Kesäkuun päivät Kiinassa menevät ohi todella nopeasti. Olen onnellinen siitä, että toisin kuin viime vuonna, aikataulumme ei ole pelkkää kaupungista toiseen ravaamista vaan ollaan ihan vaan kotona Xi'anissa. Arki Suomessa on usein repaleista ja varsinkin viimeinen vuosi on ottanut veronsa. On suorastaan luksusta saada viettää kuukausi Kiinassa hieman pysähtyen. Saada keskittyä niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä, mutta kotimaan elämässä jäävät jotenkin vähäiselle panostukselle.
Kunto ja hyvinvointi
Keväällä on tullut nautittua lasi jos toinenkin alkoholia. Nyt tuntuu taas vaihteeksi siltä, etten kaipaa sitä. Kyllähän täällä usein 3,6% olut tulee illalla juotua, mutta se on kohtuukäyttöä siihen verrattuna, miten stressaavimpina aikoina on käytetty. Koko kevään olen kyllä liikkunut, mutta en niin säännöllisesti kuin olisi ollut tarpeen. Katsottuani itseäni peilistä kesäkuun alussa, tulin siihen tulokseen, että nyt tulee muutos. Olen jumppaillut ahkerasti niinä päivinä, jolloin ei ole sulkapalloa. Nyt kun pojalla ei ole enää rattaita, kävely on sen verran verkkaista menoa, että sitä tuskin voi laskea urheilemiseksi, mut toki on myös kävelty joka päivä. Poika jaksaa kävellä 1-2korttelin matkaa täällä ja sitten pitää kantaa. Onneksi aina voi ottaa tuktukin jos väsyttää.
Kiinassa onneksi on paljon mahdollisuuksia syödä maukkaita kasviksia ja hedelmiä joka aterialla, joten ollaan koko perheen voimin muunnettu meidän ruokavaliota nyt siihen suuntaan. Poitsu rakastaa edelleen shi lang huania eli parsakaalia voissa ja valkosipulissa - sitä syödään melkein joka päivä. Minun kestosuosikkini gambiendouzhao eli chilissä paistetut vihreät pavut päätyvät pöytään joka toinen päivä. Toisinaan herkutellaan alakerran takeaway currylla, jossa on usemmiten Dahl eli linssikastike ja Chana biriyani eli kikhernecurry. Se, joka ol sitä mieltä, että Kiinassa ei voi olla kasvissyöjä, ei vaan osaa tilata...
Perheen kanssa
Suomi-Arjessa A on päiväkodissa pitkät päivät 5kertaa viikossa, joten aikaa hänen kanssaan oleiluun jää vain iltaisin ja viikonloppuisin. Täällä mukavaa on se, että ehditään olla enemmän yhdessä, ei pelkästään pojan kanssa kahdestaan vaan myös kolmestaan perheenä. Katseltiin eilenillalla kuvia meidän ihan ekalta visiitiltä Kiinaan. Poika oli silloin aivan pikkuinen ii sui pan eli puolitoistavuotias. Miten vuodet menevätkin niin nopeasti...
Täällä on aikaa höpsytellä ja leikkiä pojan kanssa hänelle rakkaita lakanoihin käärimisleikkejä. Jos tehdään yhdessä jotain hänelle kivaa juttua, saan heti palautteksi hihkumista, rutistuksia ja nenäpusuja. Pieni, ihana, rakas.
Elokuvia
Ollaan myös ehditty iltaisin katsella elokuvia mieheni kanssa kaksin. Kaikki ovat olleet aika laadukkaita, mehän ei siis mitään paskaa viitsitä katsoa, vaan jos joku on huono niin jää kymmenen minuutin jälkeen kesken.
***leffaspoilereita
Gods of Egypt *** - Kibgslayerin eli Nikolai Coster-Waldeaun tähdittämä satuelokuva coolein Egyptin ylilentoefektein, jossa jumalat pistävät toisiaan turpaan. 300:n faneille... Siis minullahan on soft spot tätä Starwars/indianajones-genreä kohtaan. Kevyesti paras täällä katsomamme pätkä.
Deadpool* - niin minähän 'katsoin' tämän jo kertaalleen, mut se leffailta päättyi siihen, et heräsin kuolaten T:n olkapäältä katsomaan lopputaistelun.. Näin käy siis juurikin suomiarjessa, kun yrittää katsoa leffoja liian väsyneenä... Kiinassa on nukuttu! Kappas, että elämän laatu tuntuu jotenkin paremmalta. No mut juu deadpool oli oikein hauska pätkä, varsinkin Marvel-faneille.
13 Hours*** Tämä tositapahtumiin perustuva sotaelokuvapätkä on varsin hyvin kerrottu, viihdyttävä ja katsomisen arvoinen. Ollaan katseltu useampikin näitä "länsimaat miehittävät lähi-itää" ja mitä sitten tapahtuu -pätkiä. Tanskalainen Kriget oli minusta tätä hitusen parempi.
Black Mass*** - Johnny Depp Bostonin mafiapomona oli Goodfellas kamaa, ei tosin aivan yhtä hyvä, mutta katsottava. Häntä ei maskissaan ja piilareissaan tunnistaisi ellei tietäisi. Vaikuttavaa on tietysti se että tämäkin perustuu tositapahtumiin ja Bostonia näytetään mukavasti.
Spotlight* - Boston-elokuvista päästiin myös tämän vuoden Best Picture Academy Awards -voittajaan elikkä Spotlightiin. Tämä on kyllä huonoin voittaja moneen vuoteen ja voitti tietysti kitten fiddling -aiheensa vuoksi. Michael Keaton, Mark Ruffalo ja kumppanit tekevät ehjät roolisuoritukset, mutta tämä on 90-luvun fiilistely-tv-elokuva... Oliko todella niin huono leffavuosi et ei ollut tämän haastajaa... Siis mää tykkäsin LA LAW-sarjasta aikoinaan, mut come on... En sano et tää olis huono tai mitenkään epäkiinnostava pätkä, mut ei kuitenkaan niin ainutlaatuinen et olis sitä best picture oscaria tarvinnut. Toisaalta olin samaa mieltä myös 12 years a slavesta. Tylsiä voittajia. Birdman sen sijaan - siinä oli sitä jotain.
Stonewall**-Leffa minulle niin rakkaasta aiheesta, elikkäs että saako ihminen olla seksuaali-identiteetiltään se, joka on ja saako sitä näyttää ulospäin. Tämä elokuva herätti paljon ajatuksia, no ensinnäkin siitä, millaista Pride on tänään, 46v myöhemmin - mitä saa näyttää ja mitä ei. Suomessa asiat ovat pääasiassa hyvin. Kaksi saman sukupuolen edustajaa pussailemassa julkisilla paikoilla ei aiheuta sen kummempia kulmien nostoja. Mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin se, ettei ihmistä hyväksytä sellaisena kuin hän on. On toki jokaisen oma asia, kuinka paljon omaa seksuaalisuuttaan kokee tarpeen tuoda esille esimerkiksi pukeutumisellaan tai käytöksellään. Sen tiedän, että en halua elää kaapissa. Ja onneksi Suomessa se ei ole tarpeen. Stonewall kertoo siis Pride-kulkueen syntytarinan kipeästä asiasta eli että millaista on olla homo kuuskyt-seitkytluvun taitteen nykissä. Paljon söpöjä miehiä, suosittelen genrestä pitäville:) ja minut tuntevien on helppo tunnistaa, kuka oli kaikista hotein - vinkkinä et androgyyni ja hyvät hiukset
Kriget ** - Tanskalaisten Afganistanin miehitystarina + courtroomdraama. Borgenin Cast tekee jälleen sotapätkän ja mieheni kanssahan me katsotaan mitä vaan, jos siinä on Pilou Asbaek, tuo tanskalaisten Brad Pitt. Pilouhan löytyy nykyisin myös Game of Thronesista... Mistä tulikin mieleeni et voisin kirjoitella, mitä mieltä olen kutoskaudesta, mut menkööt se toiseen postaukseen, tää on nyt jo maraton enkä mää saa näitä ikinä ulos.
Tutkimus
Tietystikin täällä on myös tullut tehtyä töitä. Ollaan aloitettu useampia tutkimuspapereita kiinalaisten kanssa yhteistyössä. Yksi aihe on kiinalaisen pankin tietoturvallisuuskäytänteet. Tarkoituksena olisi muokata Siposen viimevuotisen MISQ-paperin teoreettisesta viitekehyksestä uusi tutkimus Kiinaan ja katsoa että onko kontekstilla mitään eroa... Oltiin neljän tutkijan voimin sitä eilen pohtimassa Bookstore -kahvilassa eilen koko iltapäivä.
Mieleni tekisi myös tutkia ilmiötä nimeltä Didi eli kiinalainen uber. Mietin, että mikä on kriittinen luku sille, että käyttäjien tarjoamat palvelut ottavat tuulta... Toisekseen minua kiinnostaa, miten digitalisaatio vaikuttaa perinteisien palveluiden tarjoajiin niinkuin esimerkiksi taksikuskeihin. Täällä taksikuskit ovat siis nousseet barrikaadeille, koska didi alkaa olla heitä suositumpi.
Niin kuin työkaverini hyvin tietävät, olen sellainen, että innostun uusista aiheista nopeasti, mutta usein ne jäävät kesken. Kiinassa asiaa ei helpota se, että Google Scholariin pääseminen on käytännössä mahdotonta. Bing Academic on se, minkä varassa elellään.
Elämä
Kaikenkaikkiaan rauhoittuminen on itsekullekin välillä tärkeää. Käyttää päivä vaellellen lapsen kanssa puistosta toiseen, kampukselta toiselle, ostoskeskuksien miellyttäviin ilmastoituihin leikkipaikkoihin. Oma aika ajatella, missä mää tässä elämässä olen ja mitä aion seuraavaksi tehdä. Tuleeko musta isona prohvessori vaiko jotakin ihan muuta... Elämä on nyt ja tässä.
/When in China, We have had loads of time to do things that somehow We tend to have too little time in Finland. Excersising. Eating well. Drinking less. Sleeping more... This time in China is a great contrast to the time last year when We Did five cities in one month. We have been all around China. So We are taking it easy: working and watching over Tops. Hanging out together as a family. We have been watching films, which is somehow something We never really get to, in Finland.
Mainly its been either war in the middle east/Boston related films. We watched the Academy Award Best Picture winner, Spotlight, and were completely unimpressed by it. Yes it was a nice film about what it is like to work in a news paper, and a film about an important topic (kitten fiddling), but still, it was too in love with the 90's. It was a TV movie, much like Argo, I thought - makes me Think, were there not enough competition this year, again. I would have wished something like Mad Max Fury Road would someday win over political films like Spotlight.
What else We have seen? Well, King's slayer Nikolas Coster-Waldeau as an Egyptian god... In Gods of Egypt. Now this i loved. It's like 300 and Indiana Jones put together. And i have a soft spot for this genre, i cant do anything about it. Well worth the watch.
Another actor escaped from Game of Thrones which We have been following lately is Danish Pilou Asbaek, which We basically watch anything by... He is the Brad Pitt of Denmark afterall. He was very good in Kriget (War) which is about Danish occupation of Afganistan.
On top of war and Boston, We have watched Stonewall - Where the pride begun, which for me was a very personal film about acceptance of one's sexual identity and the right to Express it in public. I know We have it well in Finland. No one needs to be in a closet anymore. The film has Lots Of very hunky gay men, so definitely recommending this to anyone who is into the topic.
Overall, it has been nice to get to relax. To hang out with the family. Have meals together, talk and enjoy. To walk in parks with a smallish boy, wander around air-conditioned shopping malls and Think about what to do with this life. Who am i going to be when i grow up? Life is good right here.
Kunto ja hyvinvointi
Keväällä on tullut nautittua lasi jos toinenkin alkoholia. Nyt tuntuu taas vaihteeksi siltä, etten kaipaa sitä. Kyllähän täällä usein 3,6% olut tulee illalla juotua, mutta se on kohtuukäyttöä siihen verrattuna, miten stressaavimpina aikoina on käytetty. Koko kevään olen kyllä liikkunut, mutta en niin säännöllisesti kuin olisi ollut tarpeen. Katsottuani itseäni peilistä kesäkuun alussa, tulin siihen tulokseen, että nyt tulee muutos. Olen jumppaillut ahkerasti niinä päivinä, jolloin ei ole sulkapalloa. Nyt kun pojalla ei ole enää rattaita, kävely on sen verran verkkaista menoa, että sitä tuskin voi laskea urheilemiseksi, mut toki on myös kävelty joka päivä. Poika jaksaa kävellä 1-2korttelin matkaa täällä ja sitten pitää kantaa. Onneksi aina voi ottaa tuktukin jos väsyttää.
Kiinassa onneksi on paljon mahdollisuuksia syödä maukkaita kasviksia ja hedelmiä joka aterialla, joten ollaan koko perheen voimin muunnettu meidän ruokavaliota nyt siihen suuntaan. Poitsu rakastaa edelleen shi lang huania eli parsakaalia voissa ja valkosipulissa - sitä syödään melkein joka päivä. Minun kestosuosikkini gambiendouzhao eli chilissä paistetut vihreät pavut päätyvät pöytään joka toinen päivä. Toisinaan herkutellaan alakerran takeaway currylla, jossa on usemmiten Dahl eli linssikastike ja Chana biriyani eli kikhernecurry. Se, joka ol sitä mieltä, että Kiinassa ei voi olla kasvissyöjä, ei vaan osaa tilata...
Perheen kanssa
Suomi-Arjessa A on päiväkodissa pitkät päivät 5kertaa viikossa, joten aikaa hänen kanssaan oleiluun jää vain iltaisin ja viikonloppuisin. Täällä mukavaa on se, että ehditään olla enemmän yhdessä, ei pelkästään pojan kanssa kahdestaan vaan myös kolmestaan perheenä. Katseltiin eilenillalla kuvia meidän ihan ekalta visiitiltä Kiinaan. Poika oli silloin aivan pikkuinen ii sui pan eli puolitoistavuotias. Miten vuodet menevätkin niin nopeasti...
Täällä on aikaa höpsytellä ja leikkiä pojan kanssa hänelle rakkaita lakanoihin käärimisleikkejä. Jos tehdään yhdessä jotain hänelle kivaa juttua, saan heti palautteksi hihkumista, rutistuksia ja nenäpusuja. Pieni, ihana, rakas.
Elokuvia
Ollaan myös ehditty iltaisin katsella elokuvia mieheni kanssa kaksin. Kaikki ovat olleet aika laadukkaita, mehän ei siis mitään paskaa viitsitä katsoa, vaan jos joku on huono niin jää kymmenen minuutin jälkeen kesken.
***leffaspoilereita
Gods of Egypt *** - Kibgslayerin eli Nikolai Coster-Waldeaun tähdittämä satuelokuva coolein Egyptin ylilentoefektein, jossa jumalat pistävät toisiaan turpaan. 300:n faneille... Siis minullahan on soft spot tätä Starwars/indianajones-genreä kohtaan. Kevyesti paras täällä katsomamme pätkä.
Deadpool* - niin minähän 'katsoin' tämän jo kertaalleen, mut se leffailta päättyi siihen, et heräsin kuolaten T:n olkapäältä katsomaan lopputaistelun.. Näin käy siis juurikin suomiarjessa, kun yrittää katsoa leffoja liian väsyneenä... Kiinassa on nukuttu! Kappas, että elämän laatu tuntuu jotenkin paremmalta. No mut juu deadpool oli oikein hauska pätkä, varsinkin Marvel-faneille.
13 Hours*** Tämä tositapahtumiin perustuva sotaelokuvapätkä on varsin hyvin kerrottu, viihdyttävä ja katsomisen arvoinen. Ollaan katseltu useampikin näitä "länsimaat miehittävät lähi-itää" ja mitä sitten tapahtuu -pätkiä. Tanskalainen Kriget oli minusta tätä hitusen parempi.
Black Mass*** - Johnny Depp Bostonin mafiapomona oli Goodfellas kamaa, ei tosin aivan yhtä hyvä, mutta katsottava. Häntä ei maskissaan ja piilareissaan tunnistaisi ellei tietäisi. Vaikuttavaa on tietysti se että tämäkin perustuu tositapahtumiin ja Bostonia näytetään mukavasti.
Spotlight* - Boston-elokuvista päästiin myös tämän vuoden Best Picture Academy Awards -voittajaan elikkä Spotlightiin. Tämä on kyllä huonoin voittaja moneen vuoteen ja voitti tietysti kitten fiddling -aiheensa vuoksi. Michael Keaton, Mark Ruffalo ja kumppanit tekevät ehjät roolisuoritukset, mutta tämä on 90-luvun fiilistely-tv-elokuva... Oliko todella niin huono leffavuosi et ei ollut tämän haastajaa... Siis mää tykkäsin LA LAW-sarjasta aikoinaan, mut come on... En sano et tää olis huono tai mitenkään epäkiinnostava pätkä, mut ei kuitenkaan niin ainutlaatuinen et olis sitä best picture oscaria tarvinnut. Toisaalta olin samaa mieltä myös 12 years a slavesta. Tylsiä voittajia. Birdman sen sijaan - siinä oli sitä jotain.
Stonewall**-Leffa minulle niin rakkaasta aiheesta, elikkäs että saako ihminen olla seksuaali-identiteetiltään se, joka on ja saako sitä näyttää ulospäin. Tämä elokuva herätti paljon ajatuksia, no ensinnäkin siitä, millaista Pride on tänään, 46v myöhemmin - mitä saa näyttää ja mitä ei. Suomessa asiat ovat pääasiassa hyvin. Kaksi saman sukupuolen edustajaa pussailemassa julkisilla paikoilla ei aiheuta sen kummempia kulmien nostoja. Mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin se, ettei ihmistä hyväksytä sellaisena kuin hän on. On toki jokaisen oma asia, kuinka paljon omaa seksuaalisuuttaan kokee tarpeen tuoda esille esimerkiksi pukeutumisellaan tai käytöksellään. Sen tiedän, että en halua elää kaapissa. Ja onneksi Suomessa se ei ole tarpeen. Stonewall kertoo siis Pride-kulkueen syntytarinan kipeästä asiasta eli että millaista on olla homo kuuskyt-seitkytluvun taitteen nykissä. Paljon söpöjä miehiä, suosittelen genrestä pitäville:) ja minut tuntevien on helppo tunnistaa, kuka oli kaikista hotein - vinkkinä et androgyyni ja hyvät hiukset
Kriget ** - Tanskalaisten Afganistanin miehitystarina + courtroomdraama. Borgenin Cast tekee jälleen sotapätkän ja mieheni kanssahan me katsotaan mitä vaan, jos siinä on Pilou Asbaek, tuo tanskalaisten Brad Pitt. Pilouhan löytyy nykyisin myös Game of Thronesista... Mistä tulikin mieleeni et voisin kirjoitella, mitä mieltä olen kutoskaudesta, mut menkööt se toiseen postaukseen, tää on nyt jo maraton enkä mää saa näitä ikinä ulos.
Tutkimus
Tietystikin täällä on myös tullut tehtyä töitä. Ollaan aloitettu useampia tutkimuspapereita kiinalaisten kanssa yhteistyössä. Yksi aihe on kiinalaisen pankin tietoturvallisuuskäytänteet. Tarkoituksena olisi muokata Siposen viimevuotisen MISQ-paperin teoreettisesta viitekehyksestä uusi tutkimus Kiinaan ja katsoa että onko kontekstilla mitään eroa... Oltiin neljän tutkijan voimin sitä eilen pohtimassa Bookstore -kahvilassa eilen koko iltapäivä.
Mieleni tekisi myös tutkia ilmiötä nimeltä Didi eli kiinalainen uber. Mietin, että mikä on kriittinen luku sille, että käyttäjien tarjoamat palvelut ottavat tuulta... Toisekseen minua kiinnostaa, miten digitalisaatio vaikuttaa perinteisien palveluiden tarjoajiin niinkuin esimerkiksi taksikuskeihin. Täällä taksikuskit ovat siis nousseet barrikaadeille, koska didi alkaa olla heitä suositumpi.
Niin kuin työkaverini hyvin tietävät, olen sellainen, että innostun uusista aiheista nopeasti, mutta usein ne jäävät kesken. Kiinassa asiaa ei helpota se, että Google Scholariin pääseminen on käytännössä mahdotonta. Bing Academic on se, minkä varassa elellään.
Elämä
Kaikenkaikkiaan rauhoittuminen on itsekullekin välillä tärkeää. Käyttää päivä vaellellen lapsen kanssa puistosta toiseen, kampukselta toiselle, ostoskeskuksien miellyttäviin ilmastoituihin leikkipaikkoihin. Oma aika ajatella, missä mää tässä elämässä olen ja mitä aion seuraavaksi tehdä. Tuleeko musta isona prohvessori vaiko jotakin ihan muuta... Elämä on nyt ja tässä.
/When in China, We have had loads of time to do things that somehow We tend to have too little time in Finland. Excersising. Eating well. Drinking less. Sleeping more... This time in China is a great contrast to the time last year when We Did five cities in one month. We have been all around China. So We are taking it easy: working and watching over Tops. Hanging out together as a family. We have been watching films, which is somehow something We never really get to, in Finland.
Mainly its been either war in the middle east/Boston related films. We watched the Academy Award Best Picture winner, Spotlight, and were completely unimpressed by it. Yes it was a nice film about what it is like to work in a news paper, and a film about an important topic (kitten fiddling), but still, it was too in love with the 90's. It was a TV movie, much like Argo, I thought - makes me Think, were there not enough competition this year, again. I would have wished something like Mad Max Fury Road would someday win over political films like Spotlight.
What else We have seen? Well, King's slayer Nikolas Coster-Waldeau as an Egyptian god... In Gods of Egypt. Now this i loved. It's like 300 and Indiana Jones put together. And i have a soft spot for this genre, i cant do anything about it. Well worth the watch.
Another actor escaped from Game of Thrones which We have been following lately is Danish Pilou Asbaek, which We basically watch anything by... He is the Brad Pitt of Denmark afterall. He was very good in Kriget (War) which is about Danish occupation of Afganistan.
On top of war and Boston, We have watched Stonewall - Where the pride begun, which for me was a very personal film about acceptance of one's sexual identity and the right to Express it in public. I know We have it well in Finland. No one needs to be in a closet anymore. The film has Lots Of very hunky gay men, so definitely recommending this to anyone who is into the topic.
Overall, it has been nice to get to relax. To hang out with the family. Have meals together, talk and enjoy. To walk in parks with a smallish boy, wander around air-conditioned shopping malls and Think about what to do with this life. Who am i going to be when i grow up? Life is good right here.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti