Today I am visiting Azerbaijan for the first time. What an interesting time.
We are guests of Kazar University in Baku and brought here by an important issue of student rights in universities.
Today's representatives from University of Jyväskylä included me and our vice dean Timo Tiihonen.
This is a project called AESOP which started last year and the idea is to share best practises between EU universities and the Azerbaijani, Georgian and Ukranian Universities, which do not have policies for Student rights in the same capacity as the European ones do.
New project means a lot of new friends and colleagues.
Many European Universities have so called ‘Ombudsmen’ or ‘Ombudsmen offices’ which are usually independent parties appointed by the rector/council which watch over student rights and resolve possible conflicts…
Ombudsmen can be within or outside the university, but the idea would be that they are easy to approach people who really listen to the worries and also help with legal counsel when needed. The idea of AESOP is to change policies in the partner universities to establish ombudsmen offices.
Actually in JYU, we do not have one. We were wondering why, but the reason is that student unions in Finland are so strong that they watch over student rights quite well. In JYU, we also have the complementing policy of so called “hyvis” (goodie) staff members who have similar role to the ombudsmen within our university. We have more than 40 of them total. Listening to students problems are a part of their jobs, but not the entire part.
Anyways it has been a very eye opening experience in Baku so far, but culturally as well as professionally. I will write more about the city, architecture, food and so on, hopefully tomorrow… If I don’t die of tiredness…
Oh, and I managed to fuck my phone into a state where it only shows the Apple logo of Death, doesn’t turn itself on… That’s all you need when travelling to an entirely new country or two, far away from home… Oh well… Maybe teaches patience to do things in the slow fashion...
And in Finnish/Sitten Suomeksi:
Tänään olen Bakussa, Azerbajzanissa, Kazarin yliopiston vieraana.
Tämä on ensimmäinen matkani Azerbajzaniin ja myös kaukasukselle. Siispä varsin mielenkiintoista.
Matkalla pysähdyin Kiovassa ja onnistuin jotenkin saattamaan iphone kutoseni tilaan, jossa se ei halua startata, joten tänään olen myös ollut ilman kännykkää. Tavallaan se on rentouttavaakin, mutta toisaalta läppäri + järkkärikombolla töiden tekeminen on osaltaan hitaampaa ja kankeampaa kuin kännykällä. Ärsyttävää, kun teknologia ei pelaa, tulee aivan kädetön olo. Älkää siis ihmetelkö jos en vastaa Whats App-viesteihini. Skype/Facebook-viestit toimivat…
Minuit toi Bakuun AESOP -projekti, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä yliopisto-opiskelijoiden oikeuksista vaalivista organisaatioista.
Tähän on olemassa oikein käsite “ombudsmen”, jota minä en ollut kuullut ennen tähän projektiin liittymistä. Ombudsmen -toimistot ovat paikkoja, joihin opiskelijat voivat tulla ratkaisemaan konflikteja yliopistomaailmassa.
Ombudsmen-toimistoja ei pahemmin löydy azerbajzanilaisista, ukrainalaisista ja georgialaisista yliopistoista, joten AESOP-projektin tarkoituksena on perustaa vastaavia käytänteitä partneriyliopistoihin näissä kolmessa maassa ja hakea inspiraatiota EU:n sisäisten partnerien yliopistojen käytänteistä.
Ombudsmen-toimiston eettisiä arvoja ovat mm. Akateeminen luotettavuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus.
AESOP on yksi kolmesta Erasmus+ -projektista, jota hallinnoin IT-tiedekunnan Digital Learning Environments -tiimissä.
JYU:n rooli on konsultoida. Meidän yliopistostahan ei ns. Ombudsmen-toimintaa löydy sellaisenaan.
Yksi syy siihen on vahva opiskelijajärjestökulttuuri, jotka pystyvät vaikuttamaan opiskelijoiden oikeuksiin Jyväskylässä ja Suomessa.
JYU:ssa on lisäksi ns. “Hyvis”-malli käytössä eli jokaisen tiedekunnan sisällä on Hyviksiä, joiden on tarkoitus toimia ns. matalan kynnyksen kuuntelijoina opiskelijoiden huolille ja konflikteille. Näitä on yliopistossamme yli 40…
Kuuntelimme kauhuissamme, että ei kai yksi nimitetty “ombudsman” pysty kuuntelemaan kaikkien huolia ja valituksia, jos yliopistossa on esimerkiksi 40 000 opiskelijaa…?!?!
Jokatapauksessa visiitti Azerbajzaniin on ollut antoisa ja erittäin mielenkiintoinen.
Käytiin syömässä paikallista ruokaa koko konsortion voimin.
Kirjoittelen toisen tekstin huomioistani kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja niin edelleen liittyen, toivon mukaisesti huomenna. Jos en kuole väsymykseen ennen sitä.
Lopeta postauksesi pakolliseen vessaselfieen...?
We are guests of Kazar University in Baku and brought here by an important issue of student rights in universities.
Today's representatives from University of Jyväskylä included me and our vice dean Timo Tiihonen.
This is a project called AESOP which started last year and the idea is to share best practises between EU universities and the Azerbaijani, Georgian and Ukranian Universities, which do not have policies for Student rights in the same capacity as the European ones do.
New project means a lot of new friends and colleagues.
Many European Universities have so called ‘Ombudsmen’ or ‘Ombudsmen offices’ which are usually independent parties appointed by the rector/council which watch over student rights and resolve possible conflicts…
Ombudsmen can be within or outside the university, but the idea would be that they are easy to approach people who really listen to the worries and also help with legal counsel when needed. The idea of AESOP is to change policies in the partner universities to establish ombudsmen offices.
Actually in JYU, we do not have one. We were wondering why, but the reason is that student unions in Finland are so strong that they watch over student rights quite well. In JYU, we also have the complementing policy of so called “hyvis” (goodie) staff members who have similar role to the ombudsmen within our university. We have more than 40 of them total. Listening to students problems are a part of their jobs, but not the entire part.
Anyways it has been a very eye opening experience in Baku so far, but culturally as well as professionally. I will write more about the city, architecture, food and so on, hopefully tomorrow… If I don’t die of tiredness…
Oh, and I managed to fuck my phone into a state where it only shows the Apple logo of Death, doesn’t turn itself on… That’s all you need when travelling to an entirely new country or two, far away from home… Oh well… Maybe teaches patience to do things in the slow fashion...
And in Finnish/Sitten Suomeksi:
Tänään olen Bakussa, Azerbajzanissa, Kazarin yliopiston vieraana.
Tämä on ensimmäinen matkani Azerbajzaniin ja myös kaukasukselle. Siispä varsin mielenkiintoista.
Matkalla pysähdyin Kiovassa ja onnistuin jotenkin saattamaan iphone kutoseni tilaan, jossa se ei halua startata, joten tänään olen myös ollut ilman kännykkää. Tavallaan se on rentouttavaakin, mutta toisaalta läppäri + järkkärikombolla töiden tekeminen on osaltaan hitaampaa ja kankeampaa kuin kännykällä. Ärsyttävää, kun teknologia ei pelaa, tulee aivan kädetön olo. Älkää siis ihmetelkö jos en vastaa Whats App-viesteihini. Skype/Facebook-viestit toimivat…
Minuit toi Bakuun AESOP -projekti, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä yliopisto-opiskelijoiden oikeuksista vaalivista organisaatioista.
Tähän on olemassa oikein käsite “ombudsmen”, jota minä en ollut kuullut ennen tähän projektiin liittymistä. Ombudsmen -toimistot ovat paikkoja, joihin opiskelijat voivat tulla ratkaisemaan konflikteja yliopistomaailmassa.
Ombudsmen-toimistoja ei pahemmin löydy azerbajzanilaisista, ukrainalaisista ja georgialaisista yliopistoista, joten AESOP-projektin tarkoituksena on perustaa vastaavia käytänteitä partneriyliopistoihin näissä kolmessa maassa ja hakea inspiraatiota EU:n sisäisten partnerien yliopistojen käytänteistä.
Ombudsmen-toimiston eettisiä arvoja ovat mm. Akateeminen luotettavuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus.
AESOP on yksi kolmesta Erasmus+ -projektista, jota hallinnoin IT-tiedekunnan Digital Learning Environments -tiimissä.
JYU:n rooli on konsultoida. Meidän yliopistostahan ei ns. Ombudsmen-toimintaa löydy sellaisenaan.
Yksi syy siihen on vahva opiskelijajärjestökulttuuri, jotka pystyvät vaikuttamaan opiskelijoiden oikeuksiin Jyväskylässä ja Suomessa.
JYU:ssa on lisäksi ns. “Hyvis”-malli käytössä eli jokaisen tiedekunnan sisällä on Hyviksiä, joiden on tarkoitus toimia ns. matalan kynnyksen kuuntelijoina opiskelijoiden huolille ja konflikteille. Näitä on yliopistossamme yli 40…
Kuuntelimme kauhuissamme, että ei kai yksi nimitetty “ombudsman” pysty kuuntelemaan kaikkien huolia ja valituksia, jos yliopistossa on esimerkiksi 40 000 opiskelijaa…?!?!
Jokatapauksessa visiitti Azerbajzaniin on ollut antoisa ja erittäin mielenkiintoinen.
Käytiin syömässä paikallista ruokaa koko konsortion voimin.
Kirjoittelen toisen tekstin huomioistani kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja niin edelleen liittyen, toivon mukaisesti huomenna. Jos en kuole väsymykseen ennen sitä.
Lopeta postauksesi pakolliseen vessaselfieen...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti