 Ja silloin tällöin tätejä.
 Matkalainen tekee ojatarkastuksen.
 Kyllä! Lunta se on.
 Nuorempi neiti poseeraa vienosti
 Ja ryhtyy sitten setänsä tapaan mattopainimaan.
 Keskimmäisillä on ihan omat leikit sillä aikaa kun isosisko on koulussa.
 Pienimmällä on vielä omat maitoleikit.
 Onneksi kun iso sisko tulee kotiin, sillä on aikaa pienimmälle.
 Nelinkertainen onni on jaettu onni. Tässä talossa ei ole hulinaa neljän ainoan lapsen verran. 1+1+1+1 ei ole 4x1...
Kiitokset äidille passauksesta ja juttuseurasta taas - keväällä nähdään!

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...