torstai 22. tammikuuta 2015

They are the hunters, we are the foxes




 Miten kaunis on minun arkeni tällä viikolla ollut?
 Tänään töissä saimme varsin kehnoja uutisia.
 Minä en jaksa valittaa.
 Katsokaa nyt näitä maisemia.
 Meillä on sininen taivas ja valkoinen lumi. Ulkona on jäätävää, mutta kaunista. Pidätän hengitystä, koska olen onnellinen siitä, että saan elää tässä kaupungissa, hengittäen tätä puhdasta ilmaa.
 Rakastan tätä vuoden aikaa palavasti. Sitä, että aamulla kun menen töihin, on paksu, sähkönsininen hämärä, josta Jyväskylä pikkuhiljaa raottuu uuteen päivään. Sitä, että illalla, kun lähden töistä, saan kokea taikatunnin uudestaan. Mitä luksusta on arki, joka näyttää photoshopatulta elokuvan ending creditsien päälle? Tänään oli huono päivä, mutta minua vaan hymyilyttää. Ei ole mitään syytä valittaa, kun maailmassa on niin paljon kaunista.
 Today was a day of bad news in my office. But the week has been amazing. Just look at the views. I am so lucky to be able to live my life in a fairytale city, which at this time of the year dresses up in electricity blue to greet the new day just the right time when I go to work and then again in the evening when I pick up my kid from daycare. How lucky am I to be breathing this air? There's no reason to complain - just smile a little. Tomorrow will be a new day.


 ===
Baby I know places we won't be found and they'll be chasing our trace tryin' to track us down
Cause I, I know places we can hide, I know places
They are the hunters, we are the foxes
And we run
Just grab my hand and don't ever drop it
Baby I know places we won't be found and they'll be chasing our trace tryin' to track us down
Cause I, I know places we can hide, I know places

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Like in Facebook

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...