Azerbaijan

 When I talked about one year ago my new boss to be, about working in her Erasmus+ projects, it became evident that there was plenty of opportunities to travel to places when I have wanted to go for a long time.

 /Kun juttelin lähemmäs vuosi sitten pomoni kanssa mahdollisuudesta työskennellä hänen Erasmus+ -projekteissaan, kävi nopeasti selville, että näissä projekteissa matkustettaisiin paikkoihin, johon olen jo pitkän aikaa halunnut mennä.

 Ukraine, Georgia, Azerbajzan… Who has not wanted to go to these places?!?

 /Ukraina, Georgia, Azerbajzan - kukapa näissä maissa ei olisi halunnut käydä…?

 I don’t know exactly what I expected of Azerbaijan, but my experience was rather “confusing” at its nature.

 /Azerbajzan - en tiedä mitä odotin - mutta kokemus yhdessä sanassa olisi “hämmentävä”.

 And I travel a lot. I don’t get confused.

 Specifically Baku of course.

 /Etenkin Baku, tietenkin.

 This city is a meeting point of East and West, North and South.

 /Tämä kaupunki on lännen ja idän, pohjoisen ja etelän, kohtaaminen.

 Baku has copied everything which it has fancied, all around the word...

 /Bakussa on ollut rahaa kopioida ‘kaikkea kivaa’ maailmalta.

 For example the black cabs from London; the glass skyscrapers from Dubai

Esim. Lontoosta on kopioitu black cab taksit; Dubaista/arabimaista on kopioitu lasiset pilvenpiirtäjät, joita katsellessa vaan dollarit vilkkuu silmissä.

 Kaiken takana on öljy /It's all about the oil of course.

 /Most of the architecture of the very centre of Baku however is like 19th century French buildings with balconies and romance.

 Silti kaupungin arkkitehtuuri on täynnä mm. vanhaa 1800-luvun Ranskan rakennuksia: kauniita parvekkeita; upeita talojen kattoja.

 /But even that is not the whole picture. On the other hand you feel like in Soviet Union… No wonder as Azerbaijan only became independent in 1991!

 Samaan aikaan tuntuu, kuin olisit sosialistisessa valtiossa - olihan Azerbajzan neuvostoliitossa 1991-vuoteen asti!

 /The concrete suburbs with ruined villages tell another story than the extremely oil rich centre of Baku… Some villages you don’t know if they are just being built or falling apart...

 Betoniset kerrostalolähiöt osittain raunioitune kylineen - ne alueet, joista et oikein osaa sanoa, ovatko ne rakenteilla - vai ovatko ne rappeutumassa.

 /At the same time, this land of fire is filled with the mystic of Arabian nights with their flying rug stores and extremely beautiful tea pots...

 Samaan aikaan täällä vallitsee arabian öiden mystiikka: silkkitien piste lentävine mattokauppoineen, kauniine käsinkoristeltuine teekannuineen ja niin edelleen.

 /Where the Chinese copied only America… The Azerbajzanese have copied everything cool in the world.

 Siinä missä kiinalaiset ovat kopioineet amerikkaa suurella passiolla, azerit ovat kopioineet IHAN KAIKKEA kuulia maailmassa…

 /I understand why this country does well in the Eurovision… it is very much overboard overkill...

 Koko kaupunkia kuvaa minusta parhaiten yksi sana: Pompöösi. Ymmärrän hyvin, miksi he pärjäävät euroviisuissa joka ikinen vuosi.

 /We did not have too much time in Baku. Some parts we just saw from bus window. One night we walked around the old city, sneaking a peek at the open air museum.

 Meillä ei ollut liikaa aikaa Bakussa… Nähtiin keskustaa lähinnä bussin ikkunasta ja yhtenä iltana kävellen vähän vanhassa kaupungissa open air museoita vilkaisten.

 /I know now, that this won’t be the last time I visit Baku. So I was in no hurry. I let the journey take me.

Tiedän jo nyt, että tulen Bakuun takaisin, joten minulla ei ollut hätä. Annoin retken johdattaa ja katsoa, minne se vie.

Kaikki ruoka Azerbajzanissa oli myös hyvää. Tämä tosin on intialaisesta... Mut siis välimeren ruokaa ja turkkilaista sekaisin, namsk.

/I bought a tray. It is exquisitely beautiful and I love it with a passion. I knew I wanted it when I sat my foot into the store. This is the kind of items I would like to possess: Those that have a story. Those that I carried home from the ends of the earth. Those items that chose me. They will never be conmaried. Baku is the most western city of Asia that I’ve visited. It’s also the most Eastern city of the west world where I’ve visited. I am at awe to Azerbaijan. So many questions left. I wish I will return some day to answer.

Ostin tarjottimen. Se on mahdottoman kaunis ja rakastan sitä palavasti. Tiesin, että haluan sen, kun astuin sisään sitä myyneen käsityöläisen pieneen putiikkiin… Tällaisia tavaroita minä haluan omistaa: Niitä, joilla on tarina. Niitä, jotka olen maailmalta itse kotiin kantanut. Niitä, jotka ovat valinneet minut. Baku on länsimaalaisin aasian kaupunki, jossa olen ikinä ollut. Samoin se on itämaisin länsikaupunki, jossa olen ikinä ollut. Se jätti suun auki. Ja paljon kysymyksiä. Toivon, että joku päivä palaan vastaamaan niihin.

/ I cannot tell if Azerbaijan took my heart the way my Ukranian colleagues’ was taken. Maybe not…? But I take it as a challenger - it challenges me to think outside the box and copy only from the best. So pretty much what I do.


En osaa sanoa, veikö Baku sydämeni niinkuin ukrainalaisille kolleegoilleni oli käynyt. Ehkä ei…? Mutta otan sen haastajana. Haastajana ajattelemaan boksin ulkopuolelta. Siispä juurikin mun juttu. Ihana Baku <3. Suosittelen lämpimästi, en muutakaan voi.