Järven jää saa ihmisen päässä aikaan kaikenlaisia outoja reaktioita. Kuten, että mentäiskö pyörimään sinne avojaloin.../
Do you ever get that feeling - you know how frozen lakes are those small voices inside people's heads which say: "Should I do something really stupid and go there to roll around in the snow without my shoes on..."
Blogin lukijoille lienee selvää, että päälajini on Shorinji Kempo. Siinä ei ole juurikaan kilpailua. /
Readers of this blog probably know that my main sport is a Martial Art called "Shorinji Kempo". It has almost no competitions.
Ainoa kilpailun muoto on ns. paritanssi, ennalta määrätty parin tai ryhmän kanssa toteutettava esitys, joka kestää 1,5min-2min. Sen nimi on Embu. /
The only form of competition is a pair show of one and a half to two minutes, where all movements have been preplanned. It is called an Embu.
Embusta kisaillaan mm. joka neljäs vuosi World Taikailla (
muistanette vuoden 2013 visiitin Japaniin) ja joka neljäs vuosi Euroopan taikailla. Nämä kaksi tapahtumaa vaihtelevat limittäin niin kuin kesä- ja talviolympialaiset, tänä vuonna vuorossa on siis Euroopan Taikai Lokakuussa Lissabonissa. /
You can compete with your embu for example on World Taikais which are organised every 4 years (Remember my visit to Japan in 2013). Or you can compete on European level, on European Taikai, which is also organized every four years, however they take turns so from European perspective, there's a major Taikai every two years basically. Of course on top of that there's various smaller events on regional and national levels. European Taikai is this year in Lisbon in October..
Kerrankin aloitin embun tekemisen ajoissa. Olen vuosikaudet kisannut serkuttareni kanssa, mutta koska hän on jo yli 10v asunut kanssani eri paikkakunnalla, emme ole ikinä varsinaisesti saaneet kunnolla reenattua embua. Niinpä vaihdoin paria setääni ja aloitimme embun tekemisen jo ennen edellistä Kiinan matkaamme viime syksynä./
For once, I have started the embu practise early. For years my embu partner has been my cousin, but since we've lived in different cities for 12 years, we've decided to change partners and so from last Autumn, I have been training with my uncle instead.
Embun tekeminen on pitkä prosessi. Reenaamme tällä hetkellä kerran viikossa, tunnin verran kerrallaan. Lissaboniin on aikaa puolisen vuotta, kesän jälkeen kertoja on lisättävä. /
Making an embu is a long process. We train at the moment once a week, but after the summer, we must add on the times.
Embu koostuu 6 pätkästä tekniikoita.
/Embu is usually consisting of six parts of technique series
Tekniikkapätkät sisältävät sekä kovia (goho: Iskut, potkut, lyönnit, torjunnat) että pehmeitä (juho:irrotukset, maahan viennit, heitot, lukot) tekniikoita.
/ Technique series combine hard Goho (Kicking, punching, blocking) and soft Juho (releases, throws, strangling, locking..) techniques.
Embuun saa sisällyttää tekniikoita niiltä vyöarvoilta, joilla embupari reenaa + yhden korkeammalta asteelta. Minä olen 3.dan ja saan siis tehdä kaikkia tekniikoita 4.danin listaan asti. Setäni taas on 4.dan ja vastaavasti saa tehdä 5.danin listaan asti.
/Embu can have techniques from the belt grades of the practising kenshi plus one higher. So I am 3rd Dan and can practice up to 4th dan. My uncle is 4th dan and can do techniques up to the 5th dan list.
Embuun on hyvä sisällyttää tarpeeksi vaativia tekniikoita. Jos on 3.dan ja tekee vaan aloitteilijoiden tekniikoita niin siitä ei paljoa tekniikkapisteitä kerry.
/It's important to include enough difficulty level into the techniques that one does. If you are 3rd dan doing just kyu techniques - it will be considered as too easy for you and you will loose points.
Embussa tekniikoitten lisäksi arvostellaan myös näyttävyyttä, joten parin täytyy synkronoida liikkeensä ja ajoituksensa. Myös etäisyyksien täytyy olla sopivat ja kiai-huutojen tarpeeksi vakuuttavia, eli täytyy toisin sanoen osata esiintyä. /
Apart from the technical side, the embu judges also give points about the appearance and performance of the embu. The pair must be fully syncronized on their movements and timing. The distances must be fitting and your kiai-shouting must be convincing. In other words, you have to be able to make a great show.
Embussa eniten jännittää se, muistaako kaikki tekniikat oikein ja tietysti myös se, että pystyykö kontrolloimaan hermonsa ja esittämään sen satojen katsojien edessä. Tietysti useimmat embut saavat virhepisteitä mm. alueen ylittämisestä tai ajan yli- tai alittamisesta. Minulle henkilökohtaisesti embuharjoittelu antaa paljon perspektiiviä: Opit tietyt tekniikat muita paremin, koska tahkoat niitä viikosta toiseen. Sen lisäksi opit pariharjoittelusta ja itsesi ylittämisestä. Pidän esiintymisestä, vaikka tietysti sinä aamuna ennen sitä omaa suoritusta Taikailla, no onhan se sellainen 'pskat housussa' fiilis, että maha kääntyy ympäri. Mutta mikä onnen tunne pelkästään siitä, että oma pitkällinen harjoittelu tulee noteeratuksi ja mikä fiilis, kun on saanut sen tehtyä. Suosittelen kokeilemaan - jos ei tätä omalle epämukavuusalueelle menemistä, niin jotakin muuta vastaavaa. Ihminen kasvaa onnistumisten - ja epäonnistumisten kautta. Tärkeintä on pistää itsensä likoon. Muuten ei edes suo itselleen mahdollisuutta kehittyä.
/ In embu, the most anxiousness comes from remembering techniques correctly and of course also whether one can control themselves and his/her nerves in front of hundreds of people in the audience. Most embus of course get minus points in exceeding the area or the time. To me, just practising embu is very rewarding. You learn a lot from your partner. You get to practise this set of techniques again and again and at least you will know those well. You get to experience something together with your partner. You learn to challenge and exceed your own personal limits. I like performing, but of course I admit, it's not easy to face the competition and on the morning of the taikai, it's a feeling like you are shitting yourself. My stomach will go round and round. But the feeling after is such pure happiness as my long term training will get noted - the best is the feeling of managing to get it done and to give your best to it. I recommend you'll try some similar experience of going outside your comfort zone. Put yourself out there. Get those experiences of success and fail - they will both make you a stronger person. If you never try, you don't have the chance to grow.
Kuvat / Pictures (c) Virpi Flyktman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti