Näköjään mä en parhaista yrityksistäni huolimatta päässyt hömppä-aiheista mihinkään, joten jatketaan tän hetken suosikkisarjan eli Game of Thronesin parissa tänäänkin. Katselimme mieheni kanssa viimeisen kuukauden aikana ekat neljä kautta uudelleen ja nyt olemme valmiit vastaanottamaan vitoskauden, jota on odotettu hartaasti. Kolme ja puoli viikkoa siihen, iik! Tässä postauksessa ekan neljän kauden SPOILER ALERT!
Ajattelin kertoa huomioitani, joita toinen katselukerta minussa herätti.
Näitä ajatuksia kuvittaa tän päivän asukuvat. AKA "Lapsi on terve kun se leikkii."
Game of Thronesin rewatch kerta tuli minulle todella tarpeeseen, sillä ensimmäisellä katselukerralla ei esim. ykköskaudesta tuntunut aluksi saavan mitään irti. Lopetimme katselun ekan jakson jälkeen itseasiassa - kun sarjassa on hahmoja enemmän kuin muille jakaa ja oli vaikea seurata niitä, kun ei muistanut että kuka on kukakin.
No toisella katselulla alkavat juonen nyanssit avautua aivan eritavalla. Ja puhun nyt sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka EI ole lukenut George R.R. Martinin alkuperäisteoksia. (Tiedän, Shame on me. Olen aikeissa korjata asian ja ostinkin teokset juuri kindlelleni.) Ehkä kirjat lukeneelle voi ykköskausi aueta ihan ekallakin katselulla.
Muistan vaan ajatelleeni, että en todellakaan voi tajuta hahmojen välisiä keskusteluja Ned Starkin sisaren ja Robert Baratheonin historiasta jne, koska minun on vaikea muistaa että ketä nää tässä screenillä näkyvät tyypit ees on. Joten tokalla kerralla tosiaan pystyi historiaakin seuraamaan ja spekuloimaan paljon paremmin. Toki kun tietää, että kuinka kauan joku hahmo on hengissä niin se vähän vaikuttaa niiden katseluun...
Game of Thronesista erinomaisen sarjan minulle tekevät toki sen sankarittaret, joita analysoin ihan ensimmäisessä GoT postauksessani pari vuotta sitten.
Näistä kuvista voinette päätellä, että samaistun sankarittarissa eniten Ygritteen ja Arya Starkiin... Olen pohjoisen tyttö, enkä tosiaankaan mikään Sansa Stark. Myös toisella katselulla odotan heihin liittyviä juonenpätkiä. Oikeastaan eniten raivostunut G.R.R. Martinille olen ollut Catlin Starkin kohtalosta - hän oli vahva hahmo, joka selvästi ansaitsi olla hengissä. Mutta ehkä Starkin lapsukaisilla on enemmän luonnetta nyt, kun molemmat vanhemmat on listitty... Robb Starkin perään en itkenyt ja Ygritte, ihana punatukkainen wildling olisi valitettavasti ollut aika vaikea pitää hengissä pidempään, joten hänen kuolemansa neloskauden WALL-jaksossa oli jotenkin todella sopivaa ja kaunista. Tottahan toki oli aina selvää, että hänen ja Jon Snown juttu oli se luola ja kaikki muu oli fantasiaa ja unelmaa.
Katselukerta kakkonen muistutti minulle siitä, että vaikka Kit Harrington onkin ehdottomasti kuumin mies tässä sarjassa niin onhan siellä toki paljon muitakin. Esim. Khal Drogon hottius meni minulta jotenkin ekakatselulla ohi - liekö että hän hengaili blondin naisen kanssa ja peroksidi ei oo oikein koskaan ollut mun juttu... Mut näiden lisäksi tietysti Dario Nahariksen sidekickinä cameoi Ramon Tikaram, joka nyt vaan on edelleen vanhemmallakin iällä sellainen, et multa lähtee jalat alta. Ja ei pidä unohtaa Kingslayeria, Nikolai Coster-Waldau'lla on hyvät hiukset ja varsin mukava takapuolikin.
Valitettavasti toinen katselukerta ei poista sitä, että jotkut tarinan juonet ovat vaan kiinnostavampia kuin toiset. Mun inhokkijuonet ovat:
1. Theon Greyjoy - So Boring... Kidutusta ja Whimppiyttä. Kuka sellaista haluaa katsoa?
2. Stanis Baratheon & Lord of Light - Rautapenkin 'Rightful' kuninkaan juonet ja magia ovat vaan öh... Minun on jopa vaikea jaksaa punaista naikkosta, mikä sinänsä on outoa, koska no, hänellä on _punaiset_ hyvät hiukset ja osa hänen elämänasenteestaan ei ole kovin kaukana omastani... Mut se uskonnollisuus tappaa hänet. Argh! Booooring.
3. Brandon Stark käppäilee metsässä - Vaikka Bran itsessään on suosikkejani, ovat hänen sidekickinsä aika tylsiä ja sen lisäksi nämä 'prophecy' tyyppiset kutsumukset ovat minusta vähän, noh, ei niin kiinnostavia.
Sen sijaan kaikki Lannisterien ja Kings Landingin juonittelut ovat varsin mukavaa seurattavaa. Nautin jopa Viperista toisella katselulla, vaikka hän ekalla kerralla jäi minulle hieman muiden juonien jalkoihin. Nyt kuitenkin ymmärsin sisar Eliaan liittyvät kostonaikeet ja sen, että Ned Starkin sisar oli sekaantunut myös näihin juttuihin.
Mitä mahtavinta on myös katsella Littlefingerin ja Varoksen tekemisiä, he ovat ehdottomia suosikkejani. Ja tietysti Tyrion, mutta se taitaa olla ilmeistä, eikä siihen tarvita kahta katselukertaa, jotta tietää kääpiön varastavan shown aina kun on screenillä.
Katsellessaan pienen ajan sisään monta kautta putkeen huomaa myös Cast memberien vaihtumiset aika paljon räikeämmin kuin silloin, kun kausien katselun välillä on ollut vuosi. Mountainin esittäjä taisi vaihtua useampaan otteeseen - tämä ei minua juurikaan haitannut, sillä hän ei tee muuta kuin taistelee haarniska päällä, jolloin hänestä ei nää, että kuka on. Sen sijaan Dario Nahariksen vaihtuminen toiseen minusta heikensi hahmoa, vaikka uusi olikin söpömpi Aragorn tyyppi, minusta alkuperäinen oli lipevämpi ja hänellä oli Emilia Clarken kanssa parempi kemia. Ekalla katselulla en edes huomannut muutosta.
Mut joo, kaikenkaikkiaan nyt on hyvässä muistissa tulen ja jään laulun tapahtumat ja jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.
Minulla oli tänään töissä mukana tämä häistämmekin tuttu miekka.
Se aiheutti kovasti hilpeyttä (ja hämmennystä) kahvihuoneessamme.
Olen ostanut sen aikoinaan Toys R Usista!
Työkaverini Naomi yritti opettaa minulle miekkailun alkeita.
Kuten näkyy, en ole kovin kaksinen oppilas.
Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että pieni määrä Game of Thronesia arkeen tekee kaikesta hieman parempaa. Ja asukuvien ottaminen muuttuu sellaiseksi show'ksi että rantaraitilla lenkkeilijöillä oli taas hauskaa.
Päivän asu:
Have you been rewatching Game of Thrones lately? Season Five is coming in less than four weeks, so my husband and I marathoned the first four seasons on DVD. We just finished the last episode yesterday. My immediate thoughts on the rewatch round: SPOILER ALERT!
* Some things are hard to get on the first time around, like who is who on season 1. This time I could actually focus on the back story because I remember all the characters
* Some people have been 'in the shaddow of stronger characters' - I appreciated for example the Viper, Littlefinger, Dario Naharis, The Hound and so on, much more this time.
* Of course I still identify myself most to Ygritte/Arya Stark - I certainly am a wildling Northern girl who is not afraid to kill or take on a sword, as these pictures probably point out.
* Some hunks had been flying under my radar - I remember not appreciating Khal Drogo and the Kingslayer not nearly enough on the first watch round
* Some characters change the actor, which you can now notice as there's no one year wait between seasons. The first Dario for example was much more slimy and had better chemistry with Emilia Clarke.
In any case, there's so much more to dig up from the tv series, so I imagine that we will rewatch them again and again. I am also going to correct my shameful past of not reading the books yet. I suppose I've got 3 weeks to read book number 5, so there's something to do afterall.
And if you are wondering about these pictures, I tell you: Why not? Bringing a little Game of Thrones to your every day life can cheer up your day (as well as your colleagues day) immensily. I can tell you that putting a Toys R Us sword to your hand, you can feel your personality change instantly. Try it. I dare you to bring a little bit of Game of Thrones to your own office. And to be clear - no, I don't see myself ever growing up.
Mahtavat kuvat jälleen/Pictures (c) Virpi Flyktman
1. Theon Greyjoy - So Boring... Kidutusta ja Whimppiyttä. Kuka sellaista haluaa katsoa?
2. Stanis Baratheon & Lord of Light - Rautapenkin 'Rightful' kuninkaan juonet ja magia ovat vaan öh... Minun on jopa vaikea jaksaa punaista naikkosta, mikä sinänsä on outoa, koska no, hänellä on _punaiset_ hyvät hiukset ja osa hänen elämänasenteestaan ei ole kovin kaukana omastani... Mut se uskonnollisuus tappaa hänet. Argh! Booooring.
3. Brandon Stark käppäilee metsässä - Vaikka Bran itsessään on suosikkejani, ovat hänen sidekickinsä aika tylsiä ja sen lisäksi nämä 'prophecy' tyyppiset kutsumukset ovat minusta vähän, noh, ei niin kiinnostavia.
Päivän asu:
Kengät - Boots - Clarks
Hame - Skirt - Serbia
Bolero - Cardigan - Object
Toppi - Top - Zara
Sukat - Socks - Sokos
Miekka - Sword - Toys 'R' Us
Confidence - Not for Sale
* Some things are hard to get on the first time around, like who is who on season 1. This time I could actually focus on the back story because I remember all the characters
* Some people have been 'in the shaddow of stronger characters' - I appreciated for example the Viper, Littlefinger, Dario Naharis, The Hound and so on, much more this time.
* Of course I still identify myself most to Ygritte/Arya Stark - I certainly am a wildling Northern girl who is not afraid to kill or take on a sword, as these pictures probably point out.
* Some hunks had been flying under my radar - I remember not appreciating Khal Drogo and the Kingslayer not nearly enough on the first watch round
* Some characters change the actor, which you can now notice as there's no one year wait between seasons. The first Dario for example was much more slimy and had better chemistry with Emilia Clarke.
In any case, there's so much more to dig up from the tv series, so I imagine that we will rewatch them again and again. I am also going to correct my shameful past of not reading the books yet. I suppose I've got 3 weeks to read book number 5, so there's something to do afterall.
And if you are wondering about these pictures, I tell you: Why not? Bringing a little Game of Thrones to your every day life can cheer up your day (as well as your colleagues day) immensily. I can tell you that putting a Toys R Us sword to your hand, you can feel your personality change instantly. Try it. I dare you to bring a little bit of Game of Thrones to your own office. And to be clear - no, I don't see myself ever growing up.
Mahtavat kuvat jälleen/Pictures (c) Virpi Flyktman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti