Upgraded - Flying Business Class to China

No niin, ette voi käsittää, miten hankalaa voi olla saada yhtä blogipostausta tehtyä... Siis oikeasti nyt. Oon kolme päivää yrittänyt, joka kerta on joku netti/VPN/tekstivika... Ehkä  mä nyt luovutan et tästä tulisi mitään kunnollista... Tai järkevää... 

Peruskuulumiset kuitenkin on, et perillä ollaan, eikä ole mitään hätää - Kiinassa on Kiinan ongelmat, mut tää ei tosiaankaan oo meidän eka reissu, joten asioihin voi suhtautua rennosti. Lisäaspektin tekee kuumahko +33C sää, joka kolmannen päivän sateineen, mutta toisaalta sade viilentää ilman tollaiseksi +20C kieppeille, joten silloin on ihan miellyttävääkin. Kämpässä ilmastointi toimii ja siellä voi piipahdella vilvoittelemassa. 

Nyt kuitenkin menomatkan kuulumisiin....

Torstai-ilta: Ollaan onnellisesti perillä, pojat koisaa - minäkin haluaisin olla unilla, mutta odottelen että iphoneni lataisi itsensä back upista niin että olisi se herätyskello aamuksi. Olipahan aika haipakat peri päivää. Oon nukkunut tällä viikolla 1-4h yöunia, mitkä ei oo ihan riittäviä, kappas… Keskiviikkoaamuna poikani heräsi klo 04:20, jolloin sanoin miehelle, että no, kello on Kiinassa jo 9:20… Ja sitä paitsi mulla oli klo viideltä kello soimassa muutenkin, että saan paperin korjaukset loppuun asti. Palautin lopulta vaan toisen niistä papereista, enempään ei ollut vaan resursseja. Mistä maailmaan saisi lisää tunteja, ihmettelen. 

No sitten lähdettiinkin jo matkaan klo 10:13 junalla. IC matkailu sopii autistipojalle hyvin, on paljon puuhailtavaa ja Tampere-Helsinki pätkä menikin nukkuessa, itsekin torkahdin. Helsingissä vierailimme ihan tosi kivassa aasialaisessa ravintolassa King Hao, Tikkurilan uudistuneella asemalla - suosittelen! Vähän kuin Muang Thai Jyväskylässä, mutta enemmän vaihtoehtoja ja tuoreempaa tavaraa. Sushi/itämainen buffet 11,8eur. Lapsesta meni vissiin vitonen vaikka se vaan nukkui. 

Kentällä ehdittiin leikkiä ja ihmetellä, et mihin meidän paikat oli menneet - kone oli turistiluokan osalta ylibuukattu...

Ja niinhän siinä kävi, et voitettiin lotossa, jota lentoyhtiöt pelaa ylibuukkaamalla koneitaan. Helsinki - Xian bisnesluokassa, lapsen kanssa. Ohhoh mitä luksusta.Ennen kuin kunnolla ehdittiin istuutua, lätkäisi lentoelämäntä lasin shamppanjaa käteen. Tervetuloa madam... Reitillä oli parikin freshman lentoemoa, jotka eivät olleet aiemmin  tutustuneet siihen, miten kiinalaiset jyräävät boardingissa. Kaksi kertaa kaadettuaan shamppanjat mieheni syliin emo alkoi hieman jo kiivastua...ihana työvuoron aloitus heille.
Voitte kuvitella miten innoissaan oli pikkuinen poika. Hänellä oli oma alue, jossa vähän jaloitella ja leikkiä.

Shamppanjan jälkeen käteen annettiin Marimekon saniteetti-pussukka, josta löytyi hampaidenhoitovälineistä silmämaskiin ja korvatulppiin. Tuolin sai makuuasentoon ja jopa hieromaan selkää!

 Äidille tällainen luksus sattuu kohdalle ehkä vain kerran elämässä - suoraan sanottuna 7,5h lento ei ollut tarpeeksi pitkä ollenkaan! Olisin mieluusti lentänyt 5h pidempään jotta olisin ehtinyt nukkuakin.

Nyt oli pakko nautiskella kun kerran voi- lentoemännät olivat mahtavia lapsen ruokailun suhteen ja hän sai oman perunamuusinsa ennen muita, jolloin minä sain syödä itse rauhassa kun lapsen massu oli täysi. Parhautta.

 Jo kolmen ruokalajin päivälliseen meni pari tuntia

 Katselin pari chicflick elokuvaa (Wild ja Still Alice), nukuin ehkä tunnin, söin aamiaista ja niin edelleen. Oli muuten hyviä molemmat elokuvat - erittäin samaistuttavissa olevia naishahmoja. Mä oon just tollainen, et saattaisin lähteä kävelemään pariksi kuukaudeksi rinkan kanssa kahdestaan... Unelmia, unelmia.

 Pojat nukkuu...

 Vähän väsy

 Hedelmiä ja juustoa aamiaiseksi...

 Poika nukkui varmaan nelisen tuntia lopulta ja heräsi vasta laskeutumiseen.

 Matka Kiinaan ei ole ikinä mennyt näin kevyesti ja nautinnollisesti. En ole ikinä ollut kauhean kiinnostunut olemaan ökyrikas, mut täytyy sanoa, että kyllähän se raha tekee elämästä aika paljon helpompaa ja mukavampaa... Jos mulla joskus on tosi paljon rahaa niin varmasti käyttäisin sitä business-luokkaan upgreidaukseen... Lisäksi suora lento Xi'aniin tuntui siltä, että jotain (Peking) jäi välistä - kotiin Kiinaan pääseminen oli jotenkin aivan liian helppoa. Euroopan sisällä matkustaminen on tuskallisempaa ja hankalampaa! Saisinkohan mä tän jutun nyt ulos...

/So it happened that we got upgraded to business class on our way to China. What luxury! Champagne before we even sat down. 7,5hours of someone pampering you - room for your kid to play around - seats that turn into a full length beds, films and all... Three course meal included salmon tartar, sun dried tomato & mozzarella tortellini pasta and ice cream, macarons & ice cream for pudding. Getting to China has never ever been this pleasurable. The flight attendants even served tops's meal before mine so I could relax while he had been fed. He was such a good boy throughout - very, very excited and stayed on his area, did not try to leave or climb or anything after he had been told. He is such an obedient little boy now a days. I watched two films (Wild & Still Alice) both of which were stories about women - both very well done and interesting. Then tried to sleep for a couple of hours. Tops slept maybe 4... Overall, the flight was not fast enough! Not enough time to do all the things I wanted to... Flying long flights with an autistic child - not many could say that I think... Thank you Finnair for making our trip once in a lifetime experience which I will certainly remember forever. I've never been that keen on being filthy rich, but yeah, I admit it would be nice to be rich enough to be able to fly business class when flying intercontinental flights. 

Back in China, all is well. The internet and the IT problems are as bad as ever, maybe even worse. The heat is something that we usually don't have on this level - it's +33 and very tough, but of course we know how to get to indoors where the airconditioning might be causing us continuing colds, but at least it's nice and cool. More tomorrow if VPN is willing...