Naamat 2016

Jotta maailman kronologia olisi mahdollisimman epäselvä, palataanpa kuukauden takaisiin tapahtumiin Muuramesessa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai?

Minä, joka en siis musiikista mitään ymmärrä, osallistuin tämän kesän jo toisille festareilleni...

Ja tämä festivaali olikin sitten sellainen paikallinen  pläjäys, nimeltä Naamat.

Kyllä, olin tämän vuoden Naamat-neitsyt, muttta jostain syystä en usko että viimeiseksi kerraksi jää.

Naamat on siis Keski-Suomalainen jo 17.kertaa järjestettävä vaihtoehtoinen festivaali. Porukka siellä oli jotain hippejä, ainaskin kylteistä päätellen...

Liput naamoille myytiin loppuun alta minuutissa.

Lippuja oli 1000.

Minulla ei ollut lippua vielä kolme vuorokautta ennen Naamoja, mutta siinä vaiheessa porukkaa alkaa sairastua jne, joten lopulta sain kuin sainkin lipun ostettua itseasiassa äitini ja tätini ex-vuokralaiselta (ai miten niin Keski-Suomi on pieni paikka...?) facebookin kautta.

Ja voi että kannatti, vaikka mulla olikin aikaa hengailla Naamoissa vaan perjantai-iltana.

Siis kun tätä kokemusta on jotenkin kauhean hankala kuvailla.

Mut kauhean kivaa siellä on.

Ja vittuilupuhelin auttaa, jos niinku tarvii alkaa avautuun tai on vahingossa joutunut laskuhumalaan tai jotain.

Taas iski valokuvaajan perusmoka eli että pitäis muistaa pyytää jonkun niinku ottamaan mustakin kuvia niin ei tarviis julkaista näitä säälittäviä selfieitä.

 En tiennyt yhtään, mitä sinne pitäis laittaa päälle tai tulisko liian kylmä tms.

 Hyvin nopeesti kävi selväksi, että päälle voi laittaa _ihanMITÄvain_.

 KOhtuullisen alkuillasta tajusin, että ei oo niinkuin pakko juoda pahaa olutta/siideriä jos ei haluu, koska paikalla oli Kyrö Distilleryn Napue-baari... Tän blogin lukijoille tuskin tulee yllätyksenä että oon GT tyttö ja siispä en enää harkinnut muita houkutuksia.

Itse festari kestää siis koko viikonlopun.

Kokeneemmat kävijät olivat ottaneet omat Yodat mukaan. Itseasiassa nää oli Yodan toiset Naamat joten hän oli kokeneempi Naamailija kuin minä.

Kokeneemmat naamailijat kertoivat myös, että tää festari oli alkanut vähän niinkuin kaveriporukan isokokoisina bileinä...

Yhdellä tyypillä sattui olemaan niinkuin tuollainen pieni Tuomariston tila Muuramessa.

Helpostihan sinne mahtuu pari tai tuhat hippiä bailaamaan ja kuuntelemaan laatumusaa.

Oikeasti näin määkin tekisin, jos olis resursseja, mikä mainio idea!

Varsinkin kuin fiilis oli ihan eriluokkaa kuin isoilla festareilla.

Esimerkiksi tässä turvamiesten kauhu toteutuu eli yleisö nousee bilettämään lavalle "Have you ever seen a Jane Fonda aerobic VHS?"-bändin kanssa.

Kun ei tällaista meininkiä oikeesti niinku oo...

Kiitokset allaoleville naamoille et lähdin mukaan. Ens vuonna on varattava koko viikonloppu, eihän tommosella pelkällä perjantailla pärjää ollenkaan...

Jos joku huomaa tässä jutussa olevan jotain asiavirheitä niin korjatkaa Naamat-neitsyen syntejä, please. Tai jos vaihtoehtoisesti täällä on jonkun kuva, joka ei halunnut naamaansa nettiin niin sit siitäkin saa mieluusti kertoa. 

So about a month ago, I accidentally attended an alternative music festival in Muurame. This is like driving about 20minutes to the middle of nowhere from the centre of Jyväskylä, to a small farm called Tuomisto. The festival has started 16 years ago with some group of friends having a large party. Then after it has become an event where the tickets for the weekend sell out in less than one minute and getting a ticket relies on either having good friends who did get into the website in the 53 seconds or whatever - or someone turning ill and selling you their ticket on facebook about three days before the actual event. There is a reason why it is so popular. The feeling is unlike in any festival you've ever been to. Everyone is your friend. You can enjoy a swim and a sauna if you like. People camp out on a field and leave their vehicles on another. There is Kyrö distillery Napue -the best gin in the world- bar, where you can actually have a decent drink (including cranberries and rosemary/Grapefruit and rashberry garnish)... Did I tell you that this is just some farm in the middle of nowhere...? Needless to say that next year the whole weekend should be booked from the calendar rather than the one night that I spent at the scene. Never the less, how ever long or little you stay, this is one party that you don't want to miss. Thanks everyone for a great time!  

Rokkihäät

 Viime viikolla juhlittiin näiden kahden kyyhkyliinin häitä.

 Rokkimorsiammen mekko oli huikea.

 Jennillä on silmää Suomalaiselle huippumuodille. Mekko oli Jaana Varkki-Terhon käsialaa Muotikuusta.

 Kengät olivat Minna Parikkan.

 Sulhasen upea asu oli vuokrattu.

 Oon vuosien varrella kuvannut tätä pariskuntaa paljon ja olemme todenneet, että jos he poseeraavat tässä asennossa että Jenni laittaa käden Henkan korvan taa niin tulee kaikista onnistunein kuva:)

 Mutta nämä häät olivat niin rakkautta tihkuvat, että eihän täältä huonoja kuvia ole ollenkaan.

 Ihana pikkuinen L pääsi haaveilemaan omasta päivästään prinsessana jossain kaukaisessa tulevaisuudessa...

 "No voishan tollanen musta mekko olla aika kaunis..."

 Ja kun sulhanen on hevarirumpali niin lienee selvää, että musiikilla oli näissä häissä iso osa.

 Oli myös ihana nähdä koko tutkimusryhmääni puolisoineen, koska hehän ovat kaikki nyt lentäneet maailmalle ja jättäneet mut ainokaisena enää Jyväskylän Yliopistolle töihin.

 Jan on proffana Saksassa. Henkka proffana Tampereella ja Philipp paineli 'oikeisiin töihin' Wärtsilälle Vaasaan.

 Että olipas ihana jälleennäkeminen.

 Mää olin itse ajatellut käydä myös shoppaamassa mekkoa Muotikuusta näihin kemuihin, mutta lopulta en yksinkertaisesti ehtinyt - Joten pikaostoksena päälläni oli Guessin mekko Kensingtonin puolentunnin shoppailun löydöksenä. Jalassa oli Dorothy Slipperit elikkäs Dorothy Perkinsin Pumpsit. On muuten kauhean mukavat jalassa.

 Ihan helposti pystyi tanssimaan sellaset viis ja puol tuntia putkeen, kun tää aivan mahtava henkan erinäisistä bändikavereista koostunut hääyhtye veti klo kahdeksasta puoli kahteen yöllä! Mikä suoritus pojilta!

 Ulkona satoi, mutta sehän häihin tuottaa vaan onnea.

 Paikka oli Jyväskylän Vesilinna harjulla.

 Ja bileet todella olivat hirmuisen hyvät ihan pikkutunneille asti.

 Jalalla koreasti...

 Soittolista oli kauhean hyvä. Tosin ehkä vaan mun mielestä...? Varsinkin niinkuin ekassa setissä oli pelkkää suomirokkia ja -poppia silleen et oli vaan pakko tanssia niinkuin kaikki kappaleet. Ei saanu yhtään taukoa.

 Henkka kertoi että se oli morsiammen soittolista. Jenni sulla on hyvä maku!

 Jätkät veti siis kolme settiä yhteensä.

 Jossain vaiheessa biisit loppuivat heidän setissään. Mut soittaminen ei loppunut. Sitten vedettiin päästä ja hihasta. Aivan fantastinen ilta kaikenkaikkiaan! Kiitokset vielä, että sain olla mukana ja paljon onnea hääparille!

 Last weekend, we celebrated the wedding of Henri and Jenni. These two people are so deeply in love that I think all the guests of the event could feel it. After 10 years of being together: Congratulations to both of you! The groom is my ex-colleague and a hardcore drummer, so they celebrated in a rockin' style with amazing Finnish design black wedding dress and matching male suit. What a gorgeous couple like Henri's mom pointed out to me:) This was also a reunion of all my ex-colleagues who have now left me to be the sole survivor of University of Jyväskylä employee from our GLIS research group. It was great to see all of you as well as your families. We danced for like 6 hours I think, since the band had an awsome gig of 3 sets... I think at midnight their songs ended but they just kept on playing. Like Henri said: "You can always throw anothe Bon Jovi song in" Thank you everyone, I had a great time! And Congratulations!