Joku voisi sanoa, että olen poikatyttö. Olen aina hakeutunut mielummin miehisille aloille tai harrastuksiin. Vaihdan itse automme renkaat ja hoidan huollot. En juurikaan meikkaa. Minulle on luontevampaa tulla toimeen miesten kuin naisten kanssa. Olen miettinyt tätä viime aikoina istuessani kokouksissa, joissa päävastuullisina istuu 50+ miehiä. Otetaanko nuori nainen vakavasti? Miten tulee pukeutua? Olen ollut muutamissa projektien aloituspalavereissa, joissa alkaa välittömästi hillitön pissikisa isojen poikien välillä: Kenellä valta on ja kuka sitä käyttää...
Eniten ongelmia on uran alussa, kun ei vielä ole kokemusta ja itsevarmuutta on vaikea feikata. Ei siis ihme, että nuorena naisena minua ei ole otettu läheskään yhtä vakavasti kuin vanhempia mieskolleegojani. Kuitenkin tällainen ikä- ja sukupuolirasismi, johon varmasti itsekin olen ennakkoluuloissani syyllistynyt - on usein turhaa: Vanhat miehet ne vasta laiskoja ovatkin tekemään hommia ja usein pitävät pitkiä poliittisia puheenvuoroja, joiden aikana käy ilmi, esimerkiksi että a) kyseinen henkilö ei ymmärrä projektin tasoja oikein, b) ei ole kuunnellut muiden puheenvuoroja ja c) puhuu nyt ainoastaan, koska haluaa vakuuttaa muut siitä, että hänellä se valta nyt on. Valitettavasti tällaiset vievät usein kallista kokousaikaa, jolloin voitaisiin sopia siitä, miten hommat tulee käytännössä hoidetuksi.
Olen miettinyt myös omaa suhtautumistani muihin naisiin, sillä silloin tällöin vastaan tulee tilanne, jossa koen vanhemmat naishenkilöt vaikeina yhteistyökumppaneina. Miespuolisen työkaverini mielestä tämä johtuu siitä, että olen ainaisesti miesten maailmassa paikkaani raivanneena jotenkin 'valmiustilassa', jossa puolustan reviiriäni liiankin tehokkaasti ja tästä johtuu, että tulen paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa. Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ettenkö tulisi toimeen naistenkin kanssa - monet läheisimmät kolleegani vuosien varrelta ovat naisia. Olen huomannut, että jos näyttää siltä, että on syytä pehmittää suhdetta johonkin naiskolleegaan, hyvä taktiikka on luoda joku konflikti tai näkemys, josta ajattelemme samoin. Joitakin kertoja olen käyttänyt jopa pidemmälle vietyjä, pinnallisia konsteja, kuten kokouksen miespuolisten jäsenten ulkonäkökisoja, joissa olemme sitten yhdessä toimineet tuomareina. Tämä konsti tosin vaatii alleen päivällisen ja viinilasillisen, mutta toimii kuin taika: Kaikki naiset on yhdistetty yhteisen aatteen taakse - lisäksi käy ilmi, millaisten kansallisuuksien miesihanteet purevat kehenkin.
Kauttaaltaan naisen asema eurooppalaisissa työyhteisöissä on minusta hyvä - toki keskimääräinen palkkataso ei ole miesten palkkaa vastaava. Ja sitten tulee vastaan tilanteita, niin kuin viime viikolla. Eräs vanhempi miesprofessori oli tällä kertaa tuonut mukanaan miespuolisen, nuoren työntekijän, vaikka hänen trade-markkinaan on viimeisen viiden vuoden ajan ollut n. puolen vuoden välein vaihtuvat nätit naisalaiset. Huomautin hänelle aiheesta ja hän sanoi suoraan, että on kyllästynyt siihen, että naiset pamahtavat heti raskaaksi ja päätti nyt palkata miehen. Mietin, että olisiko suomalainen professori sanonut tätä ääneen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti