Vaeltamaan Lappiin

 Jotta elämä ei menisi ihan työnteoksi niin tänä vuonna suunnittelin miniloman vielä tähän elokuulle. Tämä onkin sitten tyypiltään varsin erilainen kuin roadtrip reissumme Balkanille.

Lähden nimittäin ystävättäreni kanssa vaeltamaan Saariselälle UKK-puistoon. Ylläolevasta kuvasta voi huomata, että ajomatkamme on varsin takapuolta kuluttava 9h 15minuuttia, jonka aikana on tarkoitus tehdä kahden IT-ammattilaisen päivän työt läppäreiltä;)

Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee aivan Venäjän rajalla. Aamulla vitsailtiinkin, että jätän passin kotiin, mitäköhän tapahtuu jos huomataan kävelleemme venäjälle... Inarissa en ole koskaan tietääkseni aiemmin käynyt. Minähän olen käynyt lapissa lähinnä Ylläksellä, jossa vietimme 10 vuoden ajan kaikki hiihtolomat perheen kanssa 2000-luvun alussa. Nyt taitaa edellisestä reissusta olla se 10 vuotta aikaa ja vuodenaikakin on aika paljon vihreämpi kuin edellisillä reissuilla...

Vaellus on minulle suuren unelman toteutuminen. Olen halunnut lähteä jo 15-kesäisestä lähiten, mutta silloin tulin siihen tulokseen, että kerta en ollut aloittanut partioharrastusta aiemmin niin nyt en enää kehtaa... (Ihana se teinitytön mieli...) Sittemmin ei ole oikein ollut vaellusseuraa saatavilla, mutta puoli vuotta sitten uskaltauduin kysymään että josko kokenut vaeltajaystäväni ottaisi minut mukaan lappiin... 

Matkasuunnitelma ei ole vielä täysin lukkoonlyöty. Saatetaan aloitella kiilopäältä taikka jopa Aittajärveltä, nähtäväksi jää, miten mieli ajopäivän aikana kehittyy... Tarkoitus on kävellä maksimissaan noin 20km päivälenkkejä, painavien rinkkojen kanssa tämä on (kuulema) maksimi.

 Vaelluksessa minua kiinnostaa nimenomaan se selviytymiselementti ja tutustuminen itseen olosuhteissa, jotka eivät ole ideaaliset. On helppoa olla hyvällä tuulella kun on levännyt, lämmin, syöty hyvin jne. Säätiedotus näyttää, että tulemme kohtaamaan sadetta ja tuulta eli mielen venymistä tullaan kohtaamaan. Oman kiinnostavan elementin tuo toki luonnossa teltassa yöpyminen, kokkailu, veden etsiminen jne.

Toisaalta matkaan lähtee tietenkin myös kamera... Toivon, ettei kylmyys syö akkua matkalla ja voin sitten postailla teille kauniita erämaakuvia ensi viikolla.

 Kyllä meinasi hermo mennä jo siinä vaiheessa kun eilen illalla pakkasin rinkan - sen säädöt olivat tietysti ihan vinksin vonksin ja 19,8kg tuntui siltä ettei sitä jaksa kantaa keittiöön asti... Onneksi kuitenkin mieli muuttui säätämisen jälkeen...

Mitä otin mukaan? 
- Teltan, makuupussin, makuualustat (2kpl), retkityynyn, retkipyyhkeen
- Ruokaa (lähinnä voileipää ja päälisiä), vettä, termarin kahvia varten, välipaloja jne.
- Kameran, toisen linssin (laajis 16-40mm/4L oli vaan pakko saada mukaan, samoin 50mm/1.8mm, kamerani on siis Canonin 6D),
- Vihko & kynät
- Lääkkeitä (allergialääkkeet, buranaa, kyypakkausta, rasvaa, hyönteismyrkkyä
- Tulentekovälineet, puukko, kompassi
- Merinovillakerrasto, toinen villa/fleecekerrasto, vaellussukkia, Pipoja, hanskat, alusvaatteita
Siinäpä ne suunnilleen oli... J:n rinkassa on keitin, pääruoat, ensiapupakkaus, jne.

Tämä päivitys tulee jo tien päältä. Tänä iltana siis lähdetään erämaahan ja samoin todennäköisesti kännykkäkuuluvuuspimentoon, mikä tarkoittaa sitä, että sunnuntai-iltaan asti voi olla ettei paljoa somet päivity. Yritän kuitenkin keräillä jonkun verran fiiliksiä insta stooreihin, katsotaan onnistuuko lähettää jotakin viestiä kotiinpäin jossain välissä. Tervetuloa tälle reissulle mukaan seurailemaan!

/Today I am off to Lapland for my first ever hike. I am really excited about this as I have wanted to go since I was a teenager, but somehow had many many excuses before this. So today my friend and I are driving over 9h to the north to the national park of Urho Kekkonen in Inari. We will be walking for four days in the complete wilderness. Let's see how it goes! I am excited but also a little scared: Will my mind stay focused even when it rains all day and everything is wet, cold and miserable... Or when I'm hungry and tired. It's a trip to one's own mind more than anything else... Welcome aboard!