Parhaita kiinapäiviä muslimikorttelissa

 

Mulla on uus suosikkipäivä Xi'anissa (viikonloppupäivä, jolloin en oo töissä). Se menee niin, että aamulla herätään myöhään (klo 9-10) ja aamutoimien + aamupalan jälkeen sit otetaan taksi kellotornille elikkä keskustaan. Siellä käydään shoppingmallin yläkerran sisäleikkipuistossa leikkimässä pojan kanssa noin tunnin verran - tai niin kauan, kun hän jaksaa leikkiä. Joskus jopa kaksi! No sitten syödään nuudeleita tai jotain kivaa hotpottia samaisen kauppakeskuksen Food Hallilla.

 Sitten vaihdetaan vaippikset yläkerran siedettävässä vessassa (jossa ei kuitenkaan valitettavasti ole vessanpönttöä, sori äiti). Poika rattaisiin ja kohti muslimikorttelia. Vaihtoehtoisesti voi shopata ekana 'oikeissa kaupoissa' (=kalliissa kaupoissa kuten Minnetonkassa, Uniglossa, Miss Sixtyssä etc.) Poika nukahtaa yleensä viimeistään Bell/Drumm Towereiden alikulussa.

 Sitten ei kun tinkimään. Muslimikorttelissa on paljon krääsää, mutta jostain syystä tämä on minun mielestäni 'oikeanlaista krääsää' eli paljon kiinnostavia ostoksia voi siellä tehdä. Olen ostanut mm. pöytäliinoja, tyynynpäällisiä, lapsen vaatteita, aikuisten vaatteita (silkkipyjamaa yms), DVDeitä, krääsää ja tietenkin ah niin vietteleviä feikkilaukkuja. En ole todellakaan erityisen muotitietoinen, mutta viime vuosien blogiharrastukseni on saanut minut innostuneeksi siitä, mitä päälläni on ja etenkin siitä, millaisia laukkuja käsipuolessani kanniskelen. Kuitenkin käytän rahani mielummin lentolippuhin kuin merkkilaukkuihin - ehkä jos sellaisen joku päivä ostan, täytyy sitten säästää tosissaan... Noh, toistaiseksi olen siis iloinnut ihanista feikeistä - ostin viime viikonloppuna kuusi, siis sanon nyt uudestaan, KUUSI laukkua. Ja sinne jäi vielä muutama, jotka mielelläni veisin kotiin mukanani. Toistaiseksi matkaan on lähtenyt yksi konjakin värinen, yksi puna-musta, yksi violetti, kaksi valkoista ja yksi tumma clutch. Mieheni kysyi minulta aivan oikeutetusti, että mihin ihmeeseen minä tarvitsen niitä kaikkia, kun minulla on vain kaksi kättä... Puolustukseksi voin sanoa, että se toinen valkoinen oli pakko hankkia, kun se maksoi vain 2,5euroa ja oli kiva. Mielessä on vielä harmaa ja musta laukku, ja ehkä tumman ruskea. Mut ekana täytyy lähettää noi ostetut kotiin varmaankin.

 Olen kuullut, että materialismiin turtuu täällä noin vuodessa. Se on varmasti totta, mutta kun ollaan täällä vain talvi niin ei sitä ähkyä ehdi tulla.

Sit kun lapsi herää niin pakataan kaikki ostokset (tässä vaiheessa ehkä noin kolme kassillista) ja käppäillään taksijonoon. Yleensä paikallinen Tuk-Tuk riksakuski tulee tarjoamaan palveluitaan ja riksa kotiin maksaa 30-55RMB riippuen siitä, onko rush hour vai ei. Tai sitten voi odotella taksia, joka sitten kun tulee maksaa n. 15-20RMB. Kuitenkin jos kello on paljon yli neljän, otan monesti riksan, koska sen saa aina heti (ei tarvii odottaa esim. tuntia), eikä tarvii tapella muiden asiakkaiden kanssa siitä, mikä taksi on mun. Ja lisäksi riksat menee ruuhkassa ohi ihan kaikista autoista. Lisäks niissä on sitä jotain kiinalaista tunnelmaa ja voi ajatella, ettei ainakaan ikinä kotona pääse tällaiseen kyytiin.

 Tässä vaiheessa kello on noin viisi ja isi lopettelee työpäivänsä. Klo 17-19 on meillä yleensä yhteistä ruokailuaikaa, jolloin käydään syömässä jossain ravintolassa. Kertaakaan ei olla laitettu itse ruokaa, täytyy myöntää. Mä en käytä meidän kaasuliettä mihinkään muuhun kuin kananmunien keittoon. Lapselle tehdään nuudeleita vedenkeittimellä, mut muuten me syödäänkin ulkona. Ravintolakeikka kestää yleensä tunnista puoleentoista (hotpot on hitain) ja sen jälkeen sitten yleensä skypetellään Suomeen tai britteihin jonkun mummin, sukulaisen tai ystävän kanssa noin tunnin verran kuulumisia. Sen aikana tai sen jälkeen lapsi laitetaan kylpyyn ja syödään iltapalaa, riippuen hieman miten on ravinteliruoka maistunut.

 Sitten onkin vuorossa vähän 'telkan' eli läppäriltä tv-sarjojen katselua. Tällä hetkellä mieheni kirjoittaa Spartacuksen episodiguidea, joten ollaan katseltu ainakin yksi jakso Spartacusta per ilta. Sen lisäksi meillä kuluu esim. Homeland, Downton Abbey, Sons of Anarchy, Hawaji-five-O, Glee, Broadwalk Empire, Big Bang Theory, The Hour, Walking Dead ja niin edelleen. Ollaan tv-sarjojen suurkuluttajia joo. Lapsi yleensä nukahtaa klo 22-23 välillä. Mä sanoisin, että aikuiset keskimäärin tunnin myöhemmin.

  I have a favourite day in Xi'an. It goes pretty much like this:
1. Get up, head to the bell tower
2. Play at indoor playground, eat at food court
3. Shop while baby sleeps in the muslim quarter
4. Take Tuk-tuk home and eat dinner in a fantastic restaurant
5. Speak on skype to home with a relative
6. Watch tv until smallish falls asleep

Good days:)

Dear Santa,

Huomenna minä saan joululahjani eli lapsuus-perheeni saapuu Kiinaan meidän vieraaksemme. Tämä itsessään on jo niin ihana, iso lahja, että olen varoitellut heitä hankkimasta muita lahjoja. Tein kuitenkin pienen lahjalistan, koska meitä kiinnostaa lähinnä muutamien asioiden tuominen tänne ja täältä pois.

Tällaisen Joululahjatoivelistan lähetin äidilleni:
-Pari paria paksuja sukkahousuja, valkoiset + joku muu väri esim. musta/harmaa
-Ruispalat -paketti. Mieluiten Vaasan, mut jos ei oo niin Fazerinkin käy.
-Sinihomejuustoa (esim. Aura/Castello) - tätä saa mun mielestä Helsinki-Vantaalta, kuten myös ruispaloja
-Paksu viininpunainen huivi (joka mulla on siis itsellä jossain, ei tarvii ostaa)
-Villasukat (voitte jättää omanne)
-Kirjat, jotka mieheni oli tilannut itsellensä
-iPhonen muovikuori (koska lapsonen heittelee sitä niin, että on vaan ajan kysymys milloin se lakkaa lopullisesti toimimasta. Ja täällä on lakattu myymästä 3GS:n kuoria (kaikki on vaan neloseen tai vitoseen)

Suosittelin heille myös lämpimästi, etteivät tuo MITÄÄN tämän listan ulkopuolelta, koskapa kaikki, mitä tuovat meidän pitää viedä myös takaisin parin kuukauden päästä (tai lähettää). Lisäksi täältä voi kyllä ostaa about kaiken, mitä voisi haluta antaa lahjaksi. Arvelen, että jouluaattona me käymme shoppailemassa lahjoja vielä.

Minut henkilökohtaisesti tunetevat tietävät, että olen jouluihminen ja valmistelen sitä ajoissa. Tänä vuonna joulutervehdyksiä ei ole kuitenkaan pudonnut yhdenkään teistä postiluukusta. Kiinassa olo on vaan yksinkertaisesti ollut liian raskasta normaalin joulutervehdysrumban pyörittämiseen. Ehkäpä annatte anteeksi, ystävät. Muistan kyllä teitä, en vaan juuri nyt.

Tervetuloa Kiinaan huomenna Eno ja Mummi!

Tomorrow I get my Christmas present when my family arrives to Xi'an to visit us. I've told them to bring no other presents. Well... Except a small list of things that we need, such as tights, rye bread, blue cheese, books that my husband ordered himself and so on. 

Vain Valkeata Joulua

Seuraa tajunnanvirtapostaus. Varoitus! P:skan netin ansiosta tällä hetkellä kuvien lataaminen on sen verran mahdotonta, että joudutte lueskelemaan vaan pelkkää höpinää.

Niin sitä valkoista joula mielessäin ootan minä vain. Noh, itseasiassa en odota, mutta niin tuolla ulkona vaan sataa lunta! Ja Xi'anissa ei pitänyt sataa kuin kerran vuodessa... Noh, eiköhän oo sulanut jouluun mennessä tai arvelen, et jo huomenna on sulanut, sen verran märältä näyttää. Kylmä on, hyh hyh.

Oon muuttanut mun toimiston Pasific Coffeeseen taas, koska oikee toimisto on jääkaappi. Täytyykin tehdä postaus Pasificista, se on varsinainen life line mulle täällä. Tulee mieleen ne ajat, kun olin 15-vuotias ja serkuttareni kanssa hengailtiin kaupungilla koko päivä, ettei tarvinnut olla kotona kuuntelemassa äidin toiveita siivota tai muuta komennusta. Tosin me taidettiin hengailla 'Havenissa' eli paikallisessa korttipelikaupassa eniten. Jokainen tarvii olohuoneita, jotka on kodin ulkopuolella ja Kiinassa tällainen paikka on kyllä jotain todella uskomatonta, koska kaikkialla on niin paljon ihmisiä. Mut mun Pasifikissa tänään - ehkä kaks muuta asiakasta... Johtunee säästä!

No mitä muuta kuuluu? Joulua en oo valmistellut. En ole koristellut. En ole tehnyt suunnitelmia. En ole kuurannut lattioita. Joulu tulee tänne, mutta se on hyvin, hyvin erilainen joulu. Meidän jouluna syödään todennäköisesti Currya ravintolassa ja ehkä käppäillään pagodan ympäri. Noh, jos totta puhutaan niin ostin sentään joulupaperia ja teippiä, jos vaikka olis jotain paketoitavaa jossain vaiheessa. Meinaan käyttää huomisen/lauantain aika visusti joulushoppailuun. Aikeena on löytää jotain äidille, veljelle, pienelle ja isolle. Neljä lahjaa - aika kova tavoite. Suuntana on varmasti muslimikortteli ja sen ihmeet. Mulla on vieläkin yli puolet siitä koluamatta läpi, koska joka kerta jään jumiin niihin feikkilaukkukauppoihin ja sitten poika jo herääkin päikkäreiltään.

15 vuoden päästä

Paikallinen tutkimusryhmäni täytti 15v ja illallisella jokainen sai kertoa, missä haaveilee olevansa 15 vuoden päästä. Tämä olikin mukava keskustelu ja oli todella kiinnostavaa kuulla, mistä kiinalaiset opiskelijat haaveilevat. Mukana oli aika paljon 'haluan olla hyvä vaimo ja äiti'-vastauksia, mutta kappas ei yhtään haluan olla hyvä aviomies tai isä... Noh, kiinalaisten sukupuoliroolikäsitykset ovat syvällä, mutta eivät kuitenkaan ihan japanilaisten naisten tasolla: täällä sentään kaikki naiset menevät perheenperustamisen jälkeen takaisin töihin yleensä ja moni haaveili tutkijanurasta tai vaikkapa webkaupan tai kampaamon perustamisesta.

Miksi kampaamoyrittäjä opiskelee yliopistossa? Syynä lienee vanhempien painostus. Xi'an jiaotong on erityisesti kuulema niin hyvä yliopisto, että jos ei oo muuta haavetta niin vanhemmat tunkee sinne.

Luokan pojat haaveilivat rikkaudesta - professuuriudesta, mammonasta, uuden feisbuukin perustamisesta jne. Muutama halusi olla 'onnellinen' ja ystäväni Pei sanoi, että hän haluaisi kehittää itseään ja olla tyytyväinen siihen, missä on ja mitä on saavuttanut. Siinäpä viisautta kerrakseen.

  Minullakin on 15-vuotissuunnitelma. Siihen kuuluu seuraavan viiden vuoden säteellä väitöskirjan viimeistely ja julkaiseminen hyvissä IS-alan lehdissä. Ja sitten myös lisävuosia kaukoidässä, mieluiten Japanissa, mutta kuten huomaatte - Kiinakin on meille hyvin mieluinen paikka. Haluaisin asua pari vuotta jommassa kummassa maassa, jotta oppisin puhumaan kieltä paremmin ja lapseni tulisivat kolmikielisiksi huomaamattaan. Toinen lapsi meillä on suunnitelmissa myös, katsoo nyt miten se sijoittuu tähän ura- ja matkaelämän välimaastoon. Toisaalta on aivan ihanaa, että on vain yksi lapsi. Se on niin helppo saada hoitoon ja vaatii loppujen lopuksi niin vähän. Mutta minusta on itsekästä riistää lapselta mahdollisuuden sisarukseen - jo ihan siitä perspektiivistä, että olisin itse huomattavasti itsekkäämpi (vieläkin itsekkäämpi) ja erilainen ihminen, jos veljeäni ei olisi olemassa. Myös vanhempien sairastuessa ja kuollessa sisarukset ovat hirvittävän tärkeitä - haluan tarjota pojalleni sitä tukea ja iloa, jota veljeni minulle tuo.

15-vuoden päästä haluaisin asua Jyväskylässä, mutta haluaisin että minulla olisi työ, jonka puitteissa voisin matkustaa maailmalla, myös Kiinassa ja Japanissa. Haaveilen hieman isommasta asunnosta ja autosta, jossa olisi ilmastointi! Poikani alkaa olla lukioiässä, joten arvelen meidän asustavan aika kiinteästi Suomessa - kyllä ilmainen koulutus vaan on hieno asia maailmassa. Toivon, että saan edelleen tehdä minua itseäni haastavaa ja kehittävää työtä, mieluiten sellaista, jota voi tehdä etänä myös muualta maailmalta käsin. Nämä olivat siis rationaalisia haaveita. Irrationaalinen haave on, että pääsisin joskus Oscar-gaalaan:)

Kuvituksena tässä postauksessa on 'juhlinnasta' eli täällä juhlittiin kukin, sulkapalloin ja illallisin.

My Chinese University laboratory turned 15 years old on 12th of December and over dinner everyone took turns on telling where they would like to see themselves in 15 years from now. In 2027 many of the students wanted to be 'just like professor LI' or 'be a good wife and mother', which I guess was funny because I don't think any Finnish girl would answer quite so... Well, maybe. It was very intersting to hear their dreams - some wanted money, fame or even to found their own hair dressers'. Why do you study in the university if you like to cut hair? Beats me. Probably parent pressure is the answer.

I also have a plan that involves one dissertation, bigger house etc. I'd like to live in Jyväskylä, but also I'd like to have lived in China or Japan for two years to learn the language well and make my kids trilingual too. I quite like it here, so perhaps we'll come back to Xi'an for a longer period. We shall see.

These were more or less rational dreams. The irrational is to be invited to the Oscar gala some day. Just so I could pull off a great dress of course:)

 

Sisäleikkipuistot

Ensiksikin: tämän postauksen tekeminen on kestänyt viisi! päivää. Siis se on ollut valmis jo viikon, mutta kuvien lataaminen
Lapsen kanssa Kiinassa sisäleikkipuistot ovat keitaita aavikolla näin talvella. Xi'anissa ulkona saattaa olla -8ckin, joten leikkiminen puistossa käy nopeasti kylmäksi ja lisäksi ainakin meidän pienen ongelma on ollut se, että ei löydy sellaisia hanskoja, jotka olisivat sekä lämpimät että joilla voisi leikkiäkin, tämän ikäiselle.

 Onneksi paikallisia hoploppeja löytyy! Paikallinen ystäväni kertoi, että näitä löytyy parhaiten ostoskeskuksien ylimmästä kerroksesta - mikä osoittautuikin hyväksi vinkiksi. Xi'anissa mieheni löysi ison sisäleikkipuiston aivan kellotornin vierestä, eli aivan ydinkeskustasta.

 Tämä onkin monipuolinen leikkipaikka, on tramppaa, on pieniä autoja, joilla ajella, on liukumäkiä ja kiikkuja ja pallomerta ja kiipeilyseinää ja karuselliä ja jopa ilmapistooleja, joilla ampua pallomeren palloja. Kiikkuja ei nimittäin löydy tosiaankaan joka puistosta niin kuin Suomessa. Taitaa olla eka paikka tää, josta on löytynyt.

 Sisäänpääsy on huikeat 4eur päivä, mutta jos ostaa 15 kerran kortin niin pääsee 2eurolla kerta sisään. Koskapa kiinalaisille tämä on paljon rahaa, paikka on aika tyhjä ainakin arkisin.

Pisteitä tämä saa myös turvallisuudestaan - ei ole montaa paikkaa, jossa voisi itsensä loukata. Äiti voi rauhassa blogata kännykällä, katsellen syrjäsilmällä. Ja tällaisella matkalla pieni joutuu kuitenkin tekemään niin paljon aikuisten juttuja - istumaan hiljaa ja monet kerrat täytyy kieltää tekemästä jotain, joten on mielestäni kohtuullista, että poika saa viettää tunnin pari mukavaa stressivapaata lapsen aikaa päivässä. Ja sisällä on kiva olla sumuisena päivänä kun on 'chengdu-sää':)

Toki aurinkoisena päivänä ulkoilemme omalla pihalla mieluusti.Leikkipuisto Xi'anin keskustassa saa  5/5 tähteä, koska se on rauhallinen, turvallinen ja tarpeeksi kiinnostava - en usko pojan kyllästyvän tähän leluvalikoimaan ihan hetkessä.

Indoor playgrounds are like oasis in the desert in china: so often our son needs to do adoult things on sit in his pram, of be told off on something... So it's great to give him an hour or two to just be a child and laugh and run around. This also tires him out nicely, so he will have a nice nap.

My husband's friend gave us a tip that you can find indoor playgrounds at the top floors of shopping malls or supermarkets. Following this advice he hit a jackpot in centre of xi'an, near the bell tower and discovered a playground of all playgrounds, equipped with slides, ball pits, car roller coasters, rolling around squirrels and many other things like a climbing wall and trampoline. Oh and swings: it's a rare thing in china, unlike in Finland:) I give this playground 5/5 stars - nice stuff and it's basically deserted because of high admission: 2£ for regular customers.

Ei voi kaikki illat mennä VPN:n kanssa tappeluun...

Nyt ihan oikeasti menee hermot tähän Kiinan systeemiin kun kolmatta päivää takkuaa tää blogger, enkä saa kuvia ladattua. Voi olla, että joudun antautumaan ja muuttamaan omaan domainiini lähitulevaisuudessa. Siellä tällä hetkellä sijaitsee englanninkielinen maailmanympärysmatkablogimme vuodelta 2009, joten blogisiivous on tehtävä, jos päätän sinne siirtyä. Kyllä ärsyttää niin maan vietävästi! Niin, että jos musta ei mitään kuulu niin tsekkaa: www.finnworld.org

I am loosing the battle against the communist big brother. If you don't hear from me one day, it's because I could not load... Check out www.finnworld.org on those days. I am pissed off!

Da Ming Gong

Vierailimme eräänä kauniina päivänä Tang-dynastian kielletyssä kaupungissa eli Da Ming Gongissa. Tämä alue ei ole mikään pikkupuisto, vaan sen mitta on kolmen metropysäkin väli. Kävelyä oli tuona päivänä siis reilusti luvassa.

Toisin kuin varsinainen kielletty kaupunki Pekingissä, tämä on siis vaan keisarillisen Tang-dynastian aikaisen kielletyn kaupungin raunioiden päälle kyhätty puisto.

Alue on aivan uusi, n. vuoden verran ollut auki yleisölle. Ihan niin kuin Xi'anissa ei olisi tarpeeksi nähtävää... No, onpahan siellä ainakin yksi historiallinen alue saatu hökkelikylän alta turisteille nähtäväksi.

Kaikenlaista jännää Tang-taidetta ja arkkitehtuuria löytyy tästäkin kohteesta siis. Tässä on iso patsas, jossa ministerit lähestyvät keisaria. Heidän tulee näyttää kiireisiltä, koska on selvää, että keisari ei voi 'odotella' heitä tulemaan.

Varsin mainio patsastus minusta:)

Eteläportin rakennus on uudelleen pystytetty ja siinä sijaitsee museo, jossa voi käydä katsomassa arkeologisia kaivauksia, jotka ovat alkuperäisen etelä-portin perusteet. Erittäin metadatamaista meininkiä siis - clever Chinese!

Pieni miesväki sai kerrankin juosta isolla alueella sydämensä kyllyydestä.

Da ming gongiin mennessä kannattaa ottaa selvää, mitä esityksiä on missäkin paikassa mihinkäkin aikaan. Esim. heidän www-sivuiltaan. Yritän löytää teille linkin sinne. Me satuimme olemaan paikalla yhden shown ajan - sitäkin mahtavampi spektaakkeli se oli. Kirjoitin siitä erillisen postauksen.

Puistossa vierailuun menee helposti yksi päivä. Liikkuminen esim. autolla (olisko n. 20RMB) tai pyörällä on hyvä idea. Etelä-portilta voi vuokrata kuskin tai tandem-pyörän. Meillä oli rattaat, joten käveltiin.

Itse puiston sisällä on historiallisempi 'kaivausalue', joka on avoinna vain pääsymaksulla (n. 60RMB). Siellä on vanhan palatsin perustuksia ja mm. pienoismalli koko kaupungista...Ja tietysti varmasti ei ketään muita turisteja näin joulukuussa - kiinalaisethan eivät maksa tällaisesta...

Taivaallisen rauhan aukiokin kalpenee tälle tilanpaljoudelle...

Tässä siis eteläportin miniatyyri.

Joskus aikaa sitten täällä näytti tältä.

Mä tykkään Tang-dynastian tyylistä kovasti. Lieneekö koska se on japanilaisten tyyli...

Meidät keskelle pienoismallia viittoi paikallinen siivooja...

...Kävi sitten ilmi, ettei siellä olisi saanut kävellä (oli kyllä käytävät ihan sitä varten).

Tämän havaitsimme, kun minibussillinen armeijapukuisia miehiä tuli pika-pikaa karkottamaan meidät pienoismallista.

Me oltiin silleen, että ei kyllä olis menty, mutkun toi siivooja viittoi. Siinä vaiheessa siivooja oli paennut paikalta.

Puisto jatkuu ja jatkuu vielä siinä vaiheessa kun jalkasi ovat jo setsuuria.

Erinäisiä Tang-dynastian merkkejä ja areenoita löytyi siihen malliin, että arvelen tämän olevan ns. kakkos Tang paratiisi... Jossain vaiheessa varmaan tälle löytyy käyttöä, mutta näin joulukuussa paikka oli vaan autio.

Toki siellä oli upeita kultaveistoksia yms irrationaalista nähtävää.

Tang-naisilla on minusta kiinnostavia hiustyylejä, mutta naamani en kyllä pyöristäisi heidän malliinsa.

Siinä vaiheessa, kun tulimme lammen luokse, oli pieni juoksija jo simahtanut ja nälkä kova. Koska puistossa ei kiinalaiseen tapaan ole juuri muuta ruokaa tarjolla kuin pottinuudeleita, päätimme poistua itäportista.

Mutta ei ennen kuin otettiin vielä viimeiset poset.

Portin vartijat olisivat mielellään vieneet tämän pikkuisen mennessään.

Mutta meidän kävelylenkki jatkui vielä pitkälle iltapäivään lounaan päälle.

Krääsäkaupasta käteen jäi tämä astiapyyhe, joka miellytti silmääni kovasti.

Lohikäärmeitä ei voi koskaan olla liikaa.

One sunny day in Xi'an, we visited Da Ming Gong, the forbidden city of Tang Dynasty - or what is left of it. The Chinese have digged it up from underneath some hutongs in the last ten years and it's now a tourist attraction, soon competing with Tang Paradise. However, as it's relatively new (open for one years), no one has really found it yet. There is a paid park area inside the big park, including a miniature city of the daming gong. There is several museums and also clearly several showings of fantastic Tang dynasty things: We caught "the empress and the emperor introduced to the public." However, you have to navigate a Chinese speaking website to know what goes on and where. I recommend this place if you want a good excersise - maybe rent a bike though. Or better yet, a driver. Beautiful and interesting - however, way too much space for off-peak tourist season.