Tänä vuonna...
Juhannusta vietän...
Täällä missä suomalaisen ihmisen kuuluukin elikkäpäs möksällä.
Viimeiset kolme vuotta olemme olleet kesäkuun Kiinassa, joten viimeisestä mökkijuhannuksesta onkin vierähtänyt nyt neljä vuotta siis. Hurjan pitkään.
Joka vuosi ollaan toki oltu mökillä sitten loppukesästä ja muksu on hyvin tietoinen että mikä tää paikka on ja mitkä on täällä parhaimmat huvit.
Topsukka viettäisi kaiken ajan laiturilla ilman vaatteita hilluen, jos vain saisi. Valitettavasti sää on ollut ns. suomalaista juhannussäätä eli tuulee ja sataa vaakatasossa.
Välillä on aurinko pilkahdellut toki, niinkuin näistä kuvista näkee.
Meidän mökkieväät ovat olleet hulppeita ja perinteisiä. Savukalaa ja Kunfu girliä.
Pitkälle on tultu makkarakeskeisestä ruokavaliosta. Humanistivahvistuksemme veljeni seuralaisineen kertoivat, että Jyväskylässä on nuorten keskuudessa vallitseva vegaanibuumi, jossa hippiruoka on alkanut olla mainstreamia ja lihansyönti poikkeus. Tämä käänne tapahtui siis 2018...
Olemme katselleet vanhoja videoita 90-luvun alusta sadepäivien ratoksi. Juuri mikään ei ole 28 vuoteen muuttunut... Serkkuni huomauttikin, että täsmälleen samalla tavalla silloinkin jokaisella on ollut jokin mielipide siitä, mitä toisten pitäisi tehdä tai miten toimia... Eikä tämä ole miksikään muuttunut vuosien varrella.
Onko teidän mökit sellaisia, että koko suku on kerralla paikalla..? Onko se nykyaikaan haasteellista, viettää pienissä tiloissa monen ihmisen kanssa aikaa...? Jotenkin lapsena olen tottunut tähän niin, ettei ihmisten paljous ole minua koskaan häirinnyt. Sen sijaan olen viime aikoina alkanut hahmottaa, että liika sosiaalisuus voi kuormittaa ja sitä voi säädellä poistumalla välillä tilasta... Ehkä lapsena osasin vaan mennä 'omaan maailmaan' vaikka lukemaan kirjaa tai suunnittelemaan omia projektejani. Se lienee tietynlainen taito, että pystyy keskittymään omaan tekemiseen hälinän keskellä eikä anna stressitasojen nousta.
Joka vuosi juhannuksen aikaan Timo-setäni täyttää vuosia. Hyvää syntymäpäivää kuuskytyksveelle!
Lakritsimansikkakakku oli hyvää:)
Miten teidän juhannus on mennyt? Minun juhannuksessa highlightseja olivat ehdottomasti puusaunamme löylyt ja pikku-Hirvaseen pulahdus. Oli myös erinomaista nähdä serkkujani pääkaupunkiseudulta: Sain varsin hyviä neuvoja työelämää varten. Oli mukava jutustella elämistä ja siitä, että ollaanko nykyisin aikuisia vaiko eikö... Milloin se aikuisuus alkaa...? Mitkä ovat aikuisuuden kriteerit...? Siinäpä juhannuspohdintaa kerrakseen.
/This weekend is the mid summer. I am spending it in the summer cottage with relatives - first time for four years. We have been in China every June for 3 years now... Juhannus to me is done the right way when it is with relatives, on the summer cottage. Of course it's challenging: Many people in the small space... of course the weather after a great spring, has taken a turn to the real Finnish Summer weather - 12C and raining and wind so that we have mainly been indoors. But of course there has been sauna, bbq and all - my son would like to spend most time naked hanging around by the lake... My small nudist... Overall, it has been relaxing. Sometimes cottage life can be difficult: Everyone has a suggestion for what others should do. But this time it seems that we have all gotten extra sleep - everyone is in a good mood... Peaceful, all things considered. And it was very nice to see my cousins from the capital area - I got some valuable advice to my working life... Family best <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti