Project in Review: IMAILE year 3

Today I attend the review-meeting for IMAILE project in Luxembourg. / Tänään olen IMAILE-projektin kokouksessa Luxebourgissa.

Review meetings are the checking points of the projects, where European commission gets to ask us, the people who work in the projects, what have we been up to in the last year or so. / Arviointikokous on paikka, jossa esitellään vuoden työt ja kuunellaan komission palaute meidän hommista.

Some review meetings can turn into a sauna where the consortium sweats over their work done./ Toisinaan arviointikokoukset ovat hiillostavia saunoja, joissa konsortio hikoilee.

IMAILE project has been running for three years now, so it was the third review for IMAILE, however the first that I attended as I inherited this project from Philipp last Autumn. / IMAILE-projekti on ollut käynnissä nyt jo neljättä vuotta. Tämä arviointikokous oli projektin kolmas, mutta minun ensimmäinen.

Sure I have attended many of these with my EU project career. /Toki olen ollut monessa monituisessa arviointikokouksessa aiemmin.

Kokousta edeltävänä päivänä istutaan pitkään iltaan valmistelemassa esityksiä. / On the day before there is usually a long preparation meeting where slides are added and cut... You start with 74 slides, cut down to 30 and then add 15 as back ups and so on...

I am the technical manager of this project. Do they usually look like this? / Allekirjoittanut toimii tässä projektissa teknologisena asiantuntijana. Dress to Success. Kaikki tekniset asiantuntijat näyttää tältä, eikös?

Kokouksen päättyessä ehdimme hieman käppäillä ja taksitella Luxembourgin keskustassa. / After the meeting, we had some time to walk/taxi around the centre of Luxembourg.

My colleague had tripadvisor us to a great Greek restaurant. /Kolleegani oli valinnut hyvän kreikkalaisen ravintolan. Thank you trip advisor.

Fresh sea food - hell yes! / Tuoreita merenelävä: mmmmm!

After a successful review the consortium can easily smile. Comission was at the end satisfied with our progress. Hurrah! What a hard working week - Proceccos were truly needed. /Onnistuneen review'n jälkeen on helppo hymyillä. Tällä viikolla ollaan tehty töitä kyllä yötä päivää - proceccomme olemme ansainneet. Review päättyö hyvin ja komissio oli vakuuttunut siitä, että teemme hyvää työtä. Sit hypätään koneeseen ja illaksi kotiin, Finnair.

9 vuotta reissutyötä

  Selailin tänä aamuna kuviani. Olen järjestänyt ne niin, että joka vuodelle on oma kansio. Niiden sisältä löytyy kaksitoista kuukausikansiota. Kuukausien sisältä löytyy kuvia tapahtumien mukaan organisoituna. Kuvakansiot ovat minulle tapa hahmottaa historiaani. Katsoessani vuosikansioiden pitkää nauhaa, tulee pakostakin ajateltua, että olenpas minä vanha ja kaikenlaista jo nähnyt. Ei ole enää vuosi tai kaksi, kun jotain tapahtui. Selasin kansioitani, koska yritin muistaa, milloin olen viimeksi ollut Luxembourgissa.

Tänään olen nimittäin taas tällaisella perustyömatkojen perustyömatkalla elikkäs kolme lentoa yhteen suuntaan LUXiin. Olen ollut Luxembourgissa kahdesti aiemmin, molemmilla kerroilla syynä oli sama kuin tänäänkin, eli EU-projektin review meeting. Käytännössä siis sellainen kokous, jossa katselmoidaan, että onko projekti edennyt suunnitelmien mukaisesti.

Aikaisemmat visiittini Luxembourgiin tapahtuivat 2014 kesäkuussa ja 2015 marraskuussa. Nämä kuvat ovat kesältä. Marraskuisella reissulla oli niin pimeää ja synkkää, etten ollut sitä kuvannut. Historiasta kertoi kuitenkin blogi. Suoraan sanottuna - jos minulla ei olisi blogia, facebookia ja kuva-arkistoani, monet muistot hukkuisivat. Olen ollut ulkomaanmatkatöissä 9 vuotta nyt. Tämän asian minulle kertoi facebook, joka näytti minulle kuvia ihan ensimmäiseltä ulkomaan työmatkaltani, joka oli siis maaliskuussa 2008 Bayreuthiin. Sen jälkeen reissuja on ollut niin paljon, etten pystyisi enää laskemaan, montako. Muistan ensimmäisen kokoukseni hyvin. Kaikki oli uutta ja pelottavaa. Professorini oli heittänyt minut EU-projektien maailmaan ja sanonut: tuossa on suunta, ui sinne. Muistan, kuinka vaikeaa oli avata suutaan englanniksi aluksi. Nyt nämä muistot tuntuvat huvittavalta. Että on joskus ollut sellainen keltanokka - tietämätön siitä, miten tätä peliä pelataan, miten ihmisille puhutaan niin, että he luottavat asiantuntemukseesi ja niin edelleen. Onneksi ei tarvitse enää olla tuossa elämänvaiheessa.

EU-projektityö on minulle elämäntapa. Kokoushuoneita ja lentokenttähotelleja. Yömyöhään työskentelemistä. Illallisia kolleegojen kanssa. Iltapäiväoluet kokouksen päätteeksi. Jos näitä matkoja ei ole, niitä kaipaa. Olen miettinyt, että olenko tulossa siihen ikään, että jään mieluummin kotiin kuin lähden reissuun. En sentään. Tottakai matkat voivat olla myös väsyttäviä, mutta useimmiten niillä tulee vaihdettua ajatuksia, nähtyä huikeita kaupunkeja, tavattua monikulttuurisia konsortioita. Kyllä tämä on sitä, mistä elämässä nautin. Kentälle ja menoksi.

/Facebook recently told me, that it was 9 years since my very first business trip abroad. This was a trip to Bayreuth with my professor and a colleague. I remember being scared shitless. My professor had thrown me into the world of EU project work. Now I find these thoughts quite funny - how difficult it was to talk in the first meeting. How I didn't know anyone and I didn't know how to work either. It was a steep learning curve that I have made into a career of international business travel. I don't think I know how to live otherwise anymore. I certainly have been to more trips than I can remember since then. Today I am off to Luxembourg, for yet another review meeting for an EU project. I have been there in June 2014 as well as November 2015. Years fly by so fast... Trips turn to three to tens. I am glad I have written a blog and taken a lot of photographs over the years. At least some memories will never fade due to this.

Kolmen Brysselin reissu

 Terveiset Keski-Euroopasta! Pyrähdin elilen aamukoneella Brysseliin ja kirjoittelen tätä Luxembourgin junasta (publishing delay). Olen tämän viikon yhdisteltynä Business&pleasure-matkalla manner-Euroopassa. Kohteina ovat Luxembourg, jossa osallistun EU-projektini viimeiseen arviointikokoukseen; Brysseli, jossa ehdin käydä moikkaamassa kavereita ja Berliini, jossa on viikonloppuna Kempoleiri ja lisäksi käyn moikkaamassa Elinaa ja Vanttea, jotka tämän vuoden asustavat Saksan pääkaupungissa. Jos tässä ei vielä ollut tarpeeksi agendaa niin laukku on täynnä taftia eli tarkoituksena olisi myös Elinan ommella minulle karonkkamekko tuossa viikonlopun aikana.. Tämä on juurikin sitä aikaoptimismia..

Olisin halunnut tehdä reissun kiertomatkatyyppisesti: Jyväskylä-Helsinki-Luxembourg-

Brysseli-Berliini-Helsinki-Jyväskylä... Mutta tämän reissun hintalappu oli 2500eur.
Sen sijaan Jyväskylä - Helsinki - Brysseli - luxembourg - Brysseli - Berliini - Brysseli - Helsinki - Jyväskylä maksoi rapiat 600eur lentolippuja ja satasen verran junaa päälle. Aikamoinen säästö. Vaikka työmatkaosaan ei omia rahoja menekään niin yritän löytää yliopistolle järkevän budjetin matkustusta, tietenkin. On kuitenkin todella ärsyttävää, että etenkin Finnairin operoimille reiteille kaksisuuntaiset reissut ovat järkyttävän paljon halvempia kuin lentää myös samaa tietä takaisin.. Olen marissut tästä jo vuodesta 2006, jolloin Kiinasta paluuni piti tehdä Lontoon kautta kun se vaan ei käy että jättäisi toisen pään lennolle tulemasta.. ARGH! British airways, SAS jne ovat muuttaneet policyitään, mutta finski vaan porskutteee kahden suunnan lennoillaan. Joku siellä laskee ettei pelkät yhden suunnan lennot kannata.

Väikkärin edistymisestä kiinnostuneille sanottakoon että se on viittä vaille valmis. Tietysti esitarkastajat antavat vielä lausuntonsa ja niin edelleen että työ ei ole vielä loppunut, vaikka reissussa olenkin. Mutta koko syksyn valvomattomat yöt ovat tuottaneet tulosta. Tohtoria minusta ei kuitenkaan 12.12 tule niin kuin olimme alun perin mietiskelleet ohjaajani kanssa. Loppujen lopuksi onko väitös tämän vuoden puolella vai ensi vuoden alussa - tuntuu epärelevantilta. Tärkeämpää on se, että ollaan ohjaajien kanssa tyytyväisiä siihen, että se on juuri niin hyvä, kun tämän nipun artikkeleita kanssa saa aikaan.

Toivon että tämä tarkoittaa vihdoin sitä että saan palata säännöllisen bloggaamisen makuun. Kempoleiripostauksia kun on Lissabonistakin vielä kaksi draftseissä. Yritän saada ulos tällä viikolla ennen ku uusia pukkaa.

Mahtavan mukavaa viikkoa kaikille Suomessa!

/Greetings from Central Europe! I flew this morning to Brussels and now in a train to Luxembourg for my EU project's review. I then go back to brussels and Berlin to see some friends and there is also a Kempo camp in Berlin... If that's not enough for an agenda, i am planning on having a Dress made, which i bought fabriks for from Finland before leaving.. My friend Elina who does all my dresses, is living in Berlin this year - hence this is my chance to get the Dress of my dreams as well as to see her..

For those wondering about my Phd, it is almost done. Of course there is still externals comments on it and such to fix, but the whole autumn to work has paid off. There is still no set date for the viva, depending in last schedules it should be sometime in between mid December to end of January.

I am trying to become a much more regular blogged again as all of my nights are not occupied by PhD related issues. I've still got last two posts from European Taikai waiting in my inbox to get published. Be patient! They will come soon.

Have a great November, where ever you are.