Olen aivan yhtä paha kuin kaikki muutkin 2015-luvulla, myönnän. Ehkä jopa pahempi. Käytän päivässä aivan liikaa aikaa älypuhelimeni kanssa. Tästä aiheesta on ollut erilaisissa medioissa juttua viime aikoina paljonkin, esimerkiksi täällä:
Death of Conversation. Saatiinpa meillä tästä aikaiseksi yksi perheriitakin tällä viikolla. Ent.
Kympinmetsästäjän, Sami koon tavoin, olen samaa mieltä - muutoksen täytyy lähteä meistä itsestämme. En halua elää maailmassa, jossa minulla ei ole kontaktia ihmisiin, joiden kanssa olen samassa tilassa. En halua, etten kykene juttelemaan muualla kuin lukemattomissa chateissa. En halua olla kyvytön suuntaamaan huomiotani niihin ihmisiin, jotka ovat minulle tärkeimpiä. Vaikka pidän blogaamisesta kovasti, olen nykyisin pyrkinyt postaamaan harvemmin. Aikaisemmin postasin joka päivä, se oli mantrani. Kuitenkin haluan, että minulla on aikaa olla iltaisin kotona enemmän läsnä rakkailleni, ilman että se puhelin on kädessäni. Tässäkin on siis hyvä yrittää löytää jonkunlaista tasapainoa. Haluan kokea asioita silmilläni suoraan, en pelkästään näytön läpi. Mutta haluan myös pystyä ottamaan selfien tai postaamaan kuvan ilman, että minun täytyy kokea siitä syyllisyyttä, että teen niin. Tasapainon löytäminen vaatii itsekuria, olemmehan me yleisesti ottaen melkein kaikki tämän ajan ihmiset jonkun kokoisen ruudun vankeja. Ja minä olen erityisen huono kohtuukäyttämään mitään... Aion kuitenkin Toukokuun ajan yrittää rajoitaa omaa älypuhelimen käyttöäni vain aikoihin, jolloin muita keskustelukumppaneita ei ole.
/I admit it. I'm just as hooked as anyone else living in 2015. Maybe even worse. I use too much time our of my day being with my smart phone. This has been covered in online journalism extensively lately - for example here. I even argued with my husband about it this week. Just like Sami Koo, I feel that the change can only come from within ourselves. I don't want to live in a world where I have no contact with the people who are in the same space with myself physically. I don't want to be a person who can only talk with short messages. I like blogging very much, but I have been conscious about blogging less lately. I used to blog every day. Now I'd rather spend time in the evenings with those I love than to have a new blog up every day. Of course in this it's also important to find a balance, just like everything else in our lives. I want to be able to experience things by looking at them directly not through some screen. But I also want to be able to take a selfie or post a picture without feeling guilty about it. Finding a balance will demand self dicipline, but we are all prisoners of different screens at the time...And I am a binge girl. However, I am going to try to do a better job in May. To be more present to those people who give their time to me physically. Want to join me in this goal?
Kuva/Picture: Esa Launis - Virpi, ala tulla kotiin jo... sua kaivataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti